Kateellinen vai vain ärsyyntynyt yh-vanhempien paapomisesta?

  • Viestiketjun aloittaja "kotiäiti"
  • Ensimmäinen viesti
"yyhoo"
[QUOTE="nuuh";26731932]Miksi yyhoot saavat/ottavat elarit koko kuukaudelta vaikkei mukulat edes ole hänellä koko aikana? Vaan ensin iseillä kaksi viikkoa sitten mummolassa viikko ja kummilassa viikko ja matkatkin hoitaa isit-mummot-papat-kummit.[/QUOTE]

Tiiättekö mitä? Olkaa onnellisia, sillä teillä on asiat todella hyvin, kun jaksatte ja viitsitte samaa provoa toisen perään suoltaa... ;) Sillä eihän kukaan VOI taas olla noin urpo ja lyödä tässäkin asiassa kaikkia yh:a samaan muottiin, kun juuri on päästy saarnaamasta sivu tolkulla, että kaikki yh:t EI ole samanlaisia, kun ap:n sisko. Minä nostan elarit ihan hyvällä omalla tunnolla, koska lähes 24/7 huolehdinkin tuosta tenavasta, eikä isää kiinnosta pitää lastaan kun joskus ja jouluna muutaman tunnin. Tosin se montaa euroa edes maksa, vaan kela hoitaa nekin velvollisuudet sen luuserin puolesta.
 
  • Tykkää
Reactions: neljäs_tulossa
Minullakin neljä lasta kuten sinullakin ap, tosin ei ihan noin lyhyellä ikäerolla, mutta lisäksi olen yh, lapset eivät todellakaan koskaan ole mummolassa tai edes isällään (kolme vanhinta noin joka toinen kk).

Yksinhuoltajana saan yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään, oi jee :)

Ap, sinuna jättäisin katkeruuden vähemmälle ja heittäisin välillä vapaalle, kyllä kai mieskin voi välillä lasten kanssa olla? Sulla tulee tosi rankkaa, jos vertaat jatkuvasti omaa elämääsi muiden elämään.
 
"nuuh"
Siksi kun se elatusmaksu menee tulojen mukaan ja jos mies tienaa paremmin kuin nainen, niin nainen saa elareita vaikka lapset olisi puolet isällään. Ja arvaa mitä? Jos se nainen tienaa paremmin ni se joutuukin maksamaan miehelle elareita jos lapset on yhtä paljon isällään! AATELLA!!!
Aattelenhan minä ja kovasti aattelenkin. Rouva on hyvätuloisin ja kaikki lapset eri miehille ja näitä lapsia kierrätellään myös isäpuolille ettei ne elarit vaan katoa näiltä kesäkuukausilta. Näin on itse madam kertonut. Nytkin on tällä hetkellä uusimman siemenlinkonsa kanssa etelän matkalla ja lapset toisen lapsen isällä ja isovanhemmillaan. Mutta kovasti vaan ihmettelin miten mahdollista tälläinen järjestely ja miten voi kiireisellä yh-äidillä olla aikaa miettiä ja suunnitella em.keppostuksia.
 
[QUOTE="nuuh";26731932]Miksi yyhoot saavat/ottavat elarit koko kuukaudelta vaikkei mukulat edes ole hänellä koko aikana? Vaan ensin iseillä kaksi viikkoa sitten mummolassa viikko ja kummilassa viikko ja matkatkin hoitaa isit-mummot-papat-kummit.[/QUOTE]

Mahtaakohan tuo tilanne (että yh äiti ei itse hoida lapsiaan lain) kuitenkaan olla niin yleinen, vai voisiko olla kyse harvinaisemmasta poikkeuksesta? Vähän sama jos puhutaan että ydinperheissä äidit on kotona istumassa netillä päivät pitkät ja lapset samalla koulussa/hoidossa. Mies yksin tienaa ja miehen kotiuduttua töistä nainen lähtee omille menoilleen rentoutumaan kun "kotiäitiys" on niin rankkaa, mies sitten hoitaa lapsia illat ja viikonloppuisin nämä laitetaan mummolle, kummille tms.

