Katkeraa tilitystä

[Rieputarallaa]

Varmaan ihan kummallinen aloitus, mutta

suorastaan vituttaa tämä yksikin aloitus täällä, että miksi ei lasta voi viedä mummolaan yöksi, että kuvitteleeko sitä olevansa parempi ihminen. Tai se, kun ihmiset ihastelee meikäläisen tarmokkuutta laittaa joulua ym.

Helppo se on sellaisen sanoa, jolla on isovanhemmt kykeneväisiä auttamaan ja hoitamaan lapsenlapsiaan. Mulla tällä haavaa tilanne, että öiti (73 v.) makaa sairaalassa, ei pääse omin avuin kävelemään lainkaan. Miehen vanhemmat ei ihan niin huonossa kunnossa, mutta ei niistäkään apua ole.

Ei tule mieleen, että kaikilla ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta mennä valmiiseen pöytään jouluaterialle, tai ylipäätään kotoa minnekään? Kaikki on tehtäv itse, jos meinaa esim. joulua viettää. Miehen kanssa on hyvin, hyvin niukasti kahdenkeskistä aikaa, kun ei ole ketään, kuka lasta hoitaisi.

Että miettikää pikkuisen, ennen kuin solvaatte ja "kehutte"! Kiitos ja anteeksi.

:'( :'( :'( :ashamed: :ashamed: :ashamed:

 

[kipinäinensääri]

Täytyy sanoa että samoilla linjoilla ap: n kanssa

 

[Timppa]

Mutta ei kai se ole keltään pois jos meidän lasten mummo niitä katsoo enemmän kuin olisi edes tarvis? :hug:

 

[Rieputarallaa]

Mutta ei kai se ole keltään pois jos meidän lasten mummo niitä katsoo enemmän kuin olisi edes tarvis? :hug:

Ei tietenkään, en mä sillä. Onnellisia ne lapset, joilla on isovanhemmat aktiivisesti mukana elämässään.

 

[HelloShitty]

se on aika pitkälti asenne-kysymys...eli esim. se että jos joku vapaa-ehtoisesti päättää olla viemättä lapset hoitoon ja sitten kritisoi niitä jotka niin tekee.

tuskin toi aloitus koski niitä joilla se mahis ei oo. tai joiden mielestä on ok laittaa lapset hoitoon. olen kyllä huomannu että niitä sädekehä-kiillottajia ON olemassa. |O

 

[Aliise]

Täytyy sanoa että samoilla linjoilla ap: n kanssa

Samat sanat.

 

[Timppa]

Ei tietenkään, en mä sillä. Onnellisia ne lapset, joilla on isovanhemmat aktiivisesti mukana elämässään.

Siis, jos meillä oltaisiin pelkästään minun vanhempien varassa niin eipä apua juuri tulisi. Eikä ikä olisi tosiaankaan esteenä!

 

[realisti]

Minuakin ärsytti kyseinen aloitus. Mun vanhempani eivät ota lapsia yökylään, vaikka ovat ihan työelämässä ja toimintakykyisiä. Äitini vaan puhuu, että ensi kesänä sitten...ja näin on jo mennyt pari vuotta. Kai sitten työelämä vie heistä kaikki mehut, mene ja tiedä. Mutta kaikilla ei ole sitä paljon puhuttua turvaverkostoa. Ystäväni ovat hekin monet pienten lasten vanhempia, joten ei ihan neti tule mieleen pyytää hoitoapua heiltäkään.

 

[Rieputarallaa]

Joo, itse asiassa tuo hoitoasia ei oo se mua eniten harmittava juttu. Mul on kavereita, jotka suureen ääneen esim. just joulun alla kauhistelee, kuinka hirveän ahkera mä oon, kun siivosin kodin, leivoin ja laitoin jouluruokia - he itse ei kuulemma KOSKAAN viitsis nähdä noin paljon vaivaa joulun eteen. No ei kai, kun pääsee molempiin mummoloihin syömään ja juomaan ja nauttimaan joulusta muutenkin. Me olis purtu kynsiä, jos mä en olis mitään tehnyt asian eteen (ja tietty mies myös). Raivostutti aivan hirveästi, kun ihan rättipoikkiväsyneenä ja flunssaisena koitti saada hommia edistymään, ja sit toinen jaksaa jauhaa tuollaista sontaa. Kun mielelläni mäkin joskus istuisin siihen valmiiseen pöytään.

