kaukasianpaimenkoira, onko omistajia?

Taajamaan en kaukkaria ottaisi. Toki niissä on suuria eroja, jotkut ovat asuneet jopa kerrostalossa, mutta rodunomainen pentu on hyvä vahti ja haukkuu liiaksi taajamassa.

Meillä on pystiffi, ja tarkoitus ottaa kaukkari sitten, kun päästään muuttamaan vähän syrjemmälle.

 

Meillä oli kaukkari uros. Suorastaan ihastuttava omalle perheelle. Meidän otus oli kasvattajan mielestä "aivan vääränlainen" koska se ei ollut epäluuloinen edes vieraita kohtaan, toki pidin aina sen huolen ettei koira ollut vieraan aikuisen ja meidän pojan välissä sillä kilttikin kaukkari on aina kaukkari ja voi vahtia perheen lasta liiankin innokkaasti. Aina kun pojalla kävi kavereita kylässä niin koira oli minulla hallinnassa, varmuuden vuoksi (pojat kun saattavat temuta aika rajunkin näköisesti keskenään ja siinä olisi taas ollut vaaran paikka)

Meidän koira oli alusta saakka oman pihan koira, sitä ei tarkoituksella viety kävelyille vaan touhuttiin sen kanssa kotosalla ja omalla maalla (asumme maatilalla). Näin estettiin se että irtipäästyään olisi lähtenyt vahtimaan kaikkea minkä näkee, kaukkarihan olettaa että kaikki paikat missä se on ollut ovat sen omaa aluetta.

Lonkkakuvauksessa käydessämme olin aivan hoo-moilasena kun klinikan avustaja sinkosi auton luokse hihkumaan että sen kaukkarin voi tuoda sivuovesta ettei se syö toisia odotushuoneessa olevia koiria. Höh, eihän meidän koira, joka oli täysin hallinnassani, tokikaan ketään olisi välipalakseen nappassut.

Kouluttaminen on vähän sitä sun tätä...kaukkari ei ole mitenkään innostunut tekemään juttuja montaa kertaa, meidänkin koiramme teki esim. luoksetulon vauhdilla mutta vain kerran. Seuraavalla kerralla, siis saman koulutussession aikana, se katseli minua sen näköisenä että "nyt on akka kyllä jo sinun vuorosi tulla, johan minä kerran tulin". Mutta ehdottomasti kaukkarille on opetettava peruskäskyt vaikkei siitä mitään tottelevaisuusvaliota kovin helposti saakkaan.

Jos koiramme kasvattaja kasvattaisi rotua edelleen ottaisin häneltä uuden tuon jo edesmenneen seuraajaksi, sen verran ihana otus meidän koira oli.

 

Aikamoisia kokemuksia ihmisillä kaukkareista. Liekkö vika suurimmaksi osaksi ollut hihnan toisessa päässä?

Meillä sekarotuinen kaukkari. Rotuina kaukkari, tiibetinmastiffi, saksanpaimenkoira. Täytyy sanoa että ihan mahtava koira!
Rauhallinen ja tasainen luonteeltaan. Vartioi kyllä juu, mutta tekee sen omistajiaan lukien. Tottelee hyvin ja on todella miellyttämisen haluinen. Lapsia rakastava kaveri. Kuopuksen ollessa pieni makasi koiramme lattialla ja kuopus kaatui vahingossa päälle, ei eväänsä koira lotkauttanut. Uniaan vaan jatkoi.

 

Ilmeisesti kaukkarit siis on hyviä koiria kunhan koulutus ja alkuhommat on kohallaan. Ite oon harkinnu että ottaisin sellasen, kun nyt muutetaan hevospaikalle metän keskelle Ja siellä on karhuja ja susia. Ja aion ottaa myös lampaita ja kanoja. Mut, ensin mie vierailen kasvattajien luona, tai ainakii ihmisten kenellä on noita. Ja pyyän sitten apua sen sosialisoituisen kanssa jne. Eli voi vaan kattoa peiliin jos tuntuu että koirassa rupee hankaluuksia ilmenemään.