Paremmin en tiedä, mutta ainakin omissa tutuissa monet ovat sanoneet määritelleensä elatusmaksuja sen mukaan kuinka paljon lapsi asuu etävanhemmalla ja kuinka paljon etä osallistuu lapsen menoihin ja hankintoihin. Ts jos lapsi asuu puolet kuusta isällään voidaan elarit jättää pois. Samoin jos etä vaikka hoitaa jotain lapsen harrastusmaksuja, vaate- ja harrastusvälinehankintoja jne.
 
"vieras"
Minä olen kahden varsin pienen lapsen yh ja ei mun elämä tuolta kuulosta mitä ap kirjoittaa. Päivähoidosta en tällä hetkellä maksa tosin mitään, kun palkka on niin pieni, töissä siis kuitenkin olen. Lapset ovat pääosin minun kanssa, tukiverkostoa tosin on, mutta eipä noi paljoa muualla ole öitä ainakaan. Lasten isä ei juurikaan ole meidän elämässä mukana, joten minulla on täysi vastuu kaikesta lapsiin liittyvässä. Ja onhan tämä aina välillä rankkaa, mutta en minä valita, koska uskon, että ihan parisuhteessa elävilläkin on välillä rankkaa, ei mulla sen rankempaa siis ole.
 
Usko pois, suurin osa yksinhuoltajista olisi mieluummin pitänyt perheensä koossa ja nauttinut lapsiperheen arjesta -hyvässä ja pahassa- sen toisen osapuolen kanssa.

Yh-arki on pääosin ihan helvetin yksinäistä ja yön pimeät tunnit tuntuvat pirun pitkiltä vaikkapa pienten korvatulehduskierrepotilaiden kanssa. Yksinjäämisen tunteen häpeää ei helpota sukulaisten hyljeksintä ja spekulointi asioista joista eivät tiedä tuon taivaallista. Syyttelyä yhtäältä sun toisaalta. Nuori yksinhuoltaja harvoin saa kannustusta osakseen, sitä on pikemminkin spitaalinen, varsinkin perheellisten silmissä - miehetkin ne nappaa baarista pornoluolaansa!

Ja niistä lapsivapaista viikonlopuista... eivät todellakaan ole mikään itsestäänselvyys kaikille. Eikä niistä välttämättä olisi niin väliksikään, varsinkin kun lapset ovat pieniä. Ihan pienetkin arjen pyörittämisen helpotukset ja tunne hyväksytyksi tulemisestakin olisivat olleet enemmän kuin riittävästi.

Eikä sitä rahaa muuten ollut hitto soikoon ikinä !!!
 
J-t harmaana
Ei kyllä kannata olla ainakaan kateellinen yh-äideille tai -isille. Ei tää herkkua ole olla 24/7 vastuussa lapsista joka käänteessä. Aamusta iltaan hommia niin että illalla on ku humalainen. Ongelmia tulee ihan tavallisista kauppareissuista, lasten neuvolakäynneistä puhumattakaan siitä, että lapsi sairastuu vaikka yöllä ja pitää lähteä päivystykseen. itellä tukiverkko on tosi pieni, lähinnä vain oma äiti, mutta onneks hän on täällä meillä apuna enemmän ku mielellään. Silti en valita, ite olen jokaisen lapseni halunnut, myös nämä tulevat tuplat :) Mutta elämä ei aina mee niinku suunnittelee. Harvapa meistä varmaan ihan omasta vapaasta halustaan on yksinhuoltajana vaan taustalla voi olla hyvinki hankalia tilanteita.
 
mahtaa harmittaa
Mä olen neljän lapsen yyhoo. Vuokra on 900 johon saan asumistukea 600. Lapsista yksi on päiväkodissa, josta en maksa senttiäkään. Saan kummaltakin isältä hyvät elarit sekä yyhoo-korotuksen yhteensä 200 egee lapsilisien päälle. Palkkaa saan käteen 1500 kuussa. Hajotkaa kateuteen pässit! Lisäksi saan omaa aikaa niin paljo ku sielu sietää. *lällällää*
:LOL:
 
"jeps"
[QUOTE="kotiäiti";26729612]Olen onnellisesti naimisissa ja minulla on maailman ihanin perhe, mutta silti minua on alkanut ärsyttämään ympärillä olevat yh-vanhemmat jotka valittaa miten vaikeaa elämä on!