 

[viiden muksun mamma]

Mulla myös se tilanne, ettei apuja löydy (enkä niitä enää osaa edes kysellä). Omat vanhemmat asuvat pitkän ajomatkan päässä ja molemmilla jo terveysongelmia. Appivanhemmista toinen on jo haudassa ja toinen täysin dementoitunut (asuu hoitokodissa). Mies aina töissä. Nyt osaan kunnolla arvostaa sitä apua, mitä appivanhemmilta sain silloin kun he asuivat tuossa lähellä ja olivat lähes aina valmiita auttamaan lastenhoidossa. Yökyläily ei tullut kysymykseen, koska olivat silloinkin jo iäkkäitä. Mä pääsin vaivattomasti hoitamaan kiireellisiä asioita, kun oli paikka minne lapset sai viedä. Näin jälkeenpäin tunnustan, että kun miniän ja anopin välit eivät olleet ne kaikkein lämpimimmät - härkäpäisesti itse hoidin niin paljon kuin vain mahdollista. Nyt jälkeenpäin olen vasta nähnyt sen, miten appivanhemmat nauttivat lasten seurasta. Minä siinä silloin rajoittelin...

Nyt ainoa tapa saada lastenhoitaja on kysyä kodinhoitajaa tai lastenhoitajaa MLL kautta. Aina tulee eri täti ja tottakai joka kerta pitää palkka hoitajalle maksaa. Appivanhemmille palkaksi riitti kahvipaketti ja se aika minkä saivat lasten kanssa viettää.

Please ei sitten mitään kuraa niskaan. Tämä oli vain tällainen pieni muisteluhetki...

 

[viiden muksun mamma]

Siis mä en ole lukenut/nähnytkään jotain muuta ketjua ko aiheesta. Tulin vasta nyt illalla koneelle. Pitänee siis lukea jokin edellinen ketju vai onko ketju sellainen "tappelu-ketju"? Niitä en viitsi edes lukea...

 

[Just niin]

Jep, eipä ole kaikilla paljon mainostettua "turvaverkkoa". Mun faija on suvun keskuudessa tunnettu alaikäisten tyttöjen ja jopa lasten puristelija, ja tästä sain itsekin osani. Enkä näin ollen suurin surminkaan veisi lastani koskaan sinne hoitoon! Mutsi on ollut muutaman kerran hoitamassa lasta täällä meillä kun oli pari pakkorakoa, mutta hänkin on hieman häiriintynyt tapaus, saattaa esim. saada raivarin siitä kun huomasi että meillä on Sini-lattiasieni eikä tavallista moppia.

Mieheni isä puolestaan on kuollut ja äiti yli 70v sairasteleva, rollaattorin kanssa kulkeva vanhus.

Sisaruksia ei mulla ole, miehen ainoa sisko perheineen asuu 600km päässä meiltä.

Muu lähipiiri on joko "ikisinkku"-osastoa jotka ei lasta osaisi hoitaa tai sitten lapsiperheitä joissa pieniä lapsia on omasta takaa, joten ei olla koskaan vaivauduttu ketään nakittamaan lapsenhoitajaksi. Kaikilla on omat kiireensä.

Tätejä, setiä tai serkkuja ei täällä pääkaupunkiseudulla asu kummankaan suvusta, joten eipä ole muita hoitajia lapsellemme kuin minä ja mieheni. Koskaan en ole tästä meteliä nostanut, asia oli harvinaisen selvä jo silloin kun rupesimme lasta tekemään. Välillä vain tulee surullinen olo, kun tuttavaperheet noinvain pistää lapsensa isovanhemmille hoitoon ja lähtee rilluttelemaan - tai kävelee valmiiseen joulupöytään tekemättä itse mitään.

