Kaksikymppisistä yrittäjistä 2011 plussanneet (Uusi pino)

Mäkin voisin päivittää tänne kuulumisia, kun virallisesti alkoi tuo äitiysloma tänään ja viikot 35+0 :)

Olen kyllä ollut jo muutaman viikon saikulla, kun ei noita lomittajan hommia oikeen pystyny enää ison mahan kanssa tekemään ja illat ja yöt meni niin vaikeiksi, kun sattu lonkkiin ym niin paljon ettei liikkumaan meinannu pystyä. Saikkuviikot menikin sitten oikein mukavasti, kun mies oli myös lomalla ja muuta, mutta nyt on viimesen viikon ajan taas kolottanu kyllä niin kerpeleesti (ilmeisesti liitoskipuja) että alkaa hermo mennä :D Mutta oon kyllä reissaillutkin pitkin poikin Suomea kavereita tapaamassa ym, nyt meinasin rauhottua kotia laittelemaan ja vauvanvaatteita pesemään sun muuta niin toivottavasti kolotuksetkin hellittää kun ottaa rauhallisemmin.

Muuten on raskaus mennyt mukavasti, ei mitään vastoinkäymisiä tai lisätutkimuksia oo tarvittu. Hyvä näin :) Kiloja oon kyllä kerryttäny jo lähemmäs 20, mutta en jaksa stressata niistä... Ihmetellään sitte synnytyksen jälkeen mitä niiden jäljelle jääneiden kanssa tehdään.
 
Täällä ois tänään jo 41+0. Mulla on mennyt jo ihan täysin usko siihen, että tää synnytys käynnistyy omin avuin. Toissapäivänä oli viimeinen neuvolakäynti, siellä kaikki hyvin, ja sain ajan yliaikaiskontrolliin, joka on sitten sunnuntaina aamusta. Mahdollisesti ens viikon torstaina sitten käynnistetään jos/kun ei sitä ennen lähde itsestään syntymään. Eli ensi viikkoa odotellessa...
 
ttty Kiva kuulla sinunkin kuulumisia pitkästä aikaa! Hyvä, että oot säästynyt vaivoilta ja lisätutkimuksilta. :) Ootko jo saanut kaikki hankittua vauvalle ja miten on muuten loma alkanut? Mulla ois vielä ööö 3 viikkoa (?) jäljellä, ennen kuin pääsen lomalle.

Mikä on tilanne äippä_88:lla? Joko on poika syntynyt? :)

ON: Olo on jo melko kömpelö. Liikkuminen on jo raskasta ja kenkien laitto aika vaivalloista, ja välillä unohdan, kuinka iso olenkaan, joten oon muiden tiellä tai tönin vatsalla muita ohikulkiessani!:LOL: Onneks muuten on elo aika tasaista ja helppoa! En kyllä nyt ihan pienestä vaivasta valitakaan, kun alku oli nii hankala, niin se, että pystyy elämään edes jotenkin normaalia elämää on jo luksusta. :)

Mietin, et pitäsköhän meille tehdä taas uus pino, kun jenny ei taida enää ehtiä päivittää nyt synnytyksen jälkeen, eikä samaa pinoa voi sit kukaan muukaan päivittää...Minä voisin itse tehdä sen, mutta toisaalta mullakin on jo ens kuussa la eli kovin pitkäikästä pinoa ei siitäkään tulisi, niin ajattelin, jos joku jolla on myöhemmin la innostuisi päivittäjäksi. Vapaaehtoisia? Ja mitä mieltä ylipäänsä ootte ajatuksesta? :)
 
Annie24 Joo kaikkea mahdollista on kokeiltu, ja tuntuu että kaikki vähäisetkin lupaavat olot vaan katoaa, esim. saunomisen tai petipuuhien jälkeen :p Päätin siis että siihen asti kun tää muksu syntyy, en mene enää saunaan, ja mies saa luvan olla selibaatissa :D
 
Täällä oli eilen yliaikaiskontrolli. Vauvalla oli kaikki hyvin, istukka toimi vielä normaalisti, ja vettäkin jäljellä tarpeeksi. Kohdunsuu oli 2 cm auki, mutta kanavaa vielä 2 cm jäljellä. Jotain edistystä kuitenkin oli siis tapahtunut edellisen neuvolalääkärikäynnin (37+4) jälkeen, jolloin kohdunsuu oli vain vähän pehmennyt ja kiinni, sekä kanavaa 3 cm. Lääkäri vähän pyöräytteli kalvoja (joka muuten tuntui tosi inhottavalta), josko se vähän edesauttaisi synnytyksen käynnistymisessä.