Siskoni ja hyvä ystäväni esimerkiksi on ollut ehkä max 2viikkoa lastensa kanssa koko kesänä. Äitinikin ottaa mielellään siskon lapsia koska heillä on niin rankkaa aina kun siskoni kysyy. Minun täytyy monta viikkoa ennen rukoilla ja olla todella hyvä tekosyy. Lapsia meillä neljä pienellä ikäerolla joten ei tämä minunkaan elämä täysin helpoimmasta päästä ole, mutta itseppä ollaan kaikki lapset toivoneet ja onneksi terveitä lapsia saatu joten en viitsi ruikuttaa äidillenikään.

Ja sitten tämä ystäväni. 2viikkoa ensin lapset isällään kävivät pari päivää kotona jolloin lähtivät 2 viikoksi mummolaan ja sitten ma-pe kotona/hoidossa siis joka on tietenkin yh:lle ilmaista! ja viikonloput tukiperheessä jos eivät ole isällään...just ja rankkaa tuntuu olevan...pas*** marjat sanon minä...se on laiskuutta ja minä olen tästä kateellinen koska minulla ei varaa laiskuuteen...

Työt alkaa tammikuussa joten jospa tämä minun nuttura hieman löystyy mutta oli pakko avautua....kiitos asiallisista palautteista joka tarkoittaa että erimieltä SAA olla![/QUOTE]

Juu, no eiköhän jokainen tajua että sulla on saakelisti hommaa ja työtä ja nuo ei paljon lastensa kanssa ole.

Jos mies on pois kuviosta niin kai ne mummot intoutuvat sitten ottamaan sitä paikkaa perheessä. noinhan se menee kai.
 
"vieras"
Ymmärrän kyllä ap:n ajatusmaailmaa (luin vain aloituksen). Kyllähän tuo vituttaa kun esim. päiväkodin ilmoitustaululla mainostetaan ilmaista lapsenvahtipalvelua yksinhuoltajille, puoli-ilmaisia retkiä huvituksiin yksinhuoltajaperheille yms yms, kun itse olet reissutyöläisen vaimo, jolla ei ole mummoloita tai muitakaan "hoitajia" samalla paikkakunnalla. Samaan aikaan kaveri valittaa jatkuvasti kuinka rankkaa on olla yksinhuoltaja, kun pitää koko viikonloppu aamusta iltaan olla kahdestaan neljävuotiaan lapsen kanssa, mutta onneksi maanantaina alkaa isän vuoro ja saa rentoutua poikaystävän kanssa kahdestaan kahdeksan päivää. Ihan oikeasti nostan kyllä hattua oikeille yksinhuoltajille, mutta valitettavasti mun tuttavapiirissä on useampikin "muka-yh", joidenka laspset ovat puolet ajasta isällään, isät maksavat ison osan menoista ja ovat muutenkin lasten elämässä läsnä. Noissa tapauksissa en sitä ruikuttamista, enkä myöskään noita ilmaisia palveluja ymmärrä.
 
