Kaksi eri tarinaa ja johtopäätös toisesta kerrotusta tapahtumasta

Minä varmaankin kysäisin kioskin myyjältä, varmasti muistaa tapauksen.

 

Meidän lapsi: Käytiin Timpan kanssa kioskilla koulun jälkeen. Rahat eivät riittäneet keräilykortteihin ja tikkariin. Kioskilla meidän perässä kassajonossa ollut mies maksoi erotuksen.

Kaverin äiti: Jukka pyysi kioskilla jotain miestä ostamaan itselleen tikkarin.

Jos pilkkua viilataan niin nuo tarinathan eivät sulje toisiaan pois, ainakaan tuossa muodossa esitettynä.

Kyllä, mies maksoi (antoi siis rahaa kassalle)
Kyllä, poika pyysi sitä rahaa (jonka jälkeen mies maksoi ostoksen)

Mutta niin kuin AP oli selvittänyt niin poika ei ollut pyytänyt rahaa.

 

Tätä asiaa selviteltiin eilen yksityiskohtaisesti kun sain kuulla tämän toisen tarinan. Samalla tavalla se kertoi asian että rokkitähden näköinen mies maksoi erotuksen, eikä kumpikaan pojista ollut pyytänyt rahaa.

No uskoisin tuon. Vaikka ei yleensä pyydetä rahaa tai oteta vastaan rahaa, niin minusta tuo on harmitonta, eikä sillä kannata poikaa mitenkään pelotella.

 

Voi josses, olen minäkin ravintolassa juonut tarjottuja kaljoja enkä silti ole lähtenyt niiden tarjoajien kanssa sekstailemaan. Ja antanut puuttuvan summan tuntemattomalle tenavalle kassajonossa, että ei mene tenavalla itkuksi. Enkä ole niitäkään nurkan taakse houkutellut. Mitähän lienevät kertoneet kotona...

 

Vaikea sanoa mikä on totuus, mutta ikävin asia tässä on minusta se, että ap on niin varma siitä että oma lapsi ei valehtele. Ihan objektiivisesti ajateltuna, miksi ihmeessä lapsen kaveri olisi valehdellut asiasta mikä ei häntä itseään koske? Jotkut lapset ovat tosiaankin sellaisia että pyytävät helposti aikuisilta mitä tahansa. En sinänsä pelkäisi mitään namusetiä välttämättä, mutta minulle olisi tärkeää opettaa lapselle käytöstapoja. Itseä ainakin ärsyttää kerjäävät lapset.

 

Vaikea sanoa mikä on totuus, mutta ikävin asia tässä on minusta se, että ap on niin varma siitä että oma lapsi ei valehtele. Ihan objektiivisesti ajateltuna, miksi ihmeessä lapsen kaveri olisi valehdellut asiasta mikä ei häntä itseään koske?

Joo, tässä tapauksessa mä olen aika varma että mun lapsi ei valehtele. Paljon ikävämää on se että vanhempi ei usko lastansa.

Asia koskee lapsen kaveria siinä mielessä että rahat jotka eivät riittäneet olivat hänen.

 

no eihän tässä nyt ole kuin kaksi vaihtoehtoa. 1. Mies on tarjoutunut maksamaan -lapsi on namusetien vietävissä, koska on tarttunut tarjoukseen onnellisena ja iloisena.
2. Lapsi on tahtonut mieheltä rahaa -lapsi on ärsyttävä kerjäläinen, jolla ei ole käytöstapoja.
Kumpi on parempi?

 

On hiukan eri asia, jos ystävällinen setä antaa kassajonossa lapselle puuttuvan 10 senttisen kuin että "ystävällinen" setä tyrkyttää sitä kymmensenttistä puiston kulmassa. Ei niitä lapsia nyt sentään tarvitse pelotella!

Ja jos ystävällinen setä olisi tarjoutunut maksumieheksi jo ennenkuin lapset puuttuvaa summaa olivat huomanneetkaan, niin silloin olisi hyvä, että lapsenkin hälytyskellot kilahtaisivat. Nythän setä vain auttoi lapsia hädässä.

 

Näin kioskin myyjänä voin kertoa että aika usein aikuiset, miehet ja naiset, auttavat lapsia jos niiltä muutama kymmensentti puuttuu. Hyvin harvoin lapset pyytävät tuntematonta aikuista antamaan puuttuva summa. En ole tainnut 8 vuotis "urani" aikana koskaan törmätä siihen.. Ja onko se merkki helpoksi kohteeksi hyväksikäytölle... ei varmasti ole!!!