Loppupäivän supistelikin jo vähän kipeämmin, mutta iltaa kohti taas hiipuivat, ja yön nukuin todella hyvin ilman että tunsin yhtään supistusta. Taidan siis ihan suosiolla vaan ruveta odottamaan torstaita ja käynnistystä, ei tää täältä itsekseen lähde tulemaan..

äippä ja poika 41+4
 
No niin! Täällä sitten vaan odotellaan porukan seuraavaa vaavia syntyväks!:) oonkohan mä ainut kenellä tullu ajoissa?:D Mesikämmenellä kans tuli mut käynnistyksen kautta... Jotenki ite olin niin varma et yli ei mee, eikä sit mennykään! Vatsa oli niiiiin pinkee et ei siellä olis mahtunu olemaan yhtään kauempaa!:D

Onkos teillä mikä Raskausarpitilanne? Mulle sortunu jokunen tohon alavatsaan alle viikko ennen synnytystä, et kiitti vaan!:D eipä nuo nyt enää niin haittaa ku näkee sylissä sen mitä niitä vastaan on saanut!<3 tisseihin tuli kans muutama pieni ku maito nousi, mut se ei haittaa tipan vertaa ku ne jää bikineihin piiloon ja muutenhan se on vaan mies joka niit "joutuu" kattelemaan.:D raskausajan hoitoöljyllä rasvasin vko 6 eteenpäin, et eipä se mua pelastanu...:/

Johanna ja Tirriäinen 3vko 4pvä
 
Viimeksi muokattu:
äippä_88 Onnea pojan syntymän johdosta!:flower: Kiva kuulla, että se synnytys saattaa tosiaan yllättää, vaikka toivottomalta tuntuisi! :D Ja hyvä, että säästyit käynnistykseltä! :) Miten on siellä vauva-arki lähtenyt käyntiin?

Johanna Täälläkin on rasvailtu ahkeraan, mutta turhaan.. :( Noh, enpä oo niistä stressannut, ja vaikka ne ärsyttäiskin, niin kyllä se ärsytys laantuu kun käy vaikka yrittäjien puolella lukemassa ja muistelemassa, kuinka "kivaa" se odotuksen odottaminen olikaan. Ei siinä parit arvet enää yhtään häiritse, kun palkintona on kuitenkin jotain niin ihanaa ja odotettua. :) Ja muutenkin niitä on turha häpeillä, kun ei niitä tosiaan itse voi estää tulemasta ja onhan niitä muillakin, ei me olla ainuita arpisia! :D
 
  • Tykkää
Reactions: äippä_88
Vähän synnytyskertomusta tulin kirjoittelemaan :)

Tosiaan siis, synnytys lähti käyntiin vähän yllättäen, vaikka oli kyllä jo koko aamun supistellut kipeähkösti, joskin hyvin epäsäännöllisesti. En kuitenkaan uskonut sen ennakoivan mitään, koska samoin oli supistellut myös koko edellisen päivän, mutta iltaa kohti supistukset hiipuivat, ja koko edellisen yön olin nukkunut hyvin. Täällähän vielä samana aamuna valittelin, että käynnistykseen mennään.

Mies oli juuri samana päivänä päättänyt, että aloittaa loman, kun viimeistään torstaina olisi synnytys kuitenkin käynnistetty, ja näin ollen lähti aikaisemmin kotiin. Oli siis joskus kahden jälkeen kotona, kun normaalisti meni lähemmäs kuutta. Siinä vaiheessa ei ollut synnytyksestä vielä tietoakaan, ja miehelle siinä sanoin, että nyt olis hyvä hetki alkaa syntymään, niin kerkeis vielä sen vuorokauden puolella tulla (10.9 oli hyvä päivä sen takia, kun silloin meillä tuli 5 vuotta kihloissa täyteen). No, kello oli aika tarkalleen 14.30, kun tuli ensimmäinen oikeasti kipeä supistus, ja ei mennyt montaa minuuttia kun tuli seuraava. Supistukset alkoivat siis heti säännöllisinä, en sen tarkemmin kellottanut, mutta luulisin että n. 5 minuuttia oli väli. Kolmen jälkeen sanoin miehelle, että soittaa vanhemmilleen, että saavat tulla hakemaan esikoisen heille hoitoon, kun olin jo siinä vaiheessa täysin varma, että synnytys on nyt käynnissä, vaikka vasta puoli tuntia oli supistellut. Joskus vähän ennen neljää oli esikoinen lähtenyt, ja puoli viiden maissa oltiin sairaalassa.