Niinpä...

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Jos täällä jokaista sanomaansa rupeisi syvällisemmin miettiin, että ketä sillä mahdollisesti loukkaa, ei täällä vois mistään kirjoittaa, koska AINA joku loukkaantuu jostain. Ja jos noin kovasti ottaa kunnon päälle palstailu, on varmaan syytä pitää paussi. Ei mulla muuta.

 

[Gloria]

Jos täällä jokaista sanomaansa rupeisi syvällisemmin miettiin, että ketä sillä mahdollisesti loukkaa, ei täällä vois mistään kirjoittaa, koska AINA joku loukkaantuu jostain. Ja jos noin kovasti ottaa kunnon päälle palstailu, on varmaan syytä pitää paussi. Ei mulla muuta.

Kukka rintaan :flower:

 

[vieras]

Mutta ei kai se ole keltään pois jos meidän lasten mummo niitä katsoo enemmän kuin olisi edes tarvis? :hug:

Ei tietenkään, en mä sillä. Onnellisia ne lapset, joilla on isovanhemmat aktiivisesti mukana elämässään.

HARVA tätä myöntää! Moni esittää, että ei me miehen kanssa mitään yhteistä aikaa tarvita... jne...

 

[Rieputarallaa]

Jos täällä jokaista sanomaansa rupeisi syvällisemmin miettiin, että ketä sillä mahdollisesti loukkaa, ei täällä vois mistään kirjoittaa, koska AINA joku loukkaantuu jostain. Ja jos noin kovasti ottaa kunnon päälle palstailu, on varmaan syytä pitää paussi. Ei mulla muuta.

Kiitos empatiasta :hug:!

Muoks. Mä en nyt ole tosiaan täällä mistään loukkaantunut, huomasin vaan tuon Glorian melko ilkeäsävyisen aloituksen, ja siitä ajatuksenvirta sitten lähti taas liikkeelle. Kyse on koko joulun ajan mielen päällä olleista asioista, ottaa koville nähdä äitinsä siinä kunnossa missä se on.

 

[neljän äiti]

oon samaa mieltä ku Elopompelo!Meijän lasten viimenen isovanhempi kuoli vastattain,eli kun ei ole niitä mummoja ja pappojaketkä kattois lasten perään tai kenelle pääsis joskus valmiiseen pöytään..kaikki on tehtävä ite,lapset siinä helmoissa pyörien.Voi kun sitä välillä kadehtii kavereita joitten lapset pääsee mummolaan..lapset jää tosi paljost paitsi kun puuttuu kokonaa toi sukupolvi.Tästä ei oo kauheasti aikaa kun meijän lapset ihmetteli et "mikä se pappa niinku oikee on?",vaikka on puhuttu et molemmat papat on kuollu,mut lapsilla ei ollu kongreettista tietoa et mikä se pappa on..surullista..

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Kiitos empatiasta :hug:!

Ole toki hyvä, mutta et voi kieltää, etteikö asia olis noin?

 

[suzyco]

Täälläkö ei sais sitten ollenkaan hehkuttaa sitä kuinka ihanaa on kun on se tukiverkko ja saa lapset hoitoon??? Pitäis aina vaan valittaa ja peesata kaikkien muiden valituksia??? Jos jollain menee hyvin niin miks sitä iloo ei sais muidenkin kanssa jakaa. Ei sen heti tarvi kehumista olla. En nyt tiedä mistä aloituksesta tässä on ollut puhe,että siihen en ota kantaa,vaan noin yleisesti ajattelen. Saahan sitä toki valittaakkin ja teidän tilanteet on kyllä kurjia kun apuja ei ole saatavilla mistään,mutta ei se tosiaan teiltä ole pois jos jollain on kykeneviä sukulaisia hoitamaan.