 

Meillä kaukkari uros ja toita koiraa en ottaisi mistään hinnasta. Joo,vahtii kyllä tontilla ja pysyy irti kunhan itsekkin ollaan ulkona. Meillä koira ollut pennusta asti yöt sisällä ja ei todellakaan hauku eikä murise öitä. Nukkuu meidän sängyn vieressä koko yön. Kodin ulkopuolella saa vaikka pikkulapsetkin sitä silittää ja todella avoin. eikä vielä ainakaan ole ketään vieraita syönyt ketä kotipihaan tulee. Ilmoittaa kyllä heti mutta meidän tullessa paikalle tietää tulijan olevan vaaraton...jokaisessa koirarodussa on niitä hulluja yksilöitä ,ei pidä yhtä rotua aina leimata sekopäiseksi koska niitä kyllä riittää kaikkiin rotuihin....

 

kirjoitusvirhe..edelliseen...siis tota koiraa en VAIHTAISI mistään hinnasta!

 

Tässä kiinnostavva lyhytdokumentti kaukkareista alkuperäisessä ympäristössään, hyvin mielenkiintoinen. Tekstitys englanniksi (puhuvat georgian kieltä): http://www.youtube.com/watch?v=hA8qOtQG2aw

 

Meillä oli kaukkari narttu 10v. Voin sanoa, että helvetin hankala kouluttaa ja käytös niitä paria tuttua ihmistä kohtaan erittäin ystävällistä, mutta isoa osaa tutuista ihmisistä käy päälle, joten tarkkana pitää olla. Ja jos totta puhutaan, niin ensimmäinen koira/koirarotu, jota olen ikinä pelännyt. Vaikka kehutaan, että on lapsirakas, älä tuudittaudu siihen. Meillä kävi myös tuttujen lasten päälle, ilman mitään syytä (muksu pelasi omissa oloissaan tietokoneella). Koira ei myöskään varoita murinalla tai hampaiden näytöllä hyökkäysaikeistaan, vaan käy kiinni varoittamatta. Mutta lukuunottamatta noita aggressiivisia ominaisuuksia ja luupäisyyttä, se oli ihan kiva koira. Ja kun joutu välillä olemaan paljon yksin sen kanssa kotona, ei tarvinnut ainakaan pelätä ketään, kun kyllä tuo koira suojelee.

Siis mitä ihmettä?! Isoo osaa ihmisistä käy päälle ja tuttujen lasten päälle tosta noin vaan?? Miten sellaista koiraa on pidetty eka hyökkäystä kauempaa, jos ei omistaja hallitse koiraansa? Älkääkä nyt vaan lässyttäkö mistään koiran perusvietistä, tosiasia on ettei omistaja ole hallinnut koiraa, ei kaikkia tilanteita vaan voi ennakoida.

 

Meillä kaukkari. Meillä ei kauheasti ollut kokemusta koirista tätä ennen. Ei edes luettu rodusta paljoa ennenkuin otettiin kyllä tulo yllätyksenä tuo kovapäisyys, suojeluvaisto ja KOKO! Kyllä me ensimmäinen vuosi tuon meidän neidin kanssa saatiinkin taistella johtajuudesta. Teki kaiken tuhon minkä vain keksi!

Nykyään 2 v, ja on omalle perheelle aivan Valloittava ja lojaali. Vieraita kohtaan erittäin epäluuloinen. Varsinkin jos joku lähestyy meitä tai meidän vauvaa, tulee eteen ja murisee. Vieraille haukkuu eikä meinaa päästää sisään taloon. Vasta tutustumisen jälkeen luovuttaa kun tajuaa ettei uhkaa ole. Asutaan maalla ja on kyllä turvallinen olo iltaisin kun mies on töissä ja vauvan kanssa kahdestaan ollaan kotona. ihana koira!

Jooh, on se näppärä sittenkin kun joku ohikulkija tulee apua pyytämään tai lapsi myymään ovelta-ovelle jotain luokkaretkirahoitusjuttuja niin koira on epäluuloinen ja murisee. En vain voi ymmärtää MITEN ihmiset perustelee näitä tarpeita suojelulle että koiramme murisee ja on epäluuloinen (tai käy KiINNI kuten jotkut tässäkin keskustelussa ovat ikään kuin luonnollisena asiana ilmoittaneet) kun AINA voi tulla jokin yllättävä vierailija todella vaikka apua hakemaan talon ovelta. Uskomatonta ajattelua!

