T
Teinien äiti
Vieras
Meillä on uusioperhe joka toimii loistavasti. Miehellä ei ole omia lapsia ja minulla o kaksi teiniä. Olen alusta asti tehnyt selväksi sen, että mies ottaa koko paketin jos yhteen mennään ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki tässä perheessä kunnioittavat toisiaan ja käyttäytyvät asiallisesti.
Meillä riidellään harvoin (sekin jostain maalin väristä tms.) ja elämä on mukavan rauhallista. Viime syksynä tuli kuvioon mukaan teinien rivarikohtauksia ja aluksi mieheni oli hukassa niiden kanssa. Nuorempi on tulisieluinen muutenkin (tosin leppyy sekunnissa ja sitten ei enää edes muista, että on ollut suuttunut) ja lopulta yksi raivari kärjistyi siihen, että mies ja kuopus kävivät melkein käsiksi toisiinsa. Kun sian tilanteen rauhoitettua otin molemmat yksitellen tiukkaan puhutteluun ja kerroin, että oli viimeinen kerta kun siinä talossa jossa minä asun, riidellään tuolla tavoin. En katso sellaista käytöstä enää kertaakaan, en kummaltakaan! Sen jälkeen meillä on ollut homma hanskassa. Kuopus räjähtää kerran parin kuukauden välein, mutta siitä ei tule enää "kohtauksia". Olemme mieheni kanssa tyynen rauhallisia, mutta päättäväisiä ja hetken meuhkattuaan kuopus laantuu ja pyytää jo anteeksi kiukkuaan. Esikoinen on taipuvainen mököttelyyn kiukuttelun sijaan ja siihenkin on löydetty "keinot".
Juttu karkasi hieman aiheen sivuun, mutta tarkoitus oli sanoa, että mikäli et saa miestäsi kohtelemaan lapsia hyvin ja asiallisesti niin pistä ukko pihalle. Kun teille tulee murrosiän myrskyt niin lapsesi viimeistään purkavat pahan olonsa ulos. Jos isäpuoli kohtelee kuin koiraa ja miten huvittaa niin hän loukkaa lasta ja lapsella ei ole hyvä ja turvallinen asua kotona. Miehesi on jo aikuinen ja hänen tulee myös käyttäytyä niin. Itse en iki maailmassa salli lapsiani kohdeltavan tuolla tavoin. Lapseni ovat maailman tärkein asia ja plussana sille olen löytänyt itselleni ihanan miehen ja upean isäpuolen lapsilleni
Meillä riidellään harvoin (sekin jostain maalin väristä tms.) ja elämä on mukavan rauhallista. Viime syksynä tuli kuvioon mukaan teinien rivarikohtauksia ja aluksi mieheni oli hukassa niiden kanssa. Nuorempi on tulisieluinen muutenkin (tosin leppyy sekunnissa ja sitten ei enää edes muista, että on ollut suuttunut) ja lopulta yksi raivari kärjistyi siihen, että mies ja kuopus kävivät melkein käsiksi toisiinsa. Kun sian tilanteen rauhoitettua otin molemmat yksitellen tiukkaan puhutteluun ja kerroin, että oli viimeinen kerta kun siinä talossa jossa minä asun, riidellään tuolla tavoin. En katso sellaista käytöstä enää kertaakaan, en kummaltakaan! Sen jälkeen meillä on ollut homma hanskassa. Kuopus räjähtää kerran parin kuukauden välein, mutta siitä ei tule enää "kohtauksia". Olemme mieheni kanssa tyynen rauhallisia, mutta päättäväisiä ja hetken meuhkattuaan kuopus laantuu ja pyytää jo anteeksi kiukkuaan. Esikoinen on taipuvainen mököttelyyn kiukuttelun sijaan ja siihenkin on löydetty "keinot".
Juttu karkasi hieman aiheen sivuun, mutta tarkoitus oli sanoa, että mikäli et saa miestäsi kohtelemaan lapsia hyvin ja asiallisesti niin pistä ukko pihalle. Kun teille tulee murrosiän myrskyt niin lapsesi viimeistään purkavat pahan olonsa ulos. Jos isäpuoli kohtelee kuin koiraa ja miten huvittaa niin hän loukkaa lasta ja lapsella ei ole hyvä ja turvallinen asua kotona. Miehesi on jo aikuinen ja hänen tulee myös käyttäytyä niin. Itse en iki maailmassa salli lapsiani kohdeltavan tuolla tavoin. Lapseni ovat maailman tärkein asia ja plussana sille olen löytänyt itselleni ihanan miehen ja upean isäpuolen lapsilleni