Sairaalassa olin ensin n. puoli tuntia käyrillä, jonka jälkeen tehtiin sisätutkimus, jossa selvisi että 4 senttiä olin auki, ja kanava hävinnyt. Kätilö kyseli kivunlievityksistä, ja kun sanoin että yritän pärjätä ilman, niin ehdotti ammetta, jota päätin kokeilla. Synnytyssaliin en olisi kuitenkaan vielä päässyt, kun oli kaikki varattuina. No, joskun n. Klo 17.40 pääsin ammeeseen, ja samaan aikaan myös vapautui minulle synnytyssali. Heti ammeeseen päästyäni tuli yksi supistus, joka ei tuntunut läheskään niin pahalta kuin aikaisemmin, eli amme kyllä lievensi supistuskipua jonkun verran. Sitten tuli vähän pidempi tauko ennen seuraavaa supistusta, ja siinä miehelle sanoin, että vitsi kun tälleen jatkuisi vielä vähän pidempään. Seuraavassa hetkessä tulikin sitten ihan helvetillinen supistus, ja samalla meni vedet. Sitten alkoikin jo tuntua kovaa painetta, mies kutsui kätilön paikalle, joka tarkisti tilanteen ja totesi että olen täysin auki. Kysyi, että pääsenkö mitenkään päin kipuamaan pois ammeesta, ja jotenkin sain hilattua itseni sieltä ylös että päästiin siirtymään synnytyssaliin.

Pyysin jakkaran, ja kun siihen pääsin, totesi kätilö, että olenkin enää vain n. 8-9 senttiä auki. Ilmeisesti asennon muutos ammeesta pois tultaessa oli saanut pään siirtymään vähän ylemmän, että reunaa oli tullut vähän takaisin. Muutama seuraava supistus menikin siinä, että kätilö samanaikaisesti sormillaan yritti venyttää reunaa kauemmas. Se sattui jonkun verran, mutta vielä kamalampaa oli se, että se loi aivan älyttömän kovan ponnitustarpeen, mutta ponnistaa ei saanut. Siinä sai sitten ihan henkensä kaupalla puuskutella, että ei olisi ponnistanut. Klo 18.00 sain sitten luvan alkaa ponnistaa, ja viidessä minuutissa oli poika ulkona. Mitat 3710 g, 52 cm, sekä pipo 35 cm. Ponnistaminen teki todella kipeää, mutta onneksi ei kovin kauaa sitä tarvinnut kestää, vaikka sillä hetkellä tuntui ihan ikuisuudelta. Vaikka synnytys eteni ehkä vähän turhankin nopeasti, ja teki tosi kipeää, ei mitään traumoja siitä minulle kuitenkaan jäänyt :) Tosin jos joskus vielä lisää lapsia halutaan, niin yhtään synnytystä en enää ilman kivunlievitystä halua käydä läpi. En kyllä halua pelotella ketään, joka ilman kivunlievitystä meinaa synnyttää :) Esikoisen olen myös luomuna synnyttänyt ihan omasta päätöksestäni, joten tiesin kyllä mihin olin tällä kertaa ryhtymässä, ja siitä huolimatta halusin mennä ilman epiduraalia ym. :)

Kotona meillä on mennyt oikein kivasti. :) vauva on huomattavasti rauhallisempi tapaus kuin isoveljensä. Syö hyvin ja nukkuu aika paljon. Välillä vähän mahaa kitistään, mutta ei muuten pahemmin itkeskele :) esikoinenkin on ottanut yllättävän hyvin vauvan vastaan; kovasti olisi kokoajan silittelemässä :)

Mutta, nyt syöttöpuuhiin :)

äippä ja poika 1 vk :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: Johanna88
Laitellaampas tännekin kuulumisia taas pitkästä aikaa.