Tai saatikka tämän erään vanhemman selitys että aina on oltava koira valvonnassa jos perheen poika leikkipainii kaverinsa kanssa... ÖÖH?!? Miten lapsiperheisiin otetaan tällaisia koiria, kuinka mahtavia nämä "vanhemmat" ovat muka hallitsemaan yllättäviä tilanteita lasten kanssa? "Tulkaa toki meille kylään, meillä on kyllä koira joka oletusarvoisesti käy kiinni teidän lapseen" En voi ymmärtää, en!

 

Meillä 5 v kaukkismix, mutta luonne kyl täysi kaukkis. Se sopii tänne korpeen ja hyvin aidatulle isolle alueelle, jossa meillä vieraiden käydessä myös kunnon tarhatila. Meillä on yötä sisällä ettei keksi lähtee yliaitojen "vaaratilanteen" vuoksi, sillä tämä rotu voin sitten sanoa menee melkein sen 2 m aitojen yli/läpi jos tarve vaatii.

Jos omaa luontaisen auktoriteetin ja varmuuden omaan toimintaansa omistajana mielestäni on melko helpostikkin koulutettava. Sillä juuri tuo yliluonnollinen kyky rodulla erottaa myös isäntäväeltänsä tosi sana ja kunnioittaa kyllä kunnon johtajuutta eikä tule näitä vallankaappaus ongelmia, mitä yleisesti sit tulee kun ei osata olla selkeitä johtajia.
Meillä tullut myös lapset jälkeen niiden kanssa ollutkin se kovin homma, kun tuppaa olemaan vain minun ja mieheni komennetavissa ja ei arvosta oikein muiden seuraa, mutta siitäkin jokseenkin päästy, kun komentaa antamaan lasten olla ja nyttemmin taapero meni silittelee kun tämä oli päiväunilla niin selälleen meni vaan ja jatkoi kuorsaamista. Vieraita lapsia en ikinä pitäisi samassa tilassa tämän kanssa ilman todella tarkkaa vahtimista ja sekin on juuri tämän itsenäisen rodun kanssa että se ei oikein tuppaa varoittelemaan jos näkee tarpeelliseksi reagoida vaan ns kipinä herkkä eli jos reagoi, reagoi aika hemmetisti.

Meillä sietää myös muita uroskoiria, kun toivottaa tervetulleiksi lenkinkautta jne. mikäli nämä toiset koiravierailijat kunnioittavat hänen alfarooliaan reviirillään, jos ei niin sitten se on henki pois. yleisesti kaikki vierailijat kuitenkin alistuvat heti ja jopa tykkäävät seurata tätä.

Pomminvarma vahtikoira, aina ennakoitava kaikki, reissuun ei voi lähteä ikinä enempää päiväksi, koska tätä rotua ei ketään muu pysty hoitamaan, tai saatika tulla ruokkimaan jne..
Jos tykkää ajatuksesta, että aitaa itsensä tukevasti ja arvostaa omaa rauhaa ja et vieraat ilmoittaa tuntia ennen,kun ovat tulossa niin mikäs siinä Miksi ottaa vahtikoiraa jos ei vahtimaan ?? Nämä kaikki ongelmat tämän rodun kanssa on juuri tuosta kysymyksestä kiinni ja tietenkin ettei koira kunnioita/luota oman isäntäväen arviointiin ja on pomo, silloin on elämä varmasti aika helvettiä tämän dogin kanssa.

Se vielä ollut hiukan rasittavaa kun monet ihmiset eivät tätä rotua Suomessa tunne/ tiedä niin vaikka olisi portit olisi kyltit olisi koira haukkumassa niin sitten tulee aina joku hemmetin urpo postimies tai joku muu reitin etsiä kuikuilemaan ja välillä kuuluu vielä maailman tyhmin lause että kyllä koira koiran tunnnistaa ei haukkuva koira haavaa tee joopa joo.. nämä ovat itsellämme ne ehkä pahimmat pelästymiset olleet tämän rodun kanssa ja nekään ei koirasta lähtökohtaisesti kiinni vaan muista ihmisistä ja siitä ettei oma isäntäväki osannut ennakoida.

