Kajaanilaisia äitejä?

käyty perhekerhoissa,tuntuu minusta myös että siellä kaikki tuntevat jo toisensa,meillä menee kyllä päivät niin nopeesti että yhdessä hujauksessa onkin taas ilta ja nukkumaan meno =) Meillä pienimmällä pojalla on ollut jonkinlainen päivärytmi syntymästä lähtien:aamupäivästä nukkuu pitkät päikkärit,sit nukkuu unia pikku pätkissä ja illalla nukkumaan yleensä 22-23.Yöllä herätään välillä yhdesti välillä kahdesti,aamulla herätään n.9-10 välillä.Meillä tämä pienempi poika nukkuu paremmin mitä isompi,isompi poitsu aamuyöstä kömpii äidin ja isin viereen ja aamulla haluaisi jo kukonlaulun aikaan nousta ylös.Mites teidä nelivuotias nukkuu? nukkuuko vielä päikkäreitä? Niin meilläkin syödään jo kiinteitä,hyvin on poika kiinteisiin tykästynyt,mutta silti tissimaito on kaikista parasta =) Onko teillä ollu nelivuotiaan kans mitään syömisongelmia? meillä välillä nii nirso että tuntuu et ei mikää ruoka kelpaa,välillä taas syö ihan hyvällä ruokahalulla.
 
mamma67:
Saatiin resepti soijamaidolle mitä saa vaan apteekista, sellaisa jauhetta. Nyt ollaan kaks purkkia sitä syöty, melkein pari viikkoa mutta nyt se loppui enkä enää uutta osta kun ei siitä tosiaan tunnu apua olevan. Lekuri ainakin väitti että se auttaa todella nopeasti ja eron kyllä huomaa heti.
Eilen jatkettiin taas NAN2:lla eikä pulauttele sen enempää tai vähempää kuin tuolla soijamaidollakaan. Ainakaan vielä...
Nyt kun käytiin siinä neuvolan lääkärillä, niin ei se ollutkaan mikään lastenlääkäri vaikka niin oletin. Leimassa ainakin luki ihan tavan terveyskeskuksen yleislääkäri, Tuula Heikkilä (??) taisi olla nimi. No se soittaa niistä verinäytteistä nyt loppuviikolla, josko tuota niistä viisastuisi.
Mitään närästyslääkkeitä ei olla kokeiltu, vaikka mieli tekisi. Täytyy jutella siitäkin lääkärin kanssa. Oli miehen kanssa puhetta että jos homma ei nyt etene niin varataan sitten Maternasta aika ja kokeillaan sieltä kautta. Tosi inhottavaa tuo pulauttelu, sen lisäksi että joka paikka sotkeentuu niin kun näkee että tytöllä paha olla: aina pulauttelun jälkeen "mörisee" ja kakistelee / yskii, voisin olettaa että tunne on sama kuin jos aikuista närästää :x
On meillä isompikin "tenava", jo 16v. ja se on kyllä suuri apu ja ylimääräinen käsipari tytön kanssa. Isäntä on kolmivuorotyössä niin on paljon poissa, eikä muutenkaan hirveästi osallistu vauvan hoitoon "kun se huutaa ja oksentaa" :(
 
sellaisia kausia, että suunnilleen Yksi peruna päivässä pitäis pojan hengissä,silloin on ahistavaa etes ajatella ruokailuhetkiä, saati mitä tappelua ne sit on. Mutta kuten esim nyt on kausi, että syödään ja PALJON. Siis aamullakin kaurapuurolautasellisen, perunapiirakka palase, banaanin ja vielä hapankorppua, sit jo tuumasi jaksavansa. Olenkin nyt antanut huonoina kausina syödä vain sen mitä haluaa, pääsee helpomalla.

