Käsi ylös: kadutko tatuointiasi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja NeitiNasu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

NeitiNasu

Aktiivinen jäsen
01.04.2004
15 255
0
36
Ja jatkoon: minkä ikäisenä sen olet ottanut, mikä kuva on, missä?

Tuli mieleen tosta toisesta ketjusta, missä oli aloittaja varma, että tyttö tulee omiaansa katumaan.

Mä olen ottanut tatuointini alunperin 16 vuotiaana (vai olinkohan jo juuri täyttänyt 17? ) enkä ole katunut ikinä. Sitä on paranneltu myöhemmin, ja nyt himoitsen siihen jatko-osaa, sekä toista tatuointia ranteeseen (nyt on lapaluussa perhonen köynnöksineen ja pikkuperhosineen ).
Entä muut?
 
no joo, tietyllä tavalla kadun.. en kyllä kauheasti, kun se ei juurikaan omiin silmiin satu :D
otin sen tosi ex-tempore-ajatuksena reilu parikymppisenä. muuten tatskat ihan ok, mutta näin jälkikäteen toivon, että olisin ajatellut asiaa kunnolla, ja laittanut jonkin minulle oikeasti merkityksellisen kuvan.
 
Jep. Tai siis joo ja ei.

Kadun ekaa kuvaa (olkavarsi, 15v) jonka päälle tehtiin peitekuva (20v) joka meni ihan vatuiksi.

Juuri viime viikolla (26v) rustasin liikkeeseen pitkän stoorin siitä että haluan peitekuvan päälle peitekuvan, eli toiveissa olisi vihdoin saada hyvä kuva.

Jos mulla ei ois kuvaa niin semmosen ottaisin ihan varmasti. Oikeastaan ainoa miksi kadun on kuvan rumuus joka johtui siitä ettei hakkaaja osannut sitä kunnolla hakata. Mutta kun tähän saadaan muutos, niin en enää kadu.
 
16 vuotiaana olen laittanut, ja kuva on minulle edelleen hyvin rakas ja aihe edelleen enemmän kuin mieluinen. Uskon kuitenkin, että tulen jossain vaiheessa kuvaa muokkaamaan, suurentamaan ja vähän fiksailemaan, ihan vain sen takia että iän myötä on alkanut tuntua että myös tatuoinnin on "aika kasvaa". Hankala selittää sitä niin että joku ymmärtäis. Eräänlaista päivitystä olen kuitenki suunnitellu.
 
Mä olin 24 ekan ottaessani, toinen on nyt ideavaiheessa ja tiedän mihin sen otan. En o koskaan katunu, mut jälkeen en o tyytyväinen... Oli sen verran alottelija hommissa, että pyydän seuraavaa siistimään. Monta vuotta mä mietin mihin otan ja minkä kuvan, päätös aiheesta ja paikasta tuli pian ne hoksattuani... Hennattiin silti ekaks, niin sain vielä varmistella. Lisko on olkapäällä, nilkkaan tulee papukaija (kunhan joku sen piirtää mulle) ja myöhemmin jalkapöytään jotain... Myös musiikkiaiheinen on suunnitteilla (biisin tiedän jo tai sit otan pelkän nuottiavaimen), mut paikka on vaikee valita. Ikää mul on nyt 29. Terkkuja tutuille. :D
 
En kadu yhtään kuvani jokainen on minulle tärkeä ja merkityksellinen. Ekan kuvani otin vasta 30 vuotiaana ja sen jälkeen niitä on tullut tasaseen tahtiin lisää ja uusia suunnitteilla kokoajan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Totoro:
16 vuotiaana olen laittanut, ja kuva on minulle edelleen hyvin rakas ja aihe edelleen enemmän kuin mieluinen. Uskon kuitenkin, että tulen jossain vaiheessa kuvaa muokkaamaan, suurentamaan ja vähän fiksailemaan, ihan vain sen takia että iän myötä on alkanut tuntua että myös tatuoinnin on "aika kasvaa". Hankala selittää sitä niin että joku ymmärtäis. Eräänlaista päivitystä olen kuitenki suunnitellu.

Joo, mulla tuli vähän samanlainen fiilis, kun näin kuvani valokuvasta. Vaikka tämä uusin versio ei ole vielä vanha, vasta 20o5 vuonna otettu. Mutta silti, tuntuu että nyt on aika laajentaa..
 
:wave: Välillä 'kadun' ja välillä en. Mutta mua ei haittaa katua noita. Ajattelen et 'tulipa joskus tehtyä jtn noinkin kreisiä' enempi kaduttais jos en ois joskus jtn hölmöilly :D.

Ja 18-vuotias olin kun nuo otin enkä paljon harkinnut, mutta sellanen mä oon.
 
20 olin kun kuvan otin enkä kadu... Aina en sen olemassaoloa (alaselässä ) edes muista ja toisaalta sitten taas on aikoja jolloin se on entistäkin tärkeämpi ja rakkaampi... kuten nyt
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja Totoro:
16 vuotiaana olen laittanut, ja kuva on minulle edelleen hyvin rakas ja aihe edelleen enemmän kuin mieluinen. Uskon kuitenkin, että tulen jossain vaiheessa kuvaa muokkaamaan, suurentamaan ja vähän fiksailemaan, ihan vain sen takia että iän myötä on alkanut tuntua että myös tatuoinnin on "aika kasvaa". Hankala selittää sitä niin että joku ymmärtäis. Eräänlaista päivitystä olen kuitenki suunnitellu.

Joo, mulla tuli vähän samanlainen fiilis, kun näin kuvani valokuvasta. Vaikka tämä uusin versio ei ole vielä vanha, vasta 20o5 vuonna otettu. Mutta silti, tuntuu että nyt on aika laajentaa..

Ja se mikä mulla on myös, että silloin kun tän kuvan olen laittanu, tuntui hirveän tärkeältä se, että sen pitää olla itse piirretty. Nyt taas tuntuu että mielelläni antaisin todellisen ammattilaisen tehdä niin esteettisesti kauniin kuvan kuin mahdollista, omatekoisuudesta viis. Kun en minä edes oikeasti NIIN hyvä piirtäjä ole. Että siinäkin sillä tavalla huomaa että iän myötä ne ajatukset muuttuu. Mutta en silti tatuointiani pois antais vaikka en sitä koskaan muuttamaan pääsiskään, on se silti... mun. :)
 
olin 16v kun tatuontini otin, enkä hetkeäkään ole katunut. Vuoden harkitsin, kunnes uskaltauduin hakattavaksi. Mut välillä tulee niitä hetkiä etten muista minäkään että mulla tatuointi on, se on tosiaan alaselässä. Välillä tulee sitä sitten valokuvista tuijotettua, tai peilin kautta. Ikinä en muuta tatuointia olis ensimmäisenä halunnu, kyllä toi on rakkain aina. Siihen liittyy niin paljon erilaisia muistoja.

muoks
 

Yhteistyössä