VASTUU on se tärkein sana joka nousee kun otat perheenjäseneksi Kaukaasialaisen.

 

Hei!

Olen kiinnostunut tästä rodusta, ja mielessä on ollut että hankkisin kaukasianpaimenkoiran.

Haluaisin kuitenkin kuulla teiltä "kokeneilta", millainen koira on. Siis onko vaikea kouluttaa? Saako helposti perhekoiran, joka ystävällinen?
Ei agressiivinen.
Miten suhtautuu lapsiin? Oman perheen ja vieraisiin?
Jos esim. ulkona vieras lapsi kysyy, saako silittää, mitä sanoisitte? =)

Kiitos jos joku jaksaa kertoa =)

p.s.
Minkä hintaisia yleensä ovat? Noin siis

 

Joo, niitä oli 2 kappaletta vielä.
Pystykorva oli heti alistunu mut silti tappoivat ja purivat omistajaakin joka yritti pelastaa koiransa

Eli tässä on ollut vika omistajassa, eikä koirassa. Mikäli omistaja on lauman johtaja, koira ei koe tarvetta puolustaa laumaansa normaaleissa tilanteissa, vaan luottaa siihen, että omistaja kykenee hoitamaan asiat.

 

Ilmeisesti kaukkarit siis on hyviä koiria kunhan koulutus ja alkuhommat on kohallaan. Ite oon harkinnu että ottaisin sellasen, kun nyt muutetaan hevospaikalle metän keskelle Ja siellä on karhuja ja susia. Ja aion ottaa myös lampaita ja kanoja. Mut, ensin mie vierailen kasvattajien luona, tai ainakii ihmisten kenellä on noita. Ja pyyän sitten apua sen sosialisoituisen kanssa jne. Eli voi vaan kattoa peiliin jos tuntuu että koirassa rupee hankaluuksia ilmenemään.

Ensimmäinen Kaukkari oli 7-vuotias, täysin kouluttamaton. En tuntenut koirarotua ja kouluttamisessa meni kyllä jonkin aikaa... Koira oli uskomattoman älykäs, mutta sille täytyi selittää ja saada se ymmärtä-mään, miksi jotain piti tehdä. Kun pääsimme yhteisymmärrykseen, ei tarvinnut toista kertaa sanoa. Esim. Saavuttuaan rojahti makuuhuo-neen sängyn päälle. Talutin ulos huoneesta ja sanoin: Ei tänne, tämä on minun huone. Koskaan ei sen jälkeen mennyt makuuhuoneeseen, vaan jäi aina nukkumaan oven ulkopuolle "vahtipaikalleen" pyytämättä. Sitävastoin olohuoneen sohvan oli päättänyt omaksi reviirikseen, 90kg massaa ei niin vain siirrellä, kun heittäytyi aivan veteläksi. Bravuri numero oli hypätä selkänojan takaa ja selkänoja oli vielä aika korkea. Oli siinä ihmettelemistä aluksi, mutta vieläkin naurattaa. Uskomatonta, että se ymmärsi puhetta, komennot ei menneet perille ennenkuin selitti syyn. Jos olimme samaa mieltä, enempää ei tarvinnut sanoa, Asuin esikaupunkialueella ja koiralla oli oma piha, ei kyllä tarvinnut pelätä mitään. Vaistosi ikävät ihmiset ja puolusti heti murisemalla, (yleensä auttoi heti, oli sen verran massaa) taloa puolusti niin vaikuttavalla haukulla, että vertaisin sitä melkein leijonan karjuntaan. Ehdoton talonvahti, henkivartija, hyvä ystävä. Vieläkin on ikävä.