Äipälle onnittelut pojasta! Aika hurjan kuuloinen synnytys sulla loppupeleissä ollut, mut hienoa että kaikki meni hyvin ilmankin sitä kivunlievitystä :)

Mitäs Annielle kuuluu? Vieläkö sielä ollaan ihan yhtenä kappaleena? :D

Meillä ongelmat on alkaneet kasaantua sen jälkeen kun mittari pamahti puolenvälin yli. Suppareista taisinkin kertoa, ja ne on siis nyt ilmeisesti tulleet takaisin ihan vaan jäädäkseen. Su-ma yönä olin niin kipeä, että soitin maanantaina suoraan lääkärille ja sain ajan samalle päivälle. Kohdunsuu oli kiinni, ja muutenkin napakka, joten pelkoa synnytyksestä ei ainakaan vielä ole. Olo on tosin ollut kurja, kun mitään ei oikein uskalla tehdä kun ei tiedä mikä on liian raskasta, ja mikä ei. Väsyttää ihan järkyttävästi jatkuvasti, ja nyt tämän sairaslomaviikon oonkin oikeastaan vain nukkunut, ja makoillut.

Torstaina oli neuvolalääkäri, ja sf-mitta oli 27cm. Lääkäri totesi että aika hurja mitta mun kokoiselle naiselle, ja laittoi lähetteen Gravidaan noin viikolle 36, jossa sitten tehdään kunnollinen kokoarvio. Samalla tarkastetaan, että onko vauvalta häipyneet ne kystat aivoista ja kirkastuma sydämestä :) On tietysti mukava vielä päästä yhteen ultraan ennen laskettua aikaa, mut mua ressaa ihan älyttömästi nyt tuo vauvan koko. Ei mitään käsitystä että minkä kokoinen se tällä hetkellä on, ja onko se normaalia vai ei. Kova meteli mahassa kyllä on, ja tuo piru potkii niin valtavasti että alkaa usein jopa oksettamaan. En sitten tiedä, et onko siellä lapsivettä kuinka paljon, kun potkut tuntuu niin kamalilta. Ei tietenkään sais valittaa, enkä haluais valittaakkaan, mut noista riehumisista johtuen en saa nukuttua, ja olo on sitte vielä kurjempi sen takia.

Työterveydessäkin oon joutunut ravaamaan monta kertaa. Veriseula näytti ihan järkyttävältä. Lääkäri sanoi, että jossei ikää näkyis ruudulla, voisi kuvitella että ne on kuolevan mummon veriarvot. Onneks mulla on sen verran huumorintajua vielä jäljellä, etten jaksanut kovin vakavasti tuotakaan kommenttia ottaa. Viime käynnillä testattiin sitten tasapainoelimiä huimaukseen liittyen, mutta mitään hälyttävää ei löytynyt. Mulla on kuulemma normaalia pulliaista parempi tasapaino, ja kaikki toimii hienosti :)

Uusi stressinaihe tuli kyllä siitä, kun lääkäri kuunteli sydämen ihan ohimennen. Se löysi sieltä jotain omituista, eikä puhunu enää oikeastaan paljoa mitään tämän jälkeen. Sain lähetteen kardiologille, joka sitten tarkastaa paremmin et mistä on kyse, vai onko mitään huolenaihetta. Nyt jälkikäteen kun on ajatellu, niin mulla on tosiaan sydän heitelly miten sattuu, ja ollu usein jopa pistävän kipeäkin, mut enhän mä tommosta tajunnu siinä sanoa, kun olin ihan hoomoilasena et "eikai mulla oo mitään koskaan ollu :eek:" Ku oon joskus vuosia sitte valittanutki siitä et pistää sydämeen, niin mulle on sanottu vaan et se johtuu tupakasta. Ei mulle oo tullu mieleenkään et mussa vois jotain vikaaki olla, ku kaiken mitä oon sanonu, niin aina se "johtuu tupakasta". Siihen oon sitte jääny itekki, et kai ne sitte johtuu tupakasta, kyllähän lääkärien luulis tietävän.

Noh, enivei. Huomenna uusi yritys töihin, ja katotaan miten pöljän käy. Ärsyttää ihan suunnattomasti, et raskaus menee näin takaperoisesti et puolen välin jälkeen alkaa ne ongelmat, ku yleensä ne mun käsittääkseni on vasta helpottanu siinä vaiheessa. Ehkä tuo ylihelppo alkuraskaus oli sitte vaan jotain silmälumetta, kun luulin selviäväni ihan kevyesti loppuun asti -.- Elämä opettaa, näemmä ilman pyytämättäkin. Oikeastaan en jaksa välittää omasta kunnostani enää pätkääkään, pääasia että vauvalla on kaikki hyvin ja se nyt jaksaisi odotella tuolla edes pari kuukautta ennenkuin lähtee syntymään. Millään muulla ei oikeastaan enää ole väliä, kuin sillä että muksu kerkeää kehittymään ja syntymään terveenä. Minä kerkeen kyllä itteni hoitaa kuntoon sitten joskus, mut lapsella ei sitä mahdollisuutta oo vielä vuosiin itsenäisesti.

