Kaksiosaisen sukunimen plussat ja miinukset?

["peppi"]

Itse pidin aikoinaan oman nimen ja mies omansa. Kaksoisnimeä en missään tapauksessa olisi ottanut. Suurin syy se etteivät nimet mitenkään sovi yhteen. Omani ei ole suomalainen ja miehen taas perisuomalainen jossa vielä on ä ja ö kirjaimia. Joudun nykyisin selittämään Suomessa aina kuinka nimeni kirjoitetaan ja sitten olisin vielä joutunut ulkomailla selittämään kuinka loppunimi kirjoitetaan. Tämä olisi hankaloittanut elämään aikalailla, sillä työni vuoksi olen paljon tekemisissä ulkomaalaisten kanssa.
Eikä ole sekään haitannut että veljeni vaimo on nykyään nimikaima kun otti naimisiin mennessä veljeni sukunimen.

 

[Toukokuu]

Sotkua ja saa sen kuvan että kaikki haluaa olla omillaan ja on pakkoliitto jos pitää kaksi sukunimeä ottaa, perinteisesti se otetaan miehen sukunimi aina.

Mutta kun tuokin perinne on aika lyhytikäinen kuitenkin. Tuolla päin Suomea mistä me olemme sukujamme on miehen sukunimi ollut se perinne vasta n. 100 vuotta ja ennen on käytetty omia nimiä. Muutenkin kunnioitamme paljon tuota vanhempia perinteitä ja historiaa. SE taas puoltaisi sitä kokonaan oman nimen pitämistä

Onko oman nimen pitäneillä tullut myöhemmin sellainen tunne että harmittaa kun koko perheellä ei ole yhteistä sukunimeä? Luulen että minua vain ja ainoastaan tuo yhteenkuuluvaisuuden tunteen mahdollinen puutos harmittaisi tuossa vaihtoehdossa.