Kamala tunnustus tsemppinä teille ja meille kaikille!

Onko ketään yhtä kamalaa kuin minä?

Voitteko kuvitella saatoin ennen syödä kokonaisen kilon pussin karkkia illassa!! Ja ennen sitä olin vääntänyt pizzan! Aivan järkyttävää. Ja JOKA ILTA. Kuvitelkaa..

Sitten mulle riitti. Söin vain syömisen vuoksi, ja tuosta oli tullut tapa.
Päätin, että ei. Näin ei voi jatkua. Aloin näkemään painajaisia, ainoa mitä mietin oli karkkipussi. Elämä oli järkyttävää pienten lasten äitinä oloa. Olin masentunut.

Lopetin karkin mättäämisen iltaisin. Ensin oli kamalat sivuoireet, aivan kuin alkoholistilla. Hikoilin, palelin, olin raivostunut, hermostunut en osannu olla. Joka paikkaa kutisi. Olin jotenkin ihan kuin jossain huumevieroituksessa..vaikka en kyl tiedä millasta se on, mut toi oli kamalaa!!!
Ajan mittaan helpotti. Ja nyt syön kiltisti vain 100grammaa kerralla.. hädin tuskin saan senkään alas. Ja omatunto on senjälkeen edelleen hyvä, ja jaksan paremmin.
PALUUTA VANHAAN EI OLE.

Kerron tämän siksi, koska tiedän että meitä on paljon jotka kamppailevat karkin ja rasvaisen ruuan kanssa päivittäin. Mietimme mitä tehdä ja vieroitusoireet on oikeesti HIRVEÄT!! Mutta tsemppiä kaikille. Te pystytte siihen, pystyinhän minäkin! =)

Voin kertoa, että tuon rasvaisen ruuan kanssa taistelen edelleen, mutta helpotusta on havaittavissa. Joten ei auta ku porskuttaa eteenpäin, tähän tulee loppu. EIks vaan?! :hug:

 

Niin. Ja ennenhän söin tuon kilon oikeesti joka ilta!!! Nyt saattaa mennä parikin viikkoa että en syö edes sitä sataa grammaa. =)

 

Joo, uskotaan! Sokeririippuvuus on kauheaa. Tsemppiä sulle, joka oot päässyt pahimmasta yli. Itsekin taistelen karkkien houkustusta vastaan. Jotkut ovat sitä mieltä, että hiilihydraatiton tai vain vähän hiilareita sisältävä ruokavalio auttaa myös kamppalilussa makeaa vastaan. Kun siis verensokeri ei pompi ylösalas. Ken tietää se on viisas. :hug:

 

:hug: tuttu tarina! :'(

sitten paino tippuukin helponoloisesti, kun vaan jättää tuon mahdottoman mässäämisen ja alkaa syödä "normaalisti".

nykyisin tuo normaalikin syöminen on monella todellisen työn takana, kun herkkujen valmistajat kehittelevät toinen toistaan herkullisimpia kaloripommeja, meidän pienten, ja ei enää sitten kauaan niin pienten, ihmisten pää menoksi.

miullekin piti tulla lääkärin sanomaan, että nyt loppuu tuo mässäys tai huonosti käy. miksi sitä ei ihminen osaa lopettaa ajoissa? kai siihen vaan turtuu ja juuri tuo kuvailemasi sokeririippuvuus oli niin naulankantaan, kun vaan olla voi.

 

Mulla oli suklaan kanssa sama juttu =)