Kauanko kestää, ennen kuin pääset lähtemään kotoa?

Kun sulla on jo takki ym. päällä, niin kaunko menee aikaa, ennen kuin pääset lähtemään ulos?

Kun mulla menee valehtelematta aina reilusti yli puoli tuntia, koska tarkistan niin monta kertaa, että sähkölaitteet on pois päältä. Varsinkin liesi on ihan kamala. Näen, et kaikki nupit on nollissa, mut en jotenkaan "usko näkemääni", kun mun pitää taas ja taas tarkistaa se uudelleen. Oveakin koitan varmaan 50 kertaa, onko varmasti lukossa . Sit kun olen jo lähdössä, niin palaan takas ja kokeilen taas ovenkahvaa, ja joskus meen taas kattomaan hellaa ym.

 

Laitan kengät, otan kassin ja lähden.

 

Maksimissaan viisi sekuntia.

 

EI ole normaalia, neuroottista toimintaa, ikävä kyllä.

 

10 sekuntia =)

 

älä loukkaannu, mutta sulla on neuroosi. koita päästä siitä yli tai hakeudu terapiaan. ei se ole häpeä. vaiva muiden joukossa.

 

Olispa se mullakin noin helppoa

 

Takki päällä ja kengät jalassa: ovi auki, ovi kiinni, autoon ja menoksi ja turvavyöt tietysti eka kiinni.

 

Kun takki on päällä, varmistan että mukana on avaimet, lompakko, känny (eli laukku, jossa on kaikki tarvitsemani) ja vilkaisen olan yli keittiöön ettei hella tai kahvinkeitin ole päällä. Aikaa menee noin 10 sekuntia.

 

Jos mulla ei ole aamulla muuta kuin että saan itseni töihin,
niin heräämisestä menee puoli tuntia kun ovi sulkeutuu. En tarkistele mitään: käyn suihkussa, puen ja lähden.

 

Minuutti kun joudun hoputtaa poikaa laittamaan ne kengät jalkaan

 

Miten ikinä pääset töihin tai saat lapsesi vietyä hoitoon? Oletteko aina myöhässä.

Multa menee alle minuutin.

 

Taitaa olla jo pakkoneuroosi. Mä katon ainoastaan hellan ja kahvinkeittimen ennen kuin lähden, taapero käy välillä napsimassa levyjä päälle. Eli menee puoli minuuttia. Hyvä keino hellaa kokeillessa on laittaa käsi levylle, tällöin tulee tuntoaistimus varmistamaan ettei ole levy jäänyt päällä.

 

Kun sulla on jo takki ym. päällä, niin kaunko menee aikaa, ennen kuin pääset lähtemään ulos?

Kun mulla menee valehtelematta aina reilusti yli puoli tuntia, koska tarkistan niin monta kertaa, että sähkölaitteet on pois päältä. Varsinkin liesi on ihan kamala. Näen, et kaikki nupit on nollissa, mut en jotenkaan "usko näkemääni", kun mun pitää taas ja taas tarkistaa se uudelleen. Oveakin koitan varmaan 50 kertaa, onko varmasti lukossa . Sit kun olen jo lähdössä, niin palaan takas ja kokeilen taas ovenkahvaa, ja joskus meen taas kattomaan hellaa ym.

Minulle riittää yleensä kerta. Katson myös hellan, kahvinkeittimen ym sellaiset, vaikka tiedän etten ole niitä tarvinnut. Silloin kun kotiin jää joku tarkistusta ei tarvita. Joskus saatan vielä ovelta palata katsomaan oliko kaikki hyvin.
Laittaessani oven kiinni koitan kahdesti tuliko ovi lukkoon. Ja sitten menoksi, en enää palaa takaisin. Olen varma, että kaikki on ok.

 

älä loukkaannu, mutta sulla on neuroosi. koita päästä siitä yli tai hakeudu terapiaan. ei se ole häpeä. vaiva muiden joukossa.

En loukkaannu, kun tiedän ettei toi ole kyllä ihan normaalia... Mulla on silti ollut tollasia rituaaleja jo lapsesta asti. Jotenkin vaan häpeen niitä niin, etten ole hakenut apua tai kertonut kellekään...

 

Kun sulla on jo takki ym. päällä, niin kaunko menee aikaa, ennen kuin pääset lähtemään ulos?

Kun mulla menee valehtelematta aina reilusti yli puoli tuntia, koska tarkistan niin monta kertaa, että sähkölaitteet on pois päältä. Varsinkin liesi on ihan kamala. Näen, et kaikki nupit on nollissa, mut en jotenkaan "usko näkemääni", kun mun pitää taas ja taas tarkistaa se uudelleen. Oveakin koitan varmaan 50 kertaa, onko varmasti lukossa . Sit kun olen jo lähdössä, niin palaan takas ja kokeilen taas ovenkahvaa, ja joskus meen taas kattomaan hellaa ym.