Ois muutenkin kiva kun täällä palstalla kirjoteltais välillä vähän ilosemmistakin jutuista,eikä kokoajan vaan valitettais millon miehestä,elämästä yleensä taikka jostain muusta! On sitä lapsiperheen elämässä niitä kivojakin asioita,yleensä paljon enemmän kun ikäviä. Silmät auki vaan ja vähän positiivisempi asenne kehiin niin johan alkaa huomaan niitä pieniä hyviä hetkiäkin! :hug:

 

[eräs jolla kukka nenässä]

Jos täällä jokaista sanomaansa rupeisi syvällisemmin miettiin, että ketä sillä mahdollisesti loukkaa, ei täällä vois mistään kirjoittaa, koska AINA joku loukkaantuu jostain. Ja jos noin kovasti ottaa kunnon päälle palstailu, on varmaan syytä pitää paussi. Ei mulla muuta.

Kukka rintaan :flower:

Sun aloituksesi oli surkee. Myönnä pois.

 

[HelloShitty]

siis ei millään pahalla mutta teiltä menee pointti ihan ohi..okei..kaikki tajus että teillä on asiat huonosti...mutta se Glorian avaus ei tainnu koskea teitä.

 

[Rieputarallaa]

Täälläkö ei sais sitten ollenkaan hehkuttaa sitä kuinka ihanaa on kun on se tukiverkko ja saa lapset hoitoon??? Pitäis aina vaan valittaa ja peesata kaikkien muiden valituksia??? Jos jollain menee hyvin niin miks sitä iloo ei sais muidenkin kanssa jakaa. Ei sen heti tarvi kehumista olla. En nyt tiedä mistä aloituksesta tässä on ollut puhe,että siihen en ota kantaa,vaan noin yleisesti ajattelen. Saahan sitä toki valittaakkin ja teidän tilanteet on kyllä kurjia kun apuja ei ole saatavilla mistään,mutta ei se tosiaan teiltä ole pois jos jollain on kykeneviä sukulaisia hoitamaan.

Ois muutenkin kiva kun täällä palstalla kirjoteltais välillä vähän ilosemmistakin jutuista,eikä kokoajan vaan valitettais millon miehestä,elämästä yleensä taikka jostain muusta! On sitä lapsiperheen elämässä niitä kivojakin asioita,yleensä paljon enemmän kun ikäviä. Silmät auki vaan ja vähän positiivisempi asenne kehiin niin johan alkaa huomaan niitä pieniä hyviä hetkiäkin! :hug:

Totta kai saa iloita, en mä sillä. Ja mie oikeasti oon iloinen niiden puolesta, joilla on kunnollinen tukiverkko. Isovanhemmat on lapsenlapsille parhaimmillaan todellinen rikkaus. Mutta ihmiset - ainakin IRL - vois vähän miettiä, mitä puhuu ja kenelle. Kun kaikilla ei oikeasti ole niitä vaihtoehtoja.

 

[RouvaRajatapaus]

No hei. Ei meilläkään ole mummoja ja vaareja hoitamassa. Eikä päästä valmiisiin joulupöytiin. Ja tasan tarkkaan ollaan ihan oman perheemme kesken kaikki juhlapyhät yms. Mutta, ei kai siitä kannata katkeroitua, vaan sopautua vallitsevaan tilanteeseen.

 

[Rukoilijasirkka]

Iha oikeesti muakin ärsyttää, että mua pidetään dokuna, huonona äitinä ja minä muuna sen takia, että mulla sattuu olemaan kivat vanhemmat, jotka haluaa nähdä mun lapsia ja joilla lapset saa myös olla yötä.

Se, että mulla on yhteistä aikaa miehen kanssa, käännetään niin, että tietty me vaan ryypätään sekin aika eikä rakasteta meidän lapsia. Ja sitä se Glorian aloitus koski.

 

[vieras]

No meillä kyllä molemmat mummit ottais lapsen kirkuen yökylään vaan kun en raski antaa. Meillä kyllä tarpeeksi miehen kanssa yhteistä aikaa vaikka lapsi kotonakin.... Näin menee meillä. Ja toki pieni on siis ollut myös yökylässäkin