Me otettiin koira keväällä, kun tyttö oli 4kk ja poika vajaa 2v. Hyvin on menny, ja käytii pennun kans poentukurssi, mikä oli oikeesti ihan hyvä. Nyt koira on vajaa puol vuotias ja arki tottelevaisuus kunnossa.
Koiralle täytyy alusta ati näytää koiranpaikka ja kosa koira saattaa helposti lykätä itseään lasten yläpuolelle. MEillä koira ei saaesim. tulla lastenhuoneeseen eikä makuuhuoneeseen eikä todellakaan hyppiä. Aina kun koira hyppää, saa fairypullosta (vedellä täytetty ruiskun nassuun...) Ja meillä toi vanhempi poika aina välillä antaa koiralle ruuan ja "syö" siitä itse ensin. Koira polveutuu sudesta ja lauman johtajat syövät ensin joten ku laitan pojan symää ensin s kertoo koralle, että lapsi on häntä ylempänä.
Mun mielestä on hyvä, et lapset tottuu kunnolla eläimiin jo pienestä. Mä olen ainakin tyytyväinen ku otettii koira. Välillä toki ollu hekiä ku sivoillu pennun kakkoja ja pissoja, et mitä tulikaa tehtyä, mut se on se pieni hetki.
Mutta mietitte omat voimavarat, koira elää ehkä jopa sen 20v.