Kaksoset vs. kaksi lasta pienellä ikäerolla

[Kvart över]

Tuli tuosta kaksosten kadehtimis/säälimis -ketjusta mieleen, että miten olette kokeneet elämän helpoksi/vaikeaksi kaksosten tai suht pienellä ikäerolla olevien lasten kanssa?

Meillä on lapsilla ikäeroa 1v7kk ja anoppi, jolla on kaksoset on monesti sanonut, että kaksosten kanssa moni asia oli hänen mielestään helpompaa kun mitä hän on meidän elämäämme seurannut sivusta. Että alussa oli muutama kuukausi todella rankkaa, mutta sitten helpotti ja vauvat menivät sunnilleen samassa päivärytmissä, olivat painiessaan tasavertaisia ym.

Miten on, kumpi on helpompaa teidän mielestä? Tai kumman uskotte olevan helpompaa, monella ei varmaan ole kokemusta molemmista..?

 

[pohtija]

Tähän on varmaan vähän vaikea vastata ellei itsellä sitten ole kahta lasta pienellä ikäerolla ja kaksosia, vai mitä mieltä olette? Lisäksi kaikki vauvat ja lapset ovat erilaisia.

 

[Silmukka-]

Omilla lapsilla 10kk ikäeroa ja vauva-aika oli todella helppoa kun lapsilla suunnilleen samanlaiset tarpeet ja nukkuivat samaan aikaan monta tuntia päivisinkin mutta toinen ei kuitenkaan tarvinnut yösyöttöjä mikä taas tuo kaksosissa oman haasteensa.

Varmasti olisi ollut raskaampaan jos olisi ollut vilkas leikki-ikäinen ja vauva.

Mutta sekin on ihan kiinni siitä miten lapset nukkuvat, äiti viihtyy kotosalla, isä auttelee jne.

Naapurissa asui aikoinaan hetken kolmoset ylimmässä kerroksessa eikä hissiä. Siinä oli oikeasti vanhemmat tosi rankoilla koska itsenäisesti ei voinut tehdä mitään vaan asunnosta poistumiseen tarvittiin aina apua.

 

["vieras"]

Riippuu pitkälle myös lapsista. Minun mielestäni 1 v 7 kk ikäero on jo kyllä aika iso, joten arvelisin, että on helpompaa kuin kaksosten kanssa. Anoppisi on varmaan jo unohtanut oman vauva-aikansa vaivat.

 

[Kvart över]

Heh, Silmukka, meillä onkin siis noilla lapsilla liian SUURI ikäero Vaikka kyllä meilläkin pääasiassa saan hetken aikaa molemmat päivisinkin unille, enää ei toki tunteja kun isompi nukkuu vaan ihan pienet unet enää. Ja pienempikin enää yhdet, toki pidemmät.

Kolmosten kanssa on kyllä varmasti ihan tosi rankkaa monessa vaiheessa..

 

[Mie ja sie]

Ei noita oikein voi verrata. Meillä lapset 1v3kk ikäerolla ja kaksoset. Kumpaakaan en itseasiassa kokenut mitenkään rankaksi, vaikka on ollut koliikkia yms. Asenteesta paljoltikin kiinni. Kaksosten kanssa se reilu vuoden, puolentoista ikä on aika rankkaa, kun kiipeävät joka paikkaan, eivätkä oikein vielä omaa minkäänlaista tajua että voi vaikka sattua Vauva-aika on tosi hektistä, etenkin jos imettää, on niissä vauvoissa kiinni koko ajan. Mutta sitähän se vauva-aika on joka tapauksessa. Pienellä ikäerolla olevat vanhemmat lapset ovat kuin paita ja peppu vaikka ovat poika ja tyttö. Ovat olleet ihan pienestä pitäen, nuorempi oli 6kk kun alkoivat "leikkiä" yhdessä. Tuplat ovat koko ajan yhdessä, hyvässä ja pahassa.

Kaksosissa on sitä jotain spesiaalia, siis heidän yhteisiä touhuja katsellessa sen huomaa. Se jokin, mikä taitaa puuttua noilta pienen ikäeron sisaruksilta. Vaikea sanoa kun tuplat ovat vasta 2v, että miten jatkossa.

 

[neljän äiti]

Tuli tuosta kaksosten kadehtimis/säälimis -ketjusta mieleen, että miten olette kokeneet elämän helpoksi/vaikeaksi kaksosten tai suht pienellä ikäerolla olevien lasten kanssa?

Meillä on lapsilla ikäeroa 1v7kk ja anoppi, jolla on kaksoset on monesti sanonut, että kaksosten kanssa moni asia oli hänen mielestään helpompaa kun mitä hän on meidän elämäämme seurannut sivusta. Että alussa oli muutama kuukausi todella rankkaa, mutta sitten helpotti ja vauvat menivät sunnilleen samassa päivärytmissä, olivat painiessaan tasavertaisia ym.

Miten on, kumpi on helpompaa teidän mielestä? Tai kumman uskotte olevan helpompaa, monella ei varmaan ole kokemusta molemmista..?

Mulla on! Meille syntyi kaksoset kun edellinen oli juuri oppinut kävelemään, eli ikäeroa heillä on 1 vuosi, 1kk ja 6 päivää. Tosin ovat nyt jo koululaisia joten ihan tuoreessa muistissa ei enää ole tuo aika mutta mulla on tainnut vaan olla helpot lapset kun en muistele sitä aikaa ollenkaan vaikeana.
Vaikeinta mulla oli esikoisen kanssa.