"molleri"
Kateus paistaa kyllä ikävästi. Mikset AP sinäkin lähde välillä tuulettumaan? Hankkikaa hoitaja lapsille, vaikka 2 mummolle ja pienimmille joku muu.. Ottakaa yhteistä aikaa miehen kanssa ja näytä itselles että sullakin on elämä :D

ehkä äitisi ei jaksakaan ottaa sinun lapsia hoitoon enää, kun muuten on hoidettavia niin usein.. Ehkä voisit kysyä jollekin tietylle viikonlopulle vaikka ensi kuussa? Tietäisi sitten mummo varautua :)
 
Nämä on taas näitä keskusteluja. Kertoisiko joku miten se on teiltä pois jos joku on kateellinen. Siis minä en ymmärrä!!! Jos joku on onnellinen, surullinen, vihainen niin niitä ymmärretään mutta ei tätä tunnetta KATEUS! Oletteko te kateellisia niille jotka kykenevät rehellisesti sanomaan olevansa kateellisia!

Ja AP:lle minun tutuissa on molempia luuseri yh-äitejä/isiä mutta myös sosiaalipummiperheitä enkä tykkää yhtään kummastakaan.
 
"vieras"
Tottakai jokainen on oikeutettu tunteisiinsa. On se tunne sitten onnellisuus, ylpeys, katkeruus, kateellisuus tai mitä tahansa. Osa tunteista antaa lisävoimavaroja, mutta osa tunteista, kuten esim. kateellisuus, voivat olla todella kuluttavia. Ap:n kannattaisi siis miettiä, miten päästä eroon kateellisuudestaan, koska sillä asia ei varmasti ap:n kannalta paremmaksi muutu. Olemalla kateellinen lapseton aika, varallisuus tai päivähoitomaksut eivät varmasti muutu.

Mitä tulee päivähoitomaksuihin, ne todella lasketaan perheen tulojen mukaan ja tuloiksi lasketaan myös lapsista maksetut elatusmaksut. Itse keskituloisena yh:na maksan kahdesta lapsesta lähes täydet päivähoitomaksut, maksan asuntolainaa enkä edes hoitovapaalla saanut asumistukea. Yleistykset ovat todella ahdasmielistä typeryyttä.
 
"ihmettelen"
[QUOTE="kotiäiti";26729612]
Ja sitten tämä ystäväni. 2viikkoa ensin lapset isällään kävivät pari päivää kotona jolloin lähtivät 2 viikoksi mummolaan ja sitten ma-pe kotona/hoidossa siis joka on tietenkin yh:lle ilmaista! ja viikonloput tukiperheessä jos eivät ole isällään...just ja rankkaa tuntuu olevan...pas*** marjat sanon minä...se on laiskuutta ja minä olen tästä kateellinen koska minulla ei varaa laiskuuteen...

Työt alkaa tammikuussa joten jospa tämä minun nuttura hieman löystyy mutta oli pakko avautua....kiitos asiallisista palautteista joka tarkoittaa että erimieltä SAA olla![/QUOTE]

Tätä kuviota on pakko ihmetellä itsekin kun aikanaan totaali yh olin.

Kuinka äiti saa lapset/lapsen tukiperheeseen ja millä syyllä jos hänell kuitenkin on se lapsen isä jonka kanssa sujuu tapaamiset ja kaiken lisäksi vielä mummokin :O

Itselläni on kehitysvammainen lapsi jonka totaali yh olin, tukiperhettä en saanut kuten ei lapsen isästäkään ollut isäksi ja sossuviranomaisetkin jopa suositteli jos lapsen isä ei itseäään kuntoon saa
(psyykkiset sairaudet jotka ajoi niin viina huume ym kierteeseen)
ei hänelle edes myönnetä valvottujakaan tapaamisia.
(tämän onneksi uskoi heti kerrasta lastenvalvoja kun ex tuli elatussopparia kirjoittamaan sekaisin kun seinälyhty)
Samoin kuntoutusmielessä oli lapsi laitettava päiväkotiin ja kyllä minä siitä hoidosta maksoin vaikka työtuloni oli siinä 1500 ja verot pois.
Joten eipä paljon juhlittu kun lapsi 24h minussa kiinne ja jos ei minussa niin olin töissä.
Tuolla päiväkodissakin he oli älyttömän tarkkoja että oikeasti sinne ei omien parturikäyntien ajaksi lasta viety hoitoon vaan oli mentävä kouluun/töihin.