Voi kun teillä pienempi nukkuu hyvin yönsä. Meilläkin meni muutama yö tosi hyvin (kahdella syötöllä) ja ehdin jo tuulettaa, että nyt äiti saa univelkansa pois, mutta mitä vielä, nyt kolme yötä on ollut ihan hulinaa,)ainakin neljä syöttöä) viime yönä valvottiin kaksi tuntia, ihan jutteli vaan. HUOH. No kyllä se joskus nukkuu. Ja ei meillä neljävee EI nuku päikkäreitä. Nukkuuko teillä?
Tulipas pitkä sepostus.
Kiva ku löytyy lisää Kajjaanilaisia
:wave:
 
Jixy. Meillä on myös Heikkilä lääkärinä.On meidän entinen kunnan lääkäri,tosi mukava.Antaa varmaan lähetteen lastenpolille tutkimuksiin niin ei tarvi sinne Maternaan viedä.Pyydä vain.Meille antoi Gavisgon-resetin kokeeksi,en tiedä onko siitä ollu apua.Määräsi neljä kertaa päivässä mutta olen antanut joskus vaan ja illalla.Kauhian makuista evästä.On kai niitä vissiin tehokkaampiakin lääkkeitä.Mutta käydään nyt siellä polilla ku tulisi se aika.Onko teillä ollut syömisongelmia?Meillä on silleen että tyttö tosi huonosti aloittanut soseiden syönnin ja nyt on alkanut tissilläkin venkoilemaan. :/
Niin ja meillä on kans tuota nuorisoa:12 v.,15 v. ja 17 v. 20-vuotias esikoinen asuu jo pois kotoa.
Ja kiva kun on löytynyt muitakin kajaanilaisia äitejä. =)
 
nuku isompi päikkäreitä,ei oo enää pikiin aikoihin nukkunu,oli aina päikkäreille meno sellasta taistelua :| Vähän meinasi pelottaa silloin kun pienenpää poikaa odotin että miten hän mahtaa nukkua,kun esikoinen on aina ollu aikas huono nukkumaan,mutta oli kyllä todella positiivinen yllätys että nukkuu paremmin =) Kyllä meilläkin silloin tällöin,ehkä kerran kuussa herätään useesti yöllä,taitaa olla sillon niitä tiheän imun kausia. Joko teillä pikkunen on ruvennu liikkumaan?
 
Me asutaan tässä Rinnekadulla, kerrostalo kolmiossa, kolmestaan neidin ja miehen kanssa. Neidillä on ollut nyt parin päivän ajan hirmuinen räkätauti, vaan on ollut oma iloinen itsensä taudista huolimatta. Oppi kuumehöyryissä ryömimäänkin ja nyt saa olla koko ajan katsomassa, että minne kömpii piiloon. <3
 
=) Mekin ollaan asuttu lehtikankaalla,siinä kylmänkadulla.Lehtikankaalla oli kyl mukava asuu,oli kauppa ja terveysasema iha vieres.Piti sit muuttaa isompaan asuntoon. Toivottavasti teidän pikkuinen parantuu pian :hug: oletko sinä käyny missään perhekerhoissa?
 
Kiitos vain!
Nyt vaan odotellaan, että neiti oppii istumaan myös tuetta. =)
Viime yöksi kokeiltiin sipulipussukan kanssa nukkumista, eikä muuten rohissut neidin nenä yhtään koko yönä. Kerran piti käydä nostamassa neiti paremmin, kun on nostettu pääty korkeammalle ja oli pienoinen valunut jalkopäähän, vaan muuten ei mitään hämminkiä koko yönä. Jospa tauti taittuisi. Jos jotain positiivista on tauti tuonut tullessaan, niin neidille kelpaa nyt myös vesi. :)
Ei olla käyty missään perhekerhoissa, tuossa honkkarilla kai olisi torstaisin aamusta MLL:llä kerho, ei olisi pitkä matka, vaan ei ole jotenkin niin paljoa kiinnostanut, että oltaisiin lähdetty. Keskustassa olisi ilmeisesti myös MLL:n jokin nuorille äideille tarkoitettu viikkotapaaminen, vaan alkaa 12 ja meillä mennään päiväunille tuohon aikaan.. Tämä minua on harmittanut siitä alkaen, kun kuulin tästä tapaamisesta.. :/
Käyttekö te missään kerhoissa?
 
pienokainen parantuu =) Ei olle mekään käyty missää kerhoissa,kaipailisin kyllä nuorten äitien seuraa kun 88 oon syntyny ja tuntuu välillä että vanhemmilla äideillä on ennakkoluuloja aika paljon nuoria äitejä kohtaan :| Oletko sinä nuorena äippänä kohdannu ennakkoluuloista käytöstä?
 