 

Juu, nimenomaan. Siks nuo herra beethovenit vois olla vaihtoehto =) Tai tosiaan nöffit. Mutta bernhardilaiset on vissiin tätä nykyä nöffejä terveempiä... Siksi mä kallistuisin kyllä niihin. Bernitkin ois, mutta ehkei niissä ole enää sitä haettua jättituntumaa

 

Mulla kaukkarineito ja ihana onkin. Hain sen Latviasta autolla. On ikäisekseen ihan mukavan kokoinen pörrökasa ja painaa 50 - 60 kg. Kuka väittää niitä aggressiivisiksi? No enhän mä ole koskaan pärjännyt koirien kanssa, tosin tätä ennen oli pari vuotta lainassa kelpie, joka taas on ihan erityyppinen palvelukoira. Se ajoi lampaitani, mutta ei vahtinut niitä. Se oli aika äksy ajoittain.

Siis palataksemme kaukkariin. Se on kyllä vielä pentu. Vain 1v 2kk. Seuraa omistajaansa kuin hai laivaa. Hiukan hankala käsitellä oudossa paikassa, missä muita koiria tai paljon ihmisiä. Liikaa uteliaisuutta herättäviä ärsykkeitä. Tässä kotona vahtii nämä lähitalot ja nukkuu mun vieressä. Kuorsaa enemmän kuin lihava ukko . Totelee määräyksiä ainakin kotioloissa. Lonkat heikko kohta yleensäkin tuolla rodulla. Eka kerta, kun tosissani oon hullaantunut hurttaan <3 . Sopii lasten kanssa ja leikkii mielellään. Tulee katsomaan lampolaan, mitä äiti tekee ja makaa kytiksellä koko ajan. Jos lambi pääsee irti, si käy ajamassa aitaukseen takaisin. Ennen tosin luulin, että se syö sen ennen aitaukseen laittamista.

Voi olla myöhemmin hankalakin. Olen aika tiukka täti pitämään kuria sille. Annan kuitenkin myös vapauksia. Asun syrjäseudulla, missä on muutama talo, susia ja karhuja sekä riistaa metsässä . Ei ole kovin herkkähaukkunen, vaikka niin väitetään. Mitä muuta vielä tähän lisäisin.. Maksoin siitä 700e ja sain sirutettuna papereilla varustettuna. Kaukkarin puruvoima on 1500 kg, kun sakemannin taas 400kg, että on sillä mahdollisuus olla paha. Tuota on kuitenkin rakkaudella hoidettu. En ole kouluttanut mitenkään. Olen vain sanonut aina tilanteen tullen, kuinka toimia ja se on ottanut opin vastaan. Helppo koiruus ainakin tähän saakka.

Rakennan kyllä ja oon jo aloittanut 2m korkeaa aitaa koko tontin ympäri, tosin tuo kyllä kaivaa vaikka puoltoist metrii, jos tahtoo karkuun.

 

Meillä ollut neljä vuotta kaukkari. Haettiin se vuoden ikäisenä ja oli todella ongelma koira mutta kun täytti kaks vuotta niin muuttui ja nyt on ihan erilainen. Sellainen meillä on ettei ns jaksa tai kiinnosta vieraat vaan tykkää meidän seurasta tai olla yksin, hyvä vahtikoira, ei koskaan oo kummankaan päälle käynyt ja ruuan saa ottaa pois ym eikä myöskään 6 vee tytön päälle joka käy usein ja taluttaakin koiraa mut ei tavallaan välitä tytöstä vaan antaa sen vaan rapsuttaa ilman takas kommunikointia, todella oma päineen ja fiksu (oppi asiat muutamalla tai jo ekalla kerralla). Me ei olla täydellisiä koiran omistajia koska ollaan molemmat narkomaaneja ja koira elänyt meidän kanssa omakotitalossa kaupungissa, kerrostalossa kaupungissa ja nyt maalla missä iso oma piha. Saa liikuntaa ja rakkautTa. Mä sitä yleensä liikuta mut silti mies on ns perheen pää johtuen varmaan siitä et on suuttuessaan aika kova huutamaan. Me ollaan tapeltu fyysisesti ja koira lähtee vain pois paikalta ja ahdistuu mut jos joku muu edes ärhentelee Jomnalle kummalle nii koira suuttuu. Ei välitä meidän narkomaniasta ja aamulla jo tietää kun näkee mut pistämässä et kohta mennään hiihtäjän, lenkille tms ja vaikea ees pistää kun se tulee teputtamaan viereen

