Kakssuuntasta sairastavat!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sus´siunakkoon
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sus´siunakkoon

Vieras
Eli kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat.
Onko teillä millanen libido normaalisti, maniavaiheessa ja masennusvaiheessa??

Kun ärsyttää taas niin pirukseen.
Mulla ei oo ollu reiluun vuoteen maanista vaihetta menossa ja nyt kun on niin seksuaalinen käyttäytyminen siis lähtee ihan käsistä.
Olen normaali olotilassakin aika seksuaalinen, masentuneenakin seksiä suostu harrastamaan, tosin en tee alotetta jos olen esim. sinkkuna.

Mutta nyt kun näköjään on maniavaihde päällä niin seksi pyörii koko ajan päässä.
Näen unia, saan niissä ihan oikeita orgasmeja.
Ostelen seksivaatteita, pyörin kaiken aikaa nettitreffisivuilla etsimässä miehiä, kattelen pornoa. Kaikki ajatukset vain ja ainoastaan siinä.
Joskus olen jopa tajunnut tehdä businestä, mutta onneks oon nyt sen lopettanu tai en taida uskoa et näin 35v ja ylipainoisena kauppa enää kävis kovinkaan.

Nytkin olen ollut ilman seksiä 10kk.
Mutta viimesen viikon aikana olen ottanu töistä saitsua ja käyny yhden miehen luona. Pakko päivällä kun lapset päiväkodissa sillon ja yh ei iltaisin oo sitten aikaa. No, seuraavana päivänä menin uudestaan.
Ja nyt sit eilen olin yhden toisen miehen kanssa hotellissa viettämässä aikaani.
Lapset ovat nyt isällään viikonlopun siis.

Tunnen oloni tosi voittajaksi ja nautin paljon kun miehet kiehnää.
En tunne haluavani muuta kuin puhdasta ja todella erikoista seksiä, haluan mahdollisimman rietasta siis.

Ja joka kerta homma loppuu siihen, että tajuan kuinka kauhea ihminen olen. Kuinka nolla ja kuinka voin olla niin hölmö, että teen tollasta. Ja siitä onkin sit sujuva siirtyä masennuksen puolelle.

Käyn kyllä mielenterveystoimistossa, mutta en ole koskaan uskaltannu puhua tästä asiasta.
Olen siis 35v ja mulla on ollut varmasti yli 50 seksisuhdetta, suurimman osan kanssa vain sen kerran. Joidenkin kanssa peräti kaksi. Joskus on oon heränny aamulla yhden vierestä ja illalla etsiny jo toisen.
Ja oon kuitenkin seurustellu elämässäni ja ollu avoliitossakin ja koskaan en oo sillon miestäni pettäny.

Mutta mulla tää ehkä henk.kohtasesti pahinta tässä taudissa.
En hirveesti tuhlaile rahoja, en ryyppää tai käyttäydy muuten kovin itsetuhoisesti. Mutta jotain hyväksyntää kaiketi tällä haen!

Mutta onko muita?
 
En sairasta itse mutta lähiomaiseni kyllä. Ja maniavaiheessa touhu on juurikin kuvaamasi tapaista, ei ehkä ihan noin hurjaa mutta kumminkin. Ero tuli hälle maniavaiheen syrjähyppyjen takia.
Tuo on niin kauhea sairaus ettei sitä toivoisi kellekään.
 
Täällä toinen kaksisuuntainen. Tosin en sairasta tuota 1-tyyppiä. Hypomaniassa on joskus halukkuutta enemmän ja rakastumisia tulee, mutta en toteuta mitään luonnossa.
Puhu kuule rohkeasti nyt tuosta mania-vaiheesta siellä mtt:ssa. Saat asiaankuuluvan lääkityksen siihen ja muutakin hoitoa tarvittaessa.
 
Ei oo joo mitenkään mukava sairaus.
Mullakin taas lääkkeet jääny ottamatta kun meni niin kauan niin hyvin. No tässä ollaan nyt sit.

Olisko oikeesti ketään jolla omakohtasia kokemuksia!!
 
Asiaahan voi auttaa, eikö siitä olisi mielestäsi aiheellista keskustella? Asia vaivaa sinua selvästi. Ole rohkea ja kerro näistä tuntemuksista lääkärillesi/ terapeutillesi.