Mä jo melkein luulin, että mä olin kirjoittanut tämän....
Elikkä multa menee yhtä kauan ku sulta.

Mutta eipäs sentään, ei mene yli puolituntia. Mutta muuten kuulostaa hyvin tutulta.

Jos pitää lähtee pitemmän ajan reissuun ja kämppä jää tyhjilleen, niin mä kaikkien tarkastusten jälkeen suorastaan tärisen "urakasta".

Otin sitten kerrankin parjatusta Niksipirkasta vinkin (kuvata kaikki). Mun piti kesällä lähteä pohjoseen ja jättää koti tyhjilleen.

Mietin, miten ikinä voin rauhassa lähteä.
Sit kuites lähtiessä järjestelmällisesti otin kuvan kaikista jutuista, mitkä voi jäädä päälle ja siis mitkä oli laitettu pois päältä. Siis ylipäätään kaikesta, mikä vois mieltä vaivata.
Ja painoin oven rauhallisesti kiinni. Mikä tunne!!!!! (mä tosin unohdin kuvata ulko-oven...mutta reissusta on palattu jo ajat sitten...)

Tuo on oikeasti hyvä keino, suosittelen =)

Ei niitä kuvia koskaan katso, mutta saapahan hyvän lähtöolon.

 

Miten ikinä pääset töihin tai saat lapsesi vietyä hoitoon? Oletteko aina myöhässä.

Multa menee alle minuutin.

Mulla ei ole lapsia. Mutta täytyy aina vaan varata se puoli tuntia ylimäärästä aikaa, että ehtii.

 

Jos takki on päällä niin varmaan puolisen minuuttia. Kerään avaimet, tupakat, lompakon, stendarin jne.. Viljelöen niitä aina ympäri kämppää

 

Jos olen vauvan kanssa menossa, niin ei varmaan minuuttiakaan, mutta jos mies on mukana, niin ties kuinka kauan. Aina saa miestä odottaa. :kieh:

 

Kun sulla on jo takki ym. päällä, niin kaunko menee aikaa, ennen kuin pääset lähtemään ulos?

Kun mulla menee valehtelematta aina reilusti yli puoli tuntia, koska tarkistan niin monta kertaa, että sähkölaitteet on pois päältä. Varsinkin liesi on ihan kamala. Näen, et kaikki nupit on nollissa, mut en jotenkaan "usko näkemääni", kun mun pitää taas ja taas tarkistaa se uudelleen. Oveakin koitan varmaan 50 kertaa, onko varmasti lukossa . Sit kun olen jo lähdössä, niin palaan takas ja kokeilen taas ovenkahvaa, ja joskus meen taas kattomaan hellaa ym.

Mä jo melkein luulin, että mä olin kirjoittanut tämän....
Elikkä multa menee yhtä kauan ku sulta.

Mutta eipäs sentään, ei mene yli puolituntia. Mutta muuten kuulostaa hyvin tutulta.

Jos pitää lähtee pitemmän ajan reissuun ja kämppä jää tyhjilleen, niin mä kaikkien tarkastusten jälkeen suorastaan tärisen "urakasta".

Otin sitten kerrankin parjatusta Niksipirkasta vinkin (kuvata kaikki). Mun piti kesällä lähteä pohjoseen ja jättää koti tyhjilleen.

Mietin, miten ikinä voin rauhassa lähteä.
Sit kuites lähtiessä järjestelmällisesti otin kuvan kaikista jutuista, mitkä voi jäädä päälle ja siis mitkä oli laitettu pois päältä. Siis ylipäätään kaikesta, mikä vois mieltä vaivata.
Ja painoin oven rauhallisesti kiinni. Mikä tunne!!!!! (mä tosin unohdin kuvata ulko-oven...mutta reissusta on palattu jo ajat sitten...)

Tuo on oikeasti hyvä keino, suosittelen =)

Ei niitä kuvia koskaan katso, mutta saapahan hyvän lähtöolon.

Ja tähän on pakko lisätä, että teen päivittäin töihin lähtiessä tarkastukset moneen kertaan, (vaikka en olisi edes käyttänyt hellaa......) mutta en tosiaankaan kuvaa niitä. Vaikka se veisi vähemmän aikaa, kuin ne tarkastukset... Joka ikinen aamu on yhtä tarkastelua.

 

Täytyy varmaan joskus kokeilla tota valokuvaamista, jos auttais edes vähän . Se jo rassaa pahasti kun tietää aamulla, mikä tarkistelu on taas edessä... Joo, tiedän ton olevan outoa, ja lopettaisin heti, jos vaan pystyisin.

 

(vaikka en olisi edes käyttänyt hellaa......)

Mulla sama juttu tossakin. Edes se ei muuten auta, kun kosken niitä levyjä ja tunnen kyllä niiden olevan kylmiä, tarkistelu vaan jatkuu silti...