kauhea morkkis

[taustalla]

Miksi minusta tuntuu, että kaikki muut äidit on enemmän rakastuneita kuin minä? Että he osaavat nauttia enemmän elämästä ja ovat onnellisempia riippumatta maineesta ja mammonasta.
Kaikilla on jotenkin ihanampi koti ja muilla ei ol ekoskaan tylsää. Kaikki ovat onnalisestiu työelämässä.
Muut ovat saaneet lapsensa nuorempina eikä enää kolmekymppisenä ole kiire tehdä lapsia. He nauttivat lapsistaan ja ottavat rennosti vauvan kanssa.
Heillä on työ josta he pitävät.

Itsellänikään ei asiat huonosti ole; rakastan, ihana lapsi, koti paritalossa, hyvä koulutus joskaan ei työtä, raha-asiat kunnossa, suunnitelmia ja unelmia.

Ehkä en vaan osaa nauttia hetkestä tarpeeksi. Ehkä olisi aika pistää itsensä todella likoon.

 

[Footballers Wife]

Oletko joskus miettinyt haluaisitko vaihtaa jonkun toisen ihmisen kanssa paikkoja kokonaan? Siis eläisit/olisit elänyt tämän elämän, tämän vartalossa, tämän ihmisen kaikilla kokemuksilla? Onko olemassa ketään sellaista ihmistä, jonka kanssa vaihtaisit elämäsi täysin? =)

Itse mietin tätä joskus ja edelleenkin jos tulee jotain kateudenpuuskia :saint: ja olen tullut siihen tulokseen, etten vaihtaisi paikkoja kokonaisuudessaan kenenkään kanssa. Tietenkin joitain osa-alueita itsessäni/elämässäni voisin hiukan parannella... B) =)

 

[taustalla]

Asioita ei osaa arvostaa ennen kuin ne menettää. Sun täytyy oppia arvostamaan tätä hetkeä nyt kun asiat ovat hyvin.

Jos vaikka itse tai lapsesi sairastuisitte tosi vakavasti, niin luulen että tekisit mitä vain että saisit tuon tylsän normaalin elämän takaisin, eikös ?

Välillä varmasti kaikilla meillä on noita samoja tunteita. Osa ihmisistä saa energiaa omaan elämäänsä siitä että pääsee näyttämään muille kuinka onnellisia he ovat, mutta kotona onkin sitten eri tilanne.

Nauti kesästä ja opettele myös nauttimaan tästä päivästä ja ihan pienistä jutuista :flower:

 

[hip]

Minulla sama virsi. Paitsi että itse tein lapset 21-vuotiaana, ja usein kadun ja mietin, että kun kaverit menivät silloin, näkivät, nauttivat.

Samaan aikaan kuitenkin valmistuin kuin lapsettomat kaverit, menin parhaani mukaan iltamenoissa, minkä lapsilta pääsin. Nyt minulla on samalla tavalla työpaikka kuin heillä. Ja nyt he alkavat miettiä lapsen tekoa, minä yritän jo pästää irti omista esikoululaisistani. Toisaalta tuntuu haikealta, sillä se odottaminen ja muu oli niin uutta ja erikoista. Ja tuntuu että mitä nyt. Kaikki on jo tehty. Pelkkä pitkä työrupeama tuntuu ahdistavalta ja harmaalta.

En tiedä. Olen määritellyt itseni perus pessimistiksi ja kyyniseksi. En voisi kyllä edes kuvitella elämää täysin tyytyväisenä. Taidamme me ihmiset olla sellaisia että aina kadehdimme jotain, haluamme mitä meillä ei ole.

 

[nouseha morkkiksesta]

Kuulehan morkkis! Nyt nenä pystyyn ja heti.Asiat on hyvin, aina voi olla kateellinen muille, mutta se vie voimia omasta elämästä.Kaikilla on omat murheensa.mulla on pätkätyö, pieni palkka, talo remontin alla ja rahapulasta johtuen kestää seuraavat kymmenen vuotta, on vanha auto vm 88.Mutta on terveyttä, ruokaa, lämpöä ja rakkautta.Mun elämän ohjenuora on että kunhan laskut saa maksettua ja ruoan pöytään ja niin on aina ollut.
Rahalla et saa rakkautta ja onnea ja sanonpa vielä senkin että kun elämässä joutuu vähän kärsimään niin onpahan sydän ja silmät paikallaan.Pysyy herkkänä ja nöyränä!!!!Niitä itsekkäitä #&%?$!* kun on maailma pullollaan.herkkyyttäni ja sydäntäni en iki maailmassa halua hukata!

 

[Tiitiäisen äiti]

minusta sinulla menee aivan hyvin joten morkkikseen ei pitäisi olla syytä.
Laitampa tässä oman listani ja huomaat kuinka "hyvin" mulla menee.
Tuloni 0 euroo ei tukia ei lisiä, eli p.aukinen koti äiti , mutta onnellinen sellainen.
Vuokralla asutaan ns kahden asunnon loukussa , kun emme omaa saa myytyä pois.
Vaikean leikkauksen läpi käynnyt joka teki minusta 50% invalidin 35 vuotiaana.
Perhe joka rakastaa minua sellaisena kuin olen, joka on minusta kaikista tärkeintä.Ja juuri sen takia en osiani vaihtaisi kenekään muun elämän kanssa

:hug: sinulle kuitenkin.
Tämä elämämme on kuitenkin aikas lyhyt joten eiköhän meidän pitäisi kuitenkin nauttia siitä mitä meillä on hyvine ja huonoine puolineen :heart: <br><br>

 

[Eloveena]

Mieheni ilahdutti minua kerran kun kadehdin erästä aikaansaapaa ja menestyvää ystävätärtäni. Hän sanoi että haluaa olla naimisissa juuri minun kanssani. Toinen kysymys oli että haluaisinko todellakin viettää niin kiireistä ja stressaavaa elämää. Nimittäin ne onnelliset ihmiset joilla näyttää olevan kaikkea, ovat yleensä tehneet onnellisuutensa eteen jotakin, jonka takia he ovat joutuneet luopumaan jostakin. Tämä k.o ihminen ei esim. ehdi viettää juurikaan aikaa lastensa kanssa, sillä työ vie siitä leijonanosan. Sitä en kyllä kadehdi, tarkemmin ajatellen.