Tosin en sitten tiedä jos olisin ollut työtön ja lapselle lääkäri paikan olisi määrännyt että olisiko se sitten ollut ilainen, näitä puolipäiväsiä lapsiakin siellä oli.
 
"vieras"
[QUOTE="Aloittaja";26729844]No kerroppa paljonko hoitomaksua maksat. Itse kun palaan töihin niin menee noin 600euroa kuussa ja palkkaa jää verojen jälkeen 1600 joten jippii...[/QUOTE]

Sinäkö maksat koko hoitomaksun? Eikö miehelläsi ole tuloja?

Katkeralta vaikutat, et ainakaan onnelliselta?

Kuule, moni yksinhuoltaja elää kotihoidontuella, eli vaivaiset alle 500e kuussa,ja
siihen päälle lapsilisät. Eli ÄLÄPÄ valita turhasta, sinulla on perhe, mies, rahaa...
Mitä vielä haluat???

Ja pakko kysyä, miksi pitää tehdä 4 lasta? Minusta tähän maailmaan ei kannata tehdä liikaa lapsia, varsinkin jos haluaa elää niin että rahaakin olisi vähän.
Jos olisit aidosti onnellinen lapsistasi, ja perheestäsi (miehestäsi?), et kirjoittaisi noin katkerasti. Palkkaa lastenhoitaja jos siltä tuntuu. Sinulla on siihen varaa, ainakin silloin tällöin!!
 
"vieras"
[QUOTE="Aloittaja";26731363]Voi että miten ihana on tänä iltana koko perheen voimin rakentaa uuden omakotitalon pihaan lapsille hiekkalaatikkoa. Hajoan varmaan tänä iltana omaan katkeruuteeni kun saan lapset nukkumaan ja pääsen miehen kanssa sylikkäin katsomaan kun aurinko laskee järven rantaan. Kiitos kaikille ihanista kommenteista. Tässä elämässä on kyse elää täydellistä perhe-elämää yksinhuoltajien veromarkoillaa...jeeeeeeeeeeeeeee

P.S Siskoni ja ystäväni lähtevät illalla baariin ja missäs lapset...hupsis...[/QUOTE]

Tiedätkös mitä, lukiessani tätä ketjua, tajuan nyt :eek:let törkeä!!!
Katsele sitä järvimaisemaa ja mietippäs oikein kunnolla oletko onnellinen?
Ei kyllä siltä vaikuta. Olet katkera ja vihainen.

Ja tekstisi on kyllä erittäin törkeää yksinhuoltajia kohtaan, tuskin kenelläkään yksinhuoltajalla on liikaa rahaa, tai omaa aikaa. Jos siskosi on ns. luuseri,jota ei kiinnosta hoitaa omia lapsiaan, älä yleistä! Yksinhuoltajilla ei todellakaan ole helppoa, ja sinun katkeruutesi on lapsellista ja naurettavaa. Oma elämäsi vaikuttaa kulissiavioliitolta, ota ero jos siltä tuntuu. Mutta taidat olla sellainen ,joka ei sitä uskalla ottaa,ja tulet olemaan katkera koko loppuelämäsi.
 
kumpaa lie kateutta vai ärtymystä. mutta kyllä yh:n elämä on jotenkin helppoa. jos katsoo mun ystävää. kaikki lapset hoiti kotona niin, että kaikki oli yli 10 vuotiaita, ennen kuin meni töihin. työvoimatoimoston kirjoilla oli. mutta ei koskaan ottanut tarjottua työtä vastaan. koska samahan se oli kun jos karenssi tuli, niin sossusta sai sitten rahaa elämiseen. ja rahaa näytti olevan niin paljon, että ei paskalle taivu. kun meikä esim. mietti, että mistä rahat kun pitäis kahdelle lapsell laittaa pyörä. niin ei sen tarvinnut koskaan tällaisia asioita pohtia, se meni ja osti kalliit hyvät pyörät lapsille. ja puhelimia ja pelikoneita ja mitä nyt vaan ikinä keksiä saattaa
 
"vieras"
En ymmärrä tätä "sossupummien" tai YH-äitien haukkumista, ja aikuisten ihmisten kateellisuutta toista iihmistä kohtaan,joka on tehnyt erilaiset valinnat, tai elämä mennyt erilaiseen suuntaan. Jokainen on tehnyt oman valintansa, turha muita kadehtia!
Eläkää itse elämänne niin, että voitte olla tyytyväisiä, eikä tarvitse miettiä sitä, miten "yhteiiskunta paapoo yksinhuoltajia"ja kuinka hanurista se on.
 