Semmosta suurinpiirtein tänne, paljonki jäi vielä sanomatta mut mun pää on niin tyhjä etten osaa lokeroida kaikkea mitä mun piti kertoa :ashamed:
 
Onnittelut äippä! :flower:

No huh, huh Hukkapiru! Jaksamisia ja toivottavasti ei nyt mitään sen vakavampaa löytyisi kuitenkaan. Mistään. Ääh.. En tiedä mitä muuta tässä sitten sanoisi. : / Toivotaan että vauvalla on kaikki hyvin kun kuitenkin kovasti potkii! :heart:
 
Onnittelut äippä! :flower:

No huh, huh Hukkapiru! Jaksamisia ja toivottavasti ei nyt mitään sen vakavampaa löytyisi kuitenkaan. Mistään. Ääh.. En tiedä mitä muuta tässä sitten sanoisi. : / Toivotaan että vauvalla on kaikki hyvin kun kuitenkin kovasti potkii! :heart:
Eiköhän se tästä, valehtelisin jos väittäisin nauttivani tästä raskaudesta tällä hetkellä, mutta joka päivä se kiitollisuus on suurta, että edes olen raskaana, tai edes hengissä. On kai ihan turha edes kuvitella, että elämä jotain ilmaiseks antaiskaan, kun on tottunut tarpomaan sieltä rämeikön kautta :)

Vielä ois laskettuun aikaan piiiiiiitkä aika, mut joka päivä sekin lähemmäs tulee, onneksi. Kunhan nuo mun omat sydäntutkimukset ja allergiatutkimukset (niin, joudun sitten semmosiinkin, vielä senkin lisäks että sokerirasitus pitää teettää uusiksi vaikkei mitään vaaraa olekaan, hohhoijaa) on saatu ohi, ollaan jo paremmalla puolella ainakin ajallisesti :) Ja vaikka tuo potkiminen on todella, todella kurjaa tässä kunnossa, on se aina lohduttava ajatella että siellä on joku elävä olento sitä kurjaa oloa aiheuttamassa. Niin typerältä kuin se kuulostaakin.
 
Mäkin voisin tulla tänne välillä kirjottelemaan!:)

Onnea poitsusta, Äippä!:) mukavan reippaasti sulla synnytys mennyt; just tuolleen olis itekin toivonut että oma synnytys olis menny!:D miten teillä on pikkuherran kanssa sujunut? Onko eka neuvola takana jo? Onko poitsu kasvanut hyvin? Riittääkö sulla oma maito hyvin?:)

Mitäs muuten Embylle kuuluu? Joko on teillä arki alkanut rullaamaan hyvin?

Hukkapirun kuulumisista tiedänkin jo, ja ollaan keskusteltu tuolla facen puolella enempi, joten en rupea täällä nyt enää asiaa puimaan, mutta kaikki sympatiat multa siis!<3 ite en voi edes kuvitella miltä tuollainen epätietoisuus mahtaa tuntua ku itellä meni kaikki aikalailla putkeen...:/

On: täällä arki rullailee tosi mukavasti; ilmavaivaa hiukan rinsessalla on, mutta ei mitenkään erityisen paljoa, eli hyvin pärjäillään ja yöt menee mukavasti!:) tällä viikolla neiti on nukkunut kaks yötä kokonaan ilman heräämisiä!:O maitoa piisaa ja tyttö kasvaa hyvin; tiistaina on neuvola, missä sitten saadaan tuoreimpia mittoja, ku ei oo vielä kertaakaan mitattu pituutta syntymän jälkeen! Ristiäiset pidetään viikon päästä, joten kaikenlaista pikku puuhaa on tässä ollut; viikon päästä on sekin sitten ohi, ja päästään odottamaan ekaa perhereissua ku lähdetään risteilylle!:) varattiin myös Lontoonreissu joulukuulle ni mennään rinsessan kanssa kokeilemaan reissuelämää!:)