käännytään mahalleen ja ryömitään jos sille päälle sattuu, pääsee ilman vaippaa jo pitkäle. Nyt kova yritys konttausasenttoon, mutta kädet ja peppu ei suostu nousemaan yhtä aikaa. :LOL: Istuu jo tosi hyvin ja tukevasti. Eilen laitoin ihan kokeilumielessä istumaan ihan hetkeksi syöttötuoliin ja voi että tykkäsi ja istui tosi hyvin. Ei vielä uskalla pitkään kuitenkaan istuttaa. Miten teillä? Liikutaanko jo?
Mitä te päivän mittaan hommailette nelivuotiaan kanssa? Kun joskus mietityttää saahan varmasti tarpeeksi virikkeitä. Me askarrellaan, ulkollaan luetaan, leikitään legoilla ja lauletaan. Leikkii myös tosi mielellään ihan yksin, koska leikkimisessä olen todella huono ja laiska.
Pienimmän kanssa sitten lauletaan, luetaan ja muuten vaan höpötetään, hänkin viihtyy nykyään onneksi jo hyvin yksinkin. On nimittäin nuo hitsin kotityötkin, mitkä pitää tehdä.

Sit piti niistä ennakkoluuloista nuorten äitien suhteen vielä sanoa, että ainakaan minulla ei ole ennakkoluuloja ollenkaan. Johtunee myös osin siitä, että olen itsekin saanut esikoiseni nuorena, 20 vuotiaana. Mutta siis yhtä hyviä kaikki äidit ikään katsomatta. :D Mutta uskon myös että varmasti löytyy ihmisiä, ihan neuvolasta lähtien, jotka suhtautuvat nuoriin äiteihin ennakkoluulosesti.

 
ennakkoluuloja olla kohdattu, ehkä ainoa, joka on jotain mutissut tai kritisoinut, on minun oma mummo, joka on jo luonteeltaan negatiivinen ja ihmeellinen narisija. :D
Ihan hyvin on otettu vastaan, eikä neuvolassakaan ole napistu mistään. Ja olen aika napakka sanomaan, jos joku joskus jotain aikoisi mutista. ;)
 
myös kääntyä massulleen ja vähän yritetään ryömiä,mutta yleensä menee pienellä hermo kun ei pääse kunnolla eteenpäin ja kovasti sylissä yrittää nousta istumaan :) esikoisen kans päivisin muovaillaan muovailuvahoilla,pelataan muistipelejä,leikitään legoilla,mies leikkii pojan kans pikkuautoilla,kun multa ei oikei autoleikit luonnistu,sitten esikoinen tykkää kovasti harjoitella kirjaimien kirjoittamista ja tykkää piirtää(paremmin piirtää kuin minä :) sitten ulkoillaan,käydään puistoissa.Meilläkin esikoinen viihtyy onneks välillä myös yksinään,pienin on kyllä aikas huomion kipeä:jos ei koko ajan höpöttele ja pidä katse kontaktia niin alkaa kiukutus =) Syökö teillä pienin tuttia tai tuttipulloo? Meillä ei syö kumpaakaan,tuttia ei olla edes testattu,kun ei esikoinenkaan syönyt tuttia ja tuttipulloa ei pienin huoli ollenkaan.Jossai vaihees koitin antaa pullosta maitoo,mut aina alko hirvee huuto ja en sitte enää ole edes yrittäny. Miten pitkään oot imettäny isompia lapsiasi?
 
ennakkoluuloista sen verran että meillä oli sellanen neuvolantäti joka ehdotteli esikoisen aikaan että mun äidin tai anopin pitäisi mun lapsi hoitaa kun olin nii nuori.Onneksi sain vaihdettua terkkaria :) Joo mulle on turha kenenkää tulla puhumaa mitn etten osaisi hoitaa lapsiani ku oon nuori,hyvä äitiys ei ikää katso.
 
