Kauhea anoppi!?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Kertokaahan niitä tarinoita. Hauska ja myös tosi kauheaa lukea niitä. Miksi ihmiset ovat ilekeitä?

Mä voin aloittaa:
Mun anoppini ei ymmärrä muita. Hän on aina kaikessa oikeassa ja ei ymmärrä kun mä ajattelen toisin. On vain hiljaa ja nielee sanomiset, kunnes sitten seläntakana haukkuu ihan lyttyyn. Tai ainakin niin oletan kun on haukkunut kaikki muutkin ihmiset mulle ja miehelleni (mukaan lukien muut lapsensa, paras ystävänsä, oma aviomiehensä jne )niin miksipäs ei haukkuisi myös meitä...Tuntuu aika pahalta.
 
Että anopilla on omat mielipiteensä, eikä millään ymmärrä muiden! (tosin onhan mullakin omani, ja siitä konfliktit tuleekin, kun elän niiden mukaan, enkä ymmärrä anoppia x) Mutta siis kun tosiaan joskus oikeen säälittää se, kun anoppi ei ihan tosissaan tunnu ymmärtävän, että joku ei halua tehdä niin kuin hän itse tekisi. Siis sen ilmeet tai äänet on puhelimessa ihan hölmistyneitä ja kyllä vähän käy sääliksikin. Kun ei aina jaksa olla selittämässä. Kuitenkin suhteellisen nuori anoppi, eli ei voi olla mitään vanhuuden ongelmia. Samoin haukkuu muita ihmisiä siihen malliiin (ja usein lauseiden välistä ja itseasiassa ihan niistä lauseistakin voi kuulla sen, että ei tässä nyt ole tainnut mitään oikeata ongelmaa olla, vain anoppi itse käyttäytynyt huonosti ja joku on jyrännyt). Niin takuulla puhuu minustakin. Mutta siksipä myöskin yritän olla antamatta mitään puhumisen aihetta. Eli kohteliaasti istun hiljaa ja hymyilen, jos puhutaan edes säästä (eikä esim juoruilla). Kerroin vain mitä olen päättänytkin kertoa, eli en edes udeltaessa kerro mitään lapsemme yksityisiä asioita tai omia vaivojani tai ongelmiani tai ylipäätänsä mitään, mikä menee mukavan rupattelua syvemmälle. Mutta kyllähän se tarpeen vaatiessa, varmasti syöttää sanoja suuhuni. (Ja on jo tehnytkin niin. Kerran esimerkiksi yksillä syntymäpäiväjuhlilla oli selitellyt mieheni exälle, syitä joiden takia olin mieheni kanssa :D) HaHA! Takuulla en ole niitä koskaan hänelle tilittänyt, mutta vahvin syy niistä on rakkaus, eikä sitä kuulema oltu mainittu. Nooh.. mutta annetaan anteeksi ja unohdetaan. Joskus touhu on niin naurettavaa, etten todellakaan voi edes suuttua. Enkä edes ihmetellä, koska ihmetyksellänikään en voi käsittää miten joku ihminen toimii niin.
 
Meillä anoppi on itsekäs, lapsellinen ääliö, joka kuvittelee kaikkien tanssivan oman pillinsä mukaan. Esim. lapsenlapsi pitäisi aina viedä hänen luokseen, mutta hän ei voi tulla meille katsomaan. Lapsi ei viihdy kylässä ja lisäksi anopilla on hullu kissa. Nyt on katkaissut välit meihi kokonaan, kun ei kuulemma anneta lasta nähdä... Itse lyö miehelleni luuria korvaan, kun yrittää keskustella asiasta, eikä sanallakaan mainitse ainoaa lapsenlastaan, jota ei nyt ole nähnyt yli kahteen kuukauteen.

Lisäksi aina nakkelee ääliöitä kommentteja asiasta kuin asiasta, suuttuu kumallisista jutuista ja on yrittänyt manipuloida meitä useaan otteeseen. Onneksi poikansakin nyt jo näkee millainen tuo eukko oikein on.
 
Minun anopillani on mielipide ja vastaus kaikkeen, vaikka ei olisi kysyttykään. Ja pitää passata kuin paskaa tikun päähän, lapset pitää viedä aina sinne, vaatteet ja tavarat pitää katsoa aina valmiiksi mitä anoppi on ajatellutkaan tehdä. Ja tiedän että arvostelee pitkin kyliä tekemisiäni ja sanomisiani, anopin paraskaveri kun ei osaa pitää suutaan kiinni vaikka en haluaisi kuullakaan. Ehkä siksi mieheni haluaakin pitää perheemme omillaan, siis ei lapsia sinne hoitoon. Ja mun vanhemmat asuu kaukana, harvinaista herkkua kun mutsi tulee katsoo lapsia ja pääsee kahdestaan käymään vaikka edes kaupassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti:
Meillä anoppi on itsekäs, lapsellinen ääliö, joka kuvittelee kaikkien tanssivan oman pillinsä mukaan. Esim. lapsenlapsi pitäisi aina viedä hänen luokseen, mutta hän ei voi tulla meille katsomaan. Lapsi ei viihdy kylässä ja lisäksi anopilla on hullu kissa. Nyt on katkaissut välit meihi kokonaan, kun ei kuulemma anneta lasta nähdä... Itse lyö miehelleni luuria korvaan, kun yrittää keskustella asiasta, eikä sanallakaan mainitse ainoaa lapsenlastaan, jota ei nyt ole nähnyt yli kahteen kuukauteen.