Johanna ja Tirriäinen 5vko3pvä
 
äippä Komppaan Johannaa, että tosi mukavalta kuulostaa sun synnytyskertomus, eli vaikka se sattuu, niin olisi kiva, että se ois nopiaa ohi. En sitten tiiä, mikä on todellisuudessa mukavin vaihtoehto, nopea vai hidas synnytys, itsellä kun ei vielä minkäänlaista kokemusta oo. :)

Hukkapiru Hui,nyt ei kyllä enää tunnu omat raskausongelmat (alun tosi kova pahoinvointi ja väsymys) miltään, kun itellä ja vauvalla oli ja on kuitenkin kaikki ihan hyvin, vaikka raskasta olikin. : / Koitahan jaksella ja muista nyt ottaa rauhallisesti!:hug: Toivon kovasti, ettei mitään vakavaa löydy kummaltakaan teistä!
Oot muuten oikeassa, että kyllä sitä ihmeen paljon kestää, kun tietää syyn "kärsimyksille"! :)

Minulle kuuluu hyvää, vaikka viimeiset työpäivät ei enää houkuttaisi! Tuun paremmalla ajalla kertomaan lisää, sillä en halua viimeisinäkään päivinä myöhästyä! :D

Johanna
Teillä kyllä kuulostas olevan ihan unelmavauva-arki! :) Joko on tytölle nimi päätetty vai jääkö päätös viimeiseen iltaan? ;) Ja onko muuten ollut helppoa löytää molemmille vanhemmille kelpaavaa nimi?

Nyt tosiaan kiirehdin, oikolukuunkaan ei jää aikaa, pahoittelut siis kielivirheistä!
 
Jälleen Emby huudettu :) :wave:

Mitäs meille. Ihan kivasti, tosin päiväunien kanssa saa tapella.. Imetän melko vähän nykyään, koska sitä maitoa ei vaan heru.. Tuttelia ja iltavelliä :)

Yöt nukkuu 5 - 6 tuntia, syö ja nukkuu 2 - 3 tuntia. Teillä kyl Johanna helppo pikkunen :) <3

Eka korvatulehduskin on jo koettu :( toivottavasti ei tuu samanlaista liimakorvaa kuin mä oon.. hmph.. Kuumetta oli pahimmillaan 38,2. Höh :(
Ekat rokotukset kun sai, ni ei noussu kuume. Oli vaan kovin väsyny ja iniseväinen koko sen päivän..

Muttamutta.. mun miekkonen sai koeajallaan potkut, joten lirissä ollaan :( sitä tässä ny päivitellään ja tapellaan.. :( mä EN haluais palata töihin hyvänen aika vielä.. *huokaus* ..eikä mies kauheesti oo mukana poitsun hoidossa.. tosin nyt oon ruvennu vaan jättämään isälleen, jos käyn kaupassa / jumpassa tmstms.

Onpas Hukkapirulla nyt huonoa tuuria : / Toivotaan ettei sieltä sydämestä mitään vakavampaa löydy. Koita jaksaa loppuun saakka. Ihana palkinto tulee :heart:

Emby ja V 3kk 2vkoa 2pv
 
Kiitokset onnitteluista :)

Meillä on arki lähtenyt ihan hyvin rullaamaan, vähän on pojalla välillä mahavaivoja, mutta muuten on aika leppoisa kaveri :) Tähän mennessä huomattavasti helpompi tapaus, kuin isoveljensä vauva-aikaan (ja nyt sopivasti uhmaikäinen). Esikoinen (1v 8kk) on kyllä odotettua paremmin ottanut vauvan vastaan, vaikka on aina ollut varsinainen äitinpoika; kovasti olisi toista kokoajan silittelemässä ja pussailemassa :heart:

Tiistaina oli pojan 2 vk neuvola, ja hyvin on toinen kasvanut; painoa silloin 4170 (3710) eli sairaalasta kotiutumisen jälkeen oli painoa tullut lisää 750g! Pituuttakin oli tullut lisää 2 cm. Ja täysimetyksellä mennään.

