V
vieras täällä
Vieras
Mullla on sellainen "kamala anoppi"-ongelma. Siis anoppi ei noudata meidän kasvatusohjeita, eikä kyllä kenenkään muunkaan, vaan lapset saa tehdä mummulassa ihan mitä vaan. Mummulassa saa esimerkiksi leikkiä tulella, vaikka olen sen ihan ehdottomasti kieltänyt. Pyöräillä voi myös ilman kypärää ja vaikka keskellä tietä, niinhän sitä on menty ennenkin. Isovanhemmat vesittää kaikki vanhempien säännöt. Olen tuosta pyöräilykypärästä jankannut tyttärelleni viisi vuotta ja tytöstäni tulikin todella säntillinen kypärän käyttäjä. Ja sitten tulee mummu, joka sanoo, että ei sitä kypärää nyt ihan joka reissulla ole pakko käyttää, varsinkaan jos ei mene kauas!!!!!!!!!!!!!!!
Samanlaisia asioita on vaikka kuinka paljon ja mittani on monesti ollut aika täysi. Riitaantua en kuitenkaan halua, enkä aio, koska isovanhemmat ovat lapselle aivan ihania. Onhan tosi kivaa ajaa keskellä tietä pyörällä ilman kypärää tulisoihtu kädessä ja maha täynnä karkkia ja vielä iso tuppo rahaa taskussa. Lapset siis tykkäävä mummusta ja papasta paljon ja isovanhemmat lapsista. Mutta kun kaikista asioista pitää olla erimieltä vanhempien kanssa. "Valitus" alkaa jo synnärillä: ethän aio antaa sille kaupan maitoa ja ethän tuttia ja vauvaa täytyy nukuttaa mahallaan ja pälä pälä
Tulipa sekava kirjoitus. Tarkoituksena oli vaan kysellä, että onkos muilla tällaista tilannetta, että hiukka kismittävä anoppi on lapselle maailman ihanin mummu?
Samanlaisia asioita on vaikka kuinka paljon ja mittani on monesti ollut aika täysi. Riitaantua en kuitenkaan halua, enkä aio, koska isovanhemmat ovat lapselle aivan ihania. Onhan tosi kivaa ajaa keskellä tietä pyörällä ilman kypärää tulisoihtu kädessä ja maha täynnä karkkia ja vielä iso tuppo rahaa taskussa. Lapset siis tykkäävä mummusta ja papasta paljon ja isovanhemmat lapsista. Mutta kun kaikista asioista pitää olla erimieltä vanhempien kanssa. "Valitus" alkaa jo synnärillä: ethän aio antaa sille kaupan maitoa ja ethän tuttia ja vauvaa täytyy nukuttaa mahallaan ja pälä pälä
Tulipa sekava kirjoitus. Tarkoituksena oli vaan kysellä, että onkos muilla tällaista tilannetta, että hiukka kismittävä anoppi on lapselle maailman ihanin mummu?