Tsemppiä sinulle kovasti.
 
[QUOTE="vieras";25988244]Täällä toinen kaksisuuntainen. Tosin en sairasta tuota 1-tyyppiä. Hypomaniassa on joskus halukkuutta enemmän ja rakastumisia tulee, mutta en toteuta mitään luonnossa.
Puhu kuule rohkeasti nyt tuosta mania-vaiheesta siellä mtt:ssa. Saat asiaankuuluvan lääkityksen siihen ja muutakin hoitoa tarvittaessa.[/QUOTE]


Hei ja kiitos vastauksestasi.
Saanko kysyä et minkä ikänen oot ja kauanko oot sairastannu?
Mullakin oli joskus et ihastuin helposti ja näin miehissä vaan hyviä piirteitä, olin otettu jos joku oli kiinnostunut ja nuorempana kyllä miehet pyörivät ympärillä.
Mut sit tää karkas käsistä koko homma.
Mulla on tosi vaikea suhde takana hyvin narsistisen miehen kanssa ja se jätti niin katkeran mielen ja sellasen et en kelpaa enää kellekkään rakkaaksi.
Joten "lopetin" ihastumisen ja päätin hakea vain himoa ja tyydytystä seksistä.

Pitäs puhua, mutta kun on aika vaikeeta.
Jotenkin kun kysyy lasten kuulumisia niin vaikee siihen sit jatkoks heittää et kävin muuten sit viime tapaamisen jälkeen kuksimassa 3 nettitutun kanssa.
Noh, aattelin muutenki et pakko ryhdistäytyä ja päivittää paremmin asiani sinne.
 
[QUOTE="hmm";25988420]Mä jotenkin ihmettelen että terapiassa salataan kaikkia oleellisiakin asioita, vaikka he todella tietävät tuonkin sairauden oireilut[/QUOTE]

No miksi nyt ylipäätään ovat kertomatta asioita.
Ja eihän kaikilla ole samat oireet, joten ei jokaisen kohdalla voi puhua kahta tuntia vaikkapa nyt sit alkoholin väärinkäytöstä. Jos ei ole ongelmaa sen asian kanssa niin kuin vaikkapa mulla.

Ja ei oo helppoa alkaa vieraalle ihmiselle, naiselle kertomaan seksiseikkailuistaan.
Varsinkin kun on niitä lapsia ja pelottaa et ehkä meinaavat etten pystyisi sen takia hoitamaan lapsia.
Ja ikinä en oo ketään tuonut kotiini silloin kun lapset ovat olleet kotosalla.
Jos kaikki olis niin helppoa niin kukapa sitä mitään tällästä tässä kyselisi.
 
Mulla on kerran on ollut vaikeahko mania päällä ja kyllä, lujaa meni. Vietin aikaa yhden miehen luona, ryypättiin ja naitiin... Alkuun en kokenut edes morkkiksia. Kunnes mania väistyi ja olin taas oma itseni, tavallinen työssä käyvä perheen äiti. Ja me morganit... Voi luoja...

Ja olen siis aviossa....
 
Minulla takana useita manioita ja juurikin seksi on minulla niissä se "juttu". Kerrankin maniavaiheeni kesti lähes 2 kuukautta ja sinä aikana meni todella lujaa....paljon miehiä (seksikumppaneita tuolta ajalta päälle 20) ja viinaa meni paljon sekä rahapelejä tuli pelattua täysin holtittomasti....lopulta päädyin suljetulle toipumaan...hirveä sairaus tämä on, sotkee koko elämän totaalisesti ja aina, kun luulee päässeensä "kuiville" ja saaneen lääkityksen kuntoon ja aiheutetut sotkut siivottua niin iskee uusi vaihe päälle ja taas mennään...
 