:wave: Voisin melkein ilmoittautua tähän pinoon, vaikken Kajaanissa enää asukaan. Mutta sieltä kotoisin, ja ehdin asua siellä 21v. Nyt asun perheen kans pienellä muuttotappiopaikkakunnalla (mikä sanahirviö!! ), mutta edelleen Kainuussa. Kajaanissa tulee kyllä käytyä usein, kun mun vanhemmat asuu siellä.
Perheeseen kuuluu miehen lisäksi 2 lasta, 11/03 tyttö ja 05/09 tyttö, sekä kaksi karvaista kaveria.
 
Millaisia ennakkoluuloja te nuoret olette kohdanneet ja kenen taholta? :/ Tosi ikävää,minusta kai mikään ei ole luonnollisempaa kuin nuori äiti ja lapsi.Nuorena ne lapset pitää tehdä.Ja joskus saattaa käydä vanhallekin köpelösti(kts. nicki) ;)
 
Onhan täällä meitä useampikin. :)

Me ollaan kans asuttu Laajankankaalla. Nyt asutaan Pikku-Ketussa, rivarikaksiossa vuokralla. Meijän poika siis 9kk ikäinen.

Noista perhekerhoista. Me käytiin pojan kanssa eilen ekaa kertaa siinä Näppi-perhekahvilassa (nuoren äitien). Varmaan käydään siellä nyt sit jatkossakin. :)
 
ainakin olen kohdannut neuvolassa ennakkoluuloja,sairaalassa kun esikoinen syntyi:sairaalalla oltiin koko ajan kummastelemassa että voi miten nuori olen.Toisen lapseni aikaan sanoin jo neuvolassa että parempi mennä kaksillekkin tieto että en enää sulata paskamaista käytöstä minua kohtaan sen takia kun olen nuori ja onneksi sairaalassa oli tällä kertaa aivan ihanat hoitsut ja lääkärit :) Minulla ei ainakaan ole mitn ketään äitiä vastaan,olkoon minkä ikäinen tahansa! Mites teillä muilla äideillä on muuten synnytykset sujunut? Sisulle kysymys: minkäs ikäinen sinä olet? Tintulle kysymys: Olikos Näpissä paljon osanottajia? minkäslainen tunnelma siellä oli?
 
tosi vähän aikaa, vain n. kuukauden ja sit pullolle, ei vain riittänyt maito, tai sit annoin liian helposti periksi. Nyt olenkin nauttinut tästä imetyksestä täysin rinnoin! :heart:
Ihana pakkasaamu, oletkos kokeillut jo äitiyspakkauksen haalaria, (jos otit)?mä laitoin sen nyt ekaa kertaa vaunuihin kun meni nukkumaan ja ei kyllä enää kauaa sovi, onneksi hommasin isomman puvun jo valmiiksi, että sopii vaatetta myös alle. Meidän jätkä on kyllä tosi kuumaverinen, mutta kyllähän pakkasella täytyy lämpimät vaatteet olla.
Mun synnytykset ovat sujuneet hyvin ja suht pikaisesti. Esikoista synnytin n10tuntia, tokaa kaksi tuntia ja tätä pienintä n viisi tuntia. Kaikki ovat menneet omalla painollaa, eikä mitään traumoja ja pelkoja ole jäänyt. Onneksi.
Onkos teillä muilla vielä haaveissa lisää lapsia? Mulla on varmaan ikuinen vauvakuume. Nyt en tähän sysyyn vielä kyllä halua, mutta jos vielä ehkä yhden jossain vaiheessa. Tietty miehenkin mielöipide vaikuttaa, mutta voihan aina haluta. Eihän meille pitänyt kolmattakaan tulla... Mutta kun halusin... :kieh:
Olitko hh88 töissä tässä välissä? Minä olin keskimmäisestä kolme vuotta koktona ja töissä oli siis vajaan vuoden ja nyt taas kotona, nautin kyllä tästä niin kovin, että haluaisin taas olla sen kolme vuotta, mutta kattoo nyt antaako raha varat myöten, ei kyllä paljoa tueta kotona oloa. :(
Mitäs muilla vikonloppu suunnitelmissa? Meillä esikoinen lähtee mummolaan viikonlopuksi ja me loput ollaan ihan kotona ja huomenna varmaan kävästää toisissa mummoloissa ja viedään sit haudoille kynttilät. Me ei vietetä Halloweenia, jotenkin ei ole mun juttu.
Mutta hyvää viikonloppua kaikille!!
 