 

Koira ollut meidän kanssa junassa ja monessa mukana mut ei niin välitä matkustelusta muuta kuin autossa olemisesta et siellä saattaa nukkua jos on pihalla ja haluaa lähteä autoon aina istumaan kun lähdetään. Maalle muuttaessa oon huomannut ettei anna roskamiehen hakea roskia ja pysyy vapaana pihassa et ku oo. Nähnyt kaupungissa olemisen nii ehdottomasti koira maalle ja omakotitalo! Meidän koira paljon onnellisempi nyt. Tosi mustasukkainen et ei anna mun vanhempien koiran tulla mun lähelle edes eikä meidän kotiin mut mun porukoiden kotona voidaan olla porukalla mut ei sielläkään päästä sitä niiden koiraa mun lähelle (se on narttu coccis). Ja kissat piti laittaa pois ku koira hyökki niiden päälle jos ne yritti lähestyä meitä tai ruokaa. Vaikka mies ottanut siltä luulot pois ja välillä hoidan vaan yksin sitä ja mies pois pitkään nii silti se mies on pomo heti kun tulee takaisin. Ollaan jouduttu lopettamaan koiran takia riitely kun se ahdistuu niin paljon siitä.

 

Ai niin ja tää jäi sanomatta. En ikinä uskonut et tuo koirarotu on vaarallinen ennen kuin tuttuni kaks kaukkaria tappoi kaverini koiran ja kävi kaksi kertaa kaverini päälle. Kaikki sanoi et se ei ollu kouluttanut niitä mut ei mekään olla koulutettu meidän koiraa. Ja sillä on uskomaton tilanne taju ja on tosi fiksu.

 

Alanpa kirjoittamaan meidän kuulumisia tänne ja ehkäpä tekisin bloginkin Aamu on menny kivasti meidän kaukkarin kanssa käytiin 9 aikaan 2 tunnin lenkki (sisälty myös hitaasti kävelyä ja paljon nuuskuttelua kun mentiin hengailemassa puistoon niin sai tutkiskella Siellä rauhassa). Hyvin käyttäytyi ainoastaan murisi yhdelle miehelle joll oli salkku kädessä mut jostain syyTä tuo meidän nAllekarhu ei tykkää virkapukuisist ihmisistä (poliisit,kirkkaat työhaalRit ym). Kokee ne uhkaksi vArmaankin. Syönyt on ihan kaurapuuroa ja raksuja. Tällä hetkellä ollaan kaupungissa käymässä mut tutussa kaksiossa perheen kesken. Eilen harjasin sen ja leikkasin karvoja (tassukarvat ym) et on vähän nätimpi kun ollaan ihmisten ilmoilla tänään ollaan menossa vielä hiihtoladulle niin et Mä hiihdän ja sidon kaukkarin mun ympärille. Se on mukavaa mut pitää vaihtaa latuja kun se ottaa omakseen sen latureihin jos menen samaa koko ajan. Nyt seuraa keittiössä kun mies tekee ruokA kertoilkaapa teidän kaukkareista! Mitä luulette kun yritetään lasta miten koira suhtautuu kun se on nii mustasukkainen? Mut hyväksyy kyl vanhemman lapsen vaikka näkee häntä parin viikon välein.

 

Ei todellakaan ekaksi koiraksi. Todella itsepäinen ei miellyttämishalua. Meidän kolme vuotias kaukkari vieläkin koettelee rajojaan ja todella iso vahtivietti pitää asua korvessa ei naapureita lähellä. Ennakkoluuloinen vieraita kohtaan. Näin niitä kiertolais koiria sitten tulee kun ihmiset kenellä ei ole kokemusta ottaa näitä vaativia rotuja ja ei pärjää ja sitten kun haluaa koirasta äkkiä eroon myy ekalle joka ostaa ja sama kaava jatkuu.