Kiitos teille Eevee ja Niina.
On jotenki huojentavaa kuulla et muillakin on tällästä.
Tosin mulla ei millään muotoa liity toi viina näihin hommiin.
Nuorena join enemmänkin mut lasten tultua lopetin melkeinpä kokonaan. Lienee oma viinanhöyryinen lapsuus tehnyt sit tän tälläsen ratkasun.
Jotenki tietty tuntuu et selvinpäin tää on vielä kamalampaa ja tuomittavampaa.
Nyt menee vielä sen verran lujaa et huomiseks taas uudet treffit tiedossa.
Miehet ihmettelee et miten voi olla tollanen nainen olemassa, joka tulee päivän "tutustumisella" ja tekee outoja ja ihmeellisiä asioita.
Kaikenlaista on tullu kokeiltua ja on vaikee ymmärtää enää et mikä olis sellasta normi seksielämää esim. parisuhteessa.
Silloin kun oon ollu parisuhteessa, eli 2 kertaa elämässäni niin oon kuulemma ollu aina välillä aika kyltymätön.
Ja vaikee pidäteltävä.
Eka poikakaveri ei kestänyt mm. tätä puolta ollenkaan. Olin kuulemma koko ajan kiinni ja vaatimassa.
Ja suutuin silmittömästi jos en saanut seksiä silloin kuin halusin ja se oli maniavaiheessa useita kertoja päivässäkin.
Ihme etten pettänyt häntä.
Noh, ehkä silloin sit se käyttäytyminen tuli juomisena esiin. Ja tein paljon töitäkin niin aika meni siellä.
Ja oli ystäviä eri tavalla ja harrastuksia.
Toinen mieheni oli sit itekki niin yliseksuaalinen et meillä meni yhteen halut aika hyvin. ja toisaalta hän alisti ja käytti mua hyväkseen omiin juttuihinsa niin ettei siinä paljoa ollu mun haluumisella sijaa.

Mutta kauhea sairaus.
Toivottavasti selviän taas tästä, voihan olla et alkaa olla manian loppupuolella kun jo pystyn kyseenalaistamaan tän käytöksen.
Välillähän tuntuu siltä et olen onneni kukkuloilla kun saan tehdä kaikkea sellaista mistä Homeiset Kotiäidit vain haaveilee. Minä menen ja otan!
 
Näistä kuvauksista voi päätellä että itselläni on varmasti ollut samanlainen tunnekontrolliongelma, mutta kun annoin elämän Jeesukselle, katosi kokonaan vääristyneet himot, maniat ja saan ilon järkevämmistä asioista. Elän vihdoin tasaista, onnellista ja normaalia elämää, jolla on tarkoitus. Olen löytänyt todellisen itseni.

Tuo mainitsemasi "voittajafiilis" on yksi pahimmista mieliharhoista. Siitä on eritoten kokemusta.

Minulla olisi menneisyydestäni paljonkin vastaavaa kerrottavaa. Jos haluat vaihtaa ajatuksia niin tuonne voi kirjoittaa: huoneenposti@gmail.com
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="hmm";25988420]Mä jotenkin ihmettelen että terapiassa salataan kaikkia oleellisiakin asioita, vaikka he todella tietävät tuonkin sairauden oireilut[/QUOTE]

Omakohtainen kokemus, että kun kerroin terapeutille noista jutuista, hän käytti tietoaan myöhemmin minua vastaan. Eli kannattaa harkita tarkkaan, mitä siellä selittää.
 
Näistä kuvauksista voi päätellä että itselläni on varmasti ollut samanlainen tunnekontrolliongelma, mutta kun annoin elämän Jeesukselle, katosi kokonaan vääristyneet himot, maniat ja saan ilon järkevämmistä asioista. Elän vihdoin tasaista, onnellista ja normaalia elämää, jolla on tarkoitus. Olen löytänyt todellisen itseni.

Tuo mainitsemasi "voittajafiilis" on yksi pahimmista mieliharhoista. Siitä on eritoten kokemusta.

Minulla olisi menneisyydestäni paljonkin vastaavaa kerrottavaa. Jos haluat vaihtaa ajatuksia niin tuonne voi kirjoittaa: huoneenposti@gmail.com

Minäkin uskis, mutta silti kärsin kaksisuuntaisesta. Vaikka varmasti usko pitää jollain lailla kasassa elämää, kärsin silti ihan niinkuin ennenkin, lihallisista himoista yms. Usko kuitenkin valtava voimavara ja Raja elämässä
Tämä vain selvennykseksi...
 

Similar threads

S
Viestiä
0
Luettu
237
Aihe vapaa
sus´siunakkoon
S
V
Viestiä
25
Luettu
5K
Aihe vapaa
vierailija
V
K
Viestiä
36
Luettu
7K
H

Yhteistyössä