[QUOTE="vieras";26735219]En ymmärrä tätä "sossupummien" tai YH-äitien haukkumista, ja aikuisten ihmisten kateellisuutta toista iihmistä kohtaan,joka on tehnyt erilaiset valinnat, tai elämä mennyt erilaiseen suuntaan. Jokainen on tehnyt oman valintansa, turha muita kadehtia!
Eläkää itse elämänne niin, että voitte olla tyytyväisiä, eikä tarvitse miettiä sitä, miten "yhteiiskunta paapoo yksinhuoltajia"ja kuinka hanurista se on.[/QUOTE]

Elän täysin omaa elämääni mutta silti voin myöntää olevani kateellinen niille jotka eivät kanna vastuuta omasta elämästään. Minä en ainakaan uskalla luottaa 100% muihin kuin itseeni/mieheeni. Ja jos itselleni/miehelleni sattuu jotakin niin rahallisesti on vakuutukset ja lapsille huoltajat sovittuna. On raskasta kantaa vastuu omasta elämästään ja lastensa elämästä mutta minun omallatunnolla ei ole muuta vaihtoehtoa! En voisi luottaa sossuun tai työkkäriin tai tukiperheisiin, ei niiden tehtävä ole huolehtia lapsistamme tai laskuistamme vaan minun ja mieheni!
 
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;26735155:
kumpaa lie kateutta vai ärtymystä. mutta kyllä yh:n elämä on jotenkin helppoa. jos katsoo mun ystävää. kaikki lapset hoiti kotona niin, että kaikki oli yli 10 vuotiaita, ennen kuin meni töihin. työvoimatoimoston kirjoilla oli. mutta ei koskaan ottanut tarjottua työtä vastaan. koska samahan se oli kun jos karenssi tuli, niin sossusta sai sitten rahaa elämiseen. ja rahaa näytti olevan niin paljon, että ei paskalle taivu. kun meikä esim. mietti, että mistä rahat kun pitäis kahdelle lapsell laittaa pyörä. niin ei sen tarvinnut koskaan tällaisia asioita pohtia, se meni ja osti kalliit hyvät pyörät lapsille. ja puhelimia ja pelikoneita ja mitä nyt vaan ikinä keksiä saattaa
Mutta sinäkin toki noin iäkkäänä ihmisenä tajuat että luultavasti ystäväsi on melkoinen poikkeus meidän parjatuiden yh-vanhempien kategoriassa? :)

Nimim. Ei tuu rahaa ja tavaraa joka tuutista, ei. :D
 
Nämä on taas näitä keskusteluja. Kertoisiko joku miten se on teiltä pois jos joku on kateellinen. Siis minä en ymmärrä!!! Jos joku on onnellinen, surullinen, vihainen niin niitä ymmärretään mutta ei tätä tunnetta KATEUS! Oletteko te kateellisia niille jotka kykenevät rehellisesti sanomaan olevansa kateellisia!

Ja AP:lle minun tutuissa on molempia luuseri yh-äitejä/isiä mutta myös sosiaalipummiperheitä enkä tykkää yhtään kummastakaan.
Sanotko sä mulle että mitä "järkeä" tuossa kateudessa on? Se on niin helvetin kuluttavaa. Senkin ajan (minkä käyttää kadehtimiseen) voi käyttää paljon fiksumminkin. :) Positiivinen ajattelu on pop!
 

Yhteistyössä