 

Kaukasianpaimenkoira tai mikä tahansa isompi koira kehittyy hieman hitaammin. Murkkuikä saattaa aiheuttaa yllätyksiä omistajille ja hermojen pettäessä, lähtee koira kiertoon tai piikille.

Kokemuksesta oppinut, että koiran lopullinen luonne ja luotettavuus on paketissa kolmen vuoden iässä tai sen jälkeen. Sitä ennen on omistajaa viety kuin pässiä narussa, koiraa on uhattu viedä sylttytehtaalle sata kertaa ja rukkasiakin on jo kaavailtu koko suvulle.
Tämän aikavälin kun ymmärtää pitää itsensä ruodussa, johtajan ominaisuudessa ja lempeäotteisena kasvattajana, saa vierellensä luotettavan kaukkarin. Koira muistaa kovaotteiset hetket, epävarmat tilanteet ja heikon johtajan. Tälle koiralle ei toimi uhkailu tai kiristys, vain lahjonta ja selkeä, johdonmukainen ohjaus.

Koira tarvitsee vapaata tilaa mielellään aidattuna. Tarvitsee myös työn mitä voi luonteenomaisesti toteuttaa. Se ei ole kerrostalon rappuäänien kyttääminen tai rivitalon liikenteen laskeminen.

Koiraa ei jätetä pienten lasten kanssa keskenään tai vieraiden kanssa. Vaikka omistajan läsnäollessa on mitä luotettavin, niin johtajan poistuessa luonteenpiirteen mukaisesti ottaa vahtivuoron ja suojelee heikompia.

 

Ei me olla ikinä meinattu laittaa meidän koiraa pois vaik se tuli ns kiertolaisena!!!! Se on paras tyyppi ja koira on oikeesti ihmisen paras ystävä! Jos meillä ei oo vaik hintaa nii me ostetaan koiralle ennemmin ruokaa ku itelle. Ei se sitä tarkota vaik kiertolaisena tuli et ikinä annettaisiin pois. Onhan se ollu meillä jo 4 vuotta.

 

muistin et tänne kirjottelin meidän kaukkarista hyvää kuuluu pikkuiselle ja nyt makoilee tuossa jalkojen päällä ollaan oltu maalla kolme viikkoa putkeen ja vauveli sai siellä vahtia ja kulkea vapaana ja käytiin mökillä lenkillä (noin 3 km päästä meidän talosta) ja siell vapaana juoksenteli. Todella ketterä koira! En muistanut sitä viimeksi kirjoittaa mut vaikka on iso nii hyppää korkealla ja pitkiä matkoja (ojien yli, kiville ym). Tänään tultiin kaupunki kämppään muutamaksi päiväksi ja tottakai sen on maalla parempi olla mut täälläkin tykkää kun käytetään enemmän lenkillä kun ei oo omaa pihaa missä kulkea. Ainut ongelma nyt tullut kunn tää on pienkerrostalo 5 kämppää ja vanha talo ja iso piha nii kaukkari ottanut koko talon vahtiakseen. Ollaan mietitty et jos laitetaan koko tää kämppä pois ja asutaan vaan maalla ku toi kaukkari ei tykkää olla täällä niin paljon. Mut toisaalta tää pitäis pitää ku miehen raha asiat on täällä ja pitää olla joku paikka missä on sil aikaa ku se hommaa meille rahaa. Olisko lukijoita jos perustan blogin meidän elämästä kaukkarin kansaa ja laittasin kuvia ja kertoisin siinä kuulumisia?

 

no joo unohdin et tänne olin ees kirjotellu kaukkikselle kuuluu hyvää ja kesän oli touko-elo vapaana maalla ns kesälaitumilla ku ihtekki oltiin JS viime kuus tultiin takas kaupunkiin...hyvin on mennyt paitsi takatassut on heikommat kuin etupää etenkin vasen takatassu!!!mitä teen??!!!oon ihan paniikissa! Ei valita yms mut sen huomaa kun kävelee sillä heikommin Tiiän et viedä eläinlääkärille ja kuvauksiin mutta kun siellä todettiin täysin terveekSi!!! Pitäiskö viedä toiselle? Vinkkejä ja apua? Tuo pikkuinen on meille niin rakas