 

Kyllä minäkin voisin kiskalla tai kaupassa ym. antaa puuttuvan summan 0,10-2€ jos sattuu olemaan kukkarossa. Ei mulla silti mitään takaa-ajatuksia ole enkä todellakaan tuntemattomalle mene rahaa tai mitään muutakaan tarjoamaan missään yhteydessä.
Kerran maksoin jopa yhden lapsen ostokset kun tekivät jotain muutaman euron. Häneltä puuttui pari kymmentä senttiä ostoksista ja oli kauhea miettiminen että mitä jättäisi pois. Äiti oli antanut ostoslistan vissiinkin kun oli maitoa ja jauhoja yms. Sanoin että voin maksaa ne tässä samalla niin saat kaikki tavarat kun niin vähän teki kuitenki, eikä ollut karkkia yms. Lapsukainen oli hyväkäytöksinen ja kiitti tietysti ja oli antanut rahansa mutta kun oli suurimmaksi osaksi ihan viis tai kymmensenttisiä, parikyt senttisiä, sanoin että voi pitää vaikka karkkirahana itse. Tosiaan, ei ollut muuta taka-ajatusta kuin se että jono etenisi ja pääsisin nopeesti kaupasta pois ja tietysti itselle tuli hyvä mieli niinkuin muillekin paikalla olijoille

En kylläkään kinuavalle lapselle antaisi edes kymmentä senttiä, paitsi jos ystävällisesti jossain bussi-jonossa pyytäisi.

Kerran pari poikalasta pyytelivät bussirahaa ihmisiltä kauppatorilla että pääsee kotiin. Saivat vissiin ihan kiitettävästi rahaa kun tunnin päästä vielä hilluivat kerjäämässä. Sinä aikana kun itse siinä odottelin bussia niin saivat jo parilta ihmiseltä "bussirahat" että kyllä kotiin oisivat päässeet....

 

Meidän lapsi: Käytiin Timpan kanssa kioskilla koulun jälkeen. Rahat eivät riittäneet keräilykortteihin ja tikkariin. Kioskilla meidän perässä kassajonossa ollut mies maksoi erotuksen.

Kaverin äiti: Jukka pyysi kioskilla jotain miestä ostamaan itselleen tikkarin.

Iltapäivähoidon johtopäätös kioskireissusta kaverin äidin sanomisen perusteella on; meidän lapsi on helppo nakki hyväksikäyttäjälle jos sellainen tulee vastaan ( :snotty: ).

Meidän lapsi siis kertoi mulle kioskireissusta samana päivänä kun kävivät siellä. Olivat olleet iloisia kun ystävällinen mies oli jeesannut heitä kun pojat laskivat hinnat väärin. Toinen versio tapahtuneesta tuli mun korviin viikkoa myöhemmin.

Joskus on ihan hyvä kuunnella lapsiansa.

Sanoitko lapselle, että vierailta ei saa otta rahaa?

 

Yhtenä kertana linja-autoasemalla eräs nainen tuli pyytämään rahaa linja-autoon että pääsee Turusta raumalle vanhempiensa luokse. Oli kuulemma jättänyt kukkaronsa sinne vanhempien luokse jonnekin raumalle sadan kilsan päähän. Hänen tarvitsemansa summa oli jtn 4,75€ (en tarkalleen muista mutta siis sentilleen sama mitä tupakka-askit maksoivat sillon). Mutta siis raumalle sillä rahalle ei päässyt ja selvästi hänestä näki että ei ole kaikki ihan ok. Sanoin ettei minulla ole käteistä kun sen oman lipun verran. Tämä sanoi että voin mennä nostamaan automaatista, hän antaa puhelinnumeronsa ja maksaa takaisin... Juu en antanut rahaa.. Haukkui sitten huoraksi ym.
Kävi sitten pyytämässä muiltakin milloin rahaa tupakkaan, milloin bussiin, milloin pummasi tupakkaaa.

 

no eihän tässä nyt ole kuin kaksi vaihtoehtoa. 1. Mies on tarjoutunut maksamaan -lapsi on namusetien vietävissä, koska on tarttunut tarjoukseen onnellisena ja iloisena.
2. Lapsi on tahtonut mieheltä rahaa -lapsi on ärsyttävä kerjäläinen, jolla ei ole käytöstapoja.
Kumpi on parempi?

Mielestäni on parempi opettaa, että lapsi ei ota aikuiselta rahaa vastaan.