Lisäksi aina nakkelee ääliöitä kommentteja asiasta kuin asiasta, suuttuu kumallisista jutuista ja on yrittänyt manipuloida meitä useaan otteeseen. Onneksi poikansakin nyt jo näkee millainen tuo eukko oikein on.

Niinpä vain tuo "eukko" on synnyttänyt ja kasvattanut poikansa eli sinun rakkaan miehesi! Olet nyt varmaankin tyytyväinen kun sait anopin pois täydellisestä elämästäsi:(
 
mua vähän ärsyttää kun te nurisette että anopille pitää viedä lapset. meillä kun anoppi ei ota lapsia ikinä hoitoon. aina jotain tärkeämpää, "x:llä on kokeet, sen pitää lukea" (miehen nuorempi sisarus, kohta täysi-ikäinen). "meillä on noi koirat...." (niin on meilläkin, ja anoppilan koirat on tottunu lapsiin ihan pienestä pitäen, sen puoleen ei siis ole ongelmaa). "täytyy tehdä sitä ja tätä" jne. ei siinä mitään jos oikeesti nää ois syitä, mutta ei kai ne aina voi olla... anoppi otti esikoista sillon hoitoon kun se oli pieni, ja senkin jälkeen pari kertaa kun kuopus syntyi. kuopusta ei ole ottanut kertaakaan "kun se on niin vaikee ja villi". just just... mut nyt siis ei oo moneen vuoteen ottanu kumpaakaan.

enkä mä tarkoita tällä että niiden pitäis olla aina ottamassa kun me halutaan mutta kun lapset kyselee itse että miks ei mummolaan pääse ikinä ilman meitä niinkun hoitokaverit ym pääsee... ja itsekkin mummolta kyselleet että voinko jäädä tänne niin ei ikinä käy. :(
 
sorry kun tuppaudun haukkumisketjuunne mutta kyllä on ihanaa, että minun anoppini pitää lapsenlapsiaan todella tärkeinä ja oma-aloitteisesti järjestää heille aikaa. Nytkin vanhemmat lapset mummolassa pari viikkoa, anoppi ehdotti tätä itse, nauttii kun saa tarjota lapsenlapsille arvokkaita mummola-kokemuksia ja lapset odottavat näitä reissuja todella paljon. Emme ole anopin kanssa kaikista asioista samaa mieltä mutta se ei ole estänyt hänen ja lastenlasten lämpimiä välejä ja siitä olen aidosti iloinen.
 
Mun anopille on tärkeää, millaiselta lapsi näyttää. Kun menemme heille, hänellä on varavaatteita, joita hän pukee lapsellemme, jos ei kotoa mukaan otetut miellytä. Milloin minun laittamani nahkatossut luistonestolla ei ole hyvät, vaan pitää kaivaa kaapista paremmat vastaavat. Milloin pipo on epäsopiva ja päässä on jotain ihan muuta mitä lapsella oli mukana. Kyllä meidän tytöllä on kaikki vaatteet ns. "vimpan päälle" ja asianmukaisia. Jos anopilla on tiedossa kauppareissu lapsemme kanssa, niin hän pyytää etukäteen edustusvaatteet mukaan ja muistuttaa asiasta moneen kertaan. "Pitää olla sellainen ja sellainen takki, kun tulette". Ja voin vannoa, että meidän tytöllä on kaikki vaatteet aivan hyviä ja siistejä, kaikki kaupasta hänelle ostettuja, ei mitään vuosikertoja. En minäkään kauppaan pukeudu farkkuja kummemmin, miksi lapsen pitäisi? No, ei tätä voi kuvailla, tästäkin tekstistä saa väärän kuvan.

Eilen ärsytti, kun anoppi opetti lapselle käpyjen olevan pörriäisiä. Minusta yksivuotiaan olisi parempi oppia ensin, että ne ovat käpyjä eikä mitään vitun pörriäisiä, ne pörriäiset tulee sitten myöhemmin, kun lapsi alkaa leikkiä kävyillä mielikuvitusleikkejään. Enhän minäkään opeta lapselle, että lusikka on taikasauva ja auto vaikkapa vene. Häh?
 

Similar threads

Yhteistyössä