hh88, olen 27v. Ja olin siis esikoisen syntyessä 21v, mitä kyllä niin lähipiiri, kuin neuvolakin vähän kauhisteli. Mutta vauva oli täysin suunniteltu, ja tervetullut, enkä jaksanu stressata ennakkoluuloista :saint: Meillä tämä lisääntyminen ei ole ollu todellakaan helppoa, eikä lasten pitkä ikäero ole ollu meistä riippuvaista... Kakkosta kun tehtiin kauan, ennen kun saatiiin elävä vauva syliin asti.

Oliko jossain kohtaa kysymys synnytyksistä... :ashamed: Jos oli niin meni ohi, mut pitänee pikaisesti kertoa. Eli esikoisen synnytin kaksissa, kesto 4h 20min, ponnistusvaihe 13min, ja tää kuopus (syntyi OYS:ssa ) jälkeisvaihe mukaanluettuna synnytys kesti tasan 1.5h, ponnistusvaihe 5min. Nopeita, kipeitä ja helppoja synnytyksiä =)

Kolmenäiti, meillä ei oikeastaan mitään suunnitelmaa viikonlopulle, mies aloittaa tänään päivystyksen, eli kotona ollaan, ja jos jonnekin mielin lähteä, niin lapset pitää ottaa mukaan. Huomenna olis tosin kutsu kaverin luokse partylite-esittelyyn, mutta sinne meno riippuu siitä, miten kuopus nukkuu päiväunet. Jos ne jää lyhyiksi, niin myöhemmällä iltapäivällä onkin sit kiukkusta neitiä...

Kajaanissa asumisesta kerron sen verran, et mun vanhemmilla oli ok-talo purolassa, ja siellä siis kasvoin. Sit kun muutin omaan kämppään, niin asuin eka vähän aikaa koulukadulla (koiran kans, mies oli intissä ), mistä muutettiin sit lehtikankaalle soidinkadulle. Siellä viihdyttiin muutama vuosi, kunnes tuli paikkakunnan vaihto eteen.
 
en ole ollut töissä,olen ajattellut hoitavani lapset ihan kouluikään asti kotona jos suinkin mahdollista,mies saa hoitaa tuon työssäkäynnin ainakin nytten.Tästä asiasta olen kullut monelta napatusta kun haluan lapseni hoitaa itse enkä laittaa heitä päiväkotiin :| Mutta kaikillahan saa mielipiteitä asiasta olla,mutta minun päätös pitää jos suinkin mahdollista :) se on kyllä totta ettei kotona oloa tueta tarpeeksi,kyllä tämä lastenhoito,kodinhoito pitää aamusta iltaab kiireisenä. Sisu: synnytyskertomusestasi päätellen olisit saanut keskenmenon?,otan osaa jos näin on :hug: Itsellä esikoinen syntyi sektiolla ja toinen myös,ja jos lisää lapsia haluan niin ne syntyvät myös automaattisesti sektiolla.Toista lasta kun odotin ajattelin että nyt ei enää tämän jälkeen lapsia,mutta nyt taas tuntuu että kyllä vielä haluan jossain vaihees vauvan :p Viikonlopuksi ei ole mitn ihmeitä suunnitelmia,varmaan esikoisen kanssa käydään huomenna katsomassa kekripukin polttoo,onko muut menossa?
 
hh88, kylläpä vain, ensin oli kohdunulkoinen raskaus, minkä takia toinen munajohdin jouduttiin poistamaan. Sitä seurasi piinaava, pitkä ja raskas yrittämisen pakkokierre, ja kun lopulta olin raskaana uudestaan, niin vauva menetettiin keskeytyneen km:n seurauksena rv 18+1. Eli meillä on myös enkelivauva :'(
 
Mulla oli omasta mielestäni ihan kamala synnytys, tai sen ponnistusvaiheen odotus. Valvoin kolme yötä ennen synnytystä hirmu kivuliaiden polttojen takia. Kolmanneksi yöksi lähdettiin