Ristiäispäiväkin varattiin tuossa toissapäivänä, menee vähän pitkälle, ovat vasta 18.11 kun varattiin seurakunnan kahvitustilat ja se oli aikaisin viikonloppu jolloin tilat olivat vapaana. No, eipä haittaa, jää enemmän aikaa suunnitella tarjoiluja sun muita, kun meinataan samassa tilaisuudessa pitää yllätyshäät, niin pitäisi tässä vielä löytää itselle joku kiva mekko, ja sormuskin pitäisi käydä katsomassa :)

Johanna kiva, että teillekin siunaantunut helppo vauva :) meillä esikoinen oli kova huutamaan, eikä viihtynyt oikein missään muualla kuin sylissä. Vaunulenkeistä oli turha haaveillakkaan, niin tuntuu nyt ihan oudolta, että voiko tää toinen olla näin "helppo" :) kokoajan sitä vain odottaa, että koska tälläkin alkaa se vaikea vaihe. No, toivottavasti tällä kertaa sitä ei tule :)

äippä ja poika 2 vk 4 pv
 
äippä Kiva kuulla, ettei kaikki vauvat tosiaan oo kovin vaikeita. Vähän jo itseäkin jännittää, että millainen vauva sieltä on itselle tulossa ja millastahan se arki tulee olemaan. :)

Emby
Ikävä kuulla, että joudut töihin menemisestä stressaamaan. :( Toivottavasti saatte asiat järjestyyn ja pääset taas keskittymään vauva-arkeen.

ON: Nyt tosiaan oon jo lomalla ja oonkin keskittynyt kaikkeen kivaan vielä kun siihen pystyn. Kohta ei ookaan enää niin helppo noin vain lähteä kahville tai nukkua niin pitkään kuin huvittaa jne. joten pakko ottaa ilo irti näistä viimeisistä viikoista. :) Vielä ei oo merkkejä siitä, että synnytys alkaisi, joten eiköhän tässä ainaski loppukuuhuun tai jopa ens kuuhun asti odotella..

Mikä on muuten tilanne neonrozella? :)
 
Tulenpas päivittelemään tännekin pitkästä aikaa!:)
Emby: toivottavasti saatte raha-asiat selkiintymään ettei sun tarvis vielä töihin palata! ...ja kurjaa, että on päikkäriongelmia... Onneks sentään muuten jonkinlainen rytmi vauvalla!:) synnärikavereiden kanssa ku oon jutellu ni toisella ei vauvalla oo minkäänlaista rytmiä; se olis kyl ankeeta!:/
Äippä: hyvin teillä poju kasvaa!:) ja mukavan helpon kuulosta teilläkin! Oijoi; yllätyshäät!! Onko mekko löytynyt jo? Entä sormus?:) paljonko teille tulee vieraita?
Annie: onnittelut äippäloman alkamisesta! Tai siis loman!:D joko on kaikki hommat kondiksessa vauvaa varten? Mitä toiveita sulla on synnytykselle?
On: ristiäiset oli sunnuntaina ja neiti oli ku pieni enkeli: nukkui koko juhlan ajan!:O loppupirskeiden kohdalla tuli jättikakka oli vaipastakin ja saatiin vähän isompi pesuoperaatio suorittaa, mutta onneks oli vaihtikset mukana ni eipä siinäkään suurempaa hätää tullut.:) neiti oli kasvanu 4- ja 6-viikkosneuvolan välillä 600g!:O eli kuusviikosena oli 5100g!:) ens viikolla lääkärineuvola vasta ni sit saadaan taas tuoreimmat mitat. Pituus oli 56,4cm ku syntyessään oli 48cm!:) et hyvin täälläkin tissimaidolla kasvetaan! ...ja nyt on menny jo tän pari viikkoa 10-12 tunnin yöunilla; odottelen tässä et koskahan heräämiset alkaa taas...:D masuvaivaakaan ei juur oo enää ollu, et kaikinpuolin rullaa mukavasti!:)

Johanna ja Tirri 7vko1pvä<3
 
Hellurei! Täällä huudeltiin :D Hyvää kuuluu, edellisen lääkärin sisätutkimuksen jälkeen (n. viikko sitten) on alkanu päivittäin supistelemaan säännöllisen epäsäännöllisesti, joskus kerran, joskus 5 kertaa vuorokauden aikana ja varsinkin öisin tuntuu kipeästi, herään aina siihen kipuun kun se tulee.. kelloa en ole kytännyt, mutta pahimmat supparit kestää arviolta noin minuutin. Ja tosiaan mitään säännöllistä rytmiä ei ole vielä ollut ja kun näiden kans pystyy elämään niin tässä nyt vaan kärvistellään ja odotetaan jotain isompaa äksöniä :D jotain limatulpan tapaista kuvittelin nähneeni paperissa vessakäynnillä muutama päivä sitten, mutta sitä oli niin vähän ja vuoto jääny vain tuohon yhteen kertaan nii tiedäppä siitäkin mitä oli.

