kastekutsuun runo?

Näin aikaan kesän ja auringon (/ esim. syksyn väriloiston),
onnemme vaan kasvanut on.

Tiedäthän,
meillä tuoksuu vauva uus,
pieni Herra Ihanuus.

Hän kopassansa tuhisee
ja puhisee,
varpaat pienet heiluu,
ja hymyssä on suu.

Hän niin täydelliseltä näyttää,
sydämemme rakkaudella täyttää.

Tule ystäväni ja kädet yhteen liitä,
Luojaa kanssamme tästä lapsesta kiitä.

On siis aika siunauksen,
kastamme rakkaan lapsosen.
 
Meillä oli tämä...

Kuin enkelin siiven kosketus
hymy pienen vauvan on.
Syttyy sydämmiin suuri rakkaus
se side on murtumaton

Kuin slataun taivaan pilkahdun
ote pienen käden on
Kuin keväisen tulen kuiskaus
Se lupaus on rikkomaton



Mä itken aina, kun luen tuon, ihan jumalattoman kaunis pätkä :heart:
 

Eino Leinoa:

"Kutoi kangasta elämä
taruloimin, taikaniisin,
polki auvon polkusimin
päivän nousevan punassa."

Tai tämä värssy:

Valon maasta, puhtahasta,
tuo pieni lapsi terveiset tullessaan.
Enkelistään, ihanasta,
kasvoillaan kuva heijastaa.
Hän meille lahja on taivainen,
hänet rukouksiimme liitämme kiittäen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mymmelis:
Meillä oli tämä...

Kuin enkelin siiven kosketus
hymy pienen vauvan on.
Syttyy sydämmiin suuri rakkaus
se side on murtumaton

Kuin slataun taivaan pilkahdun
ote pienen käden on
Kuin keväisen tulen kuiskaus
Se lupaus on rikkomaton



Mä itken aina, kun luen tuon, ihan jumalattoman kaunis pätkä :heart:
mitä kuuluu tohon sanan slataun tilalle oikeesti???
 

Yhteistyössä