Kyllä haluttais jo päästä synnyttämään ja saada tuo potku-erkki pois tuolta linkoamasta, alkaa olla jo tosi tukala olo :D No jospa tässä ei enää kauaa tarvitsisi odotella :)

neonroze ja möykky 36+5
 
Moikka!:)

Joko alkaaNeonrozella ja Anniella olemaan tukalaa? Onko kokoarviota tehty ja synnytystapa-arviota? Jännittääkö synnytys?:)
Hukkapirulla onkin vielä hiukan enempi matkaa...

Mitenkäs muilla vasta-synnyttäneillä? Meillä onneksemme vieläkin helpolta vaikuttaa *kopkop*... Onko vauvelit kasvaneet hyvin?:) oliks teillä mukavat huonekaverit muuten synnärillä? Meillä oli mukava kolmen kopla ja ollaan kykyjään facebook-kavereita ja perustettiin sellanen faceryhmä missä sit keskustellaan kaikista ongelmista ja iloista: se on tosi kivaa! Nyt olis suunnitelmissa nähdä ihan livenäkin ku alkaa olee ristiäistohinat ohi...:)

Johanna ja Tirriäinen 2kk
 
Heipsansaa! :wave:

Johanna88: Syntymäpaino on pojalle arvioitu n. 3700g puolin ja toisin. Synnytystapa arviota ei ole tehty, luonnollisesti tulee toivottavasti. Tukala olo on joo, painoa tullut sen 10 kiloa ja en jaksaisi enää yhtään :kieh:
Synnytys ei jännitä, ennemmin voisin kuvata omaa tämänhetkistä tunnetta synnytyksestä sanoilla innostunut ja malttamaton :D Koska:

Eilen alkuillasta alkoi irrota limatulppaa (tuli siis paperiin ihan kunnolla pyyhittäessä, pari pyyhintakertaa meni että sai kaiken pois).
Illan aikana tuli muutama perus-vaimeahko supistus, mitä nyt on minulla tullu tässä parin viikon aikana muutaman kerran päivässä muutenkin edellisestä sisätutkimuksesta lähtien, mutta tämä aamu.. Supistukset on ollu ihan toista luokkaa, ensimmäiset tulivat aamuyöstä puoli 5 ja klo 6, jolloin tuli myös lisää limatulppaa.
Klo 10 heräsin ja samantien alkoi se juilinta, 2 supistusta tuli puoleen tuntiin, nousin ylös ja menin suihkuun, taas 2 supistusta puoleen tuntiin ja siitä jatkui olotila yleisesti kipeänä ja supistukset säteilivät alaselkäänkin ajoittain. Puoli 12 aikoihin heitin 1g paratabsin naamariin ja kivut lieveni lähes olemattomiksi, tunsin kuitenkin aina kun supisteli.

Neuvola-aika sattui olemaan tälle päivälle ja siellä käydessä tahdoin saada sisätutkimuksen vaikka terkkari oli kovasti sitä mieltä että kahdessa viikossa ei voi olla suuria muutoksia tapahtunu, noh, kävikin ilmi että kohdunkaula oli pehmeä ja pienentynyt sentillä, nyt siis mitta on 2cm ja kohdunsuu oli sormelle auki. Kaikki arvot, paineet sun muut oli ok. Sanoi seuraavaa aikaa varatessa, että jos supistukset jatkuvat samalla lailla, voi hyvinkin olla mahdollista että olen jo synnyttänyt ennen seuraavaa käyntiä joka siis viikon päästä. Että tämmöstä täällä Jännät paikat alkaa olla ja eletään hetkessä, sairaalakassi sun muut on valmiina lähtöön, vielä kun osaisi itsekin olla:D Kipuilua on jatkunu tasaisesti pitkin päivää/iltaa ja limaa tulee yhä lähes joka vessakäynnillä.. kai sekin toivottavasti kohta loppuisi. Mutta nyt lämpimään suihkuun helpottamaan oloa, iltapalan tekoon ja jännittämään saako sitä nukuttua tänä yönä:whistle:

Neonroze ja möykky 37+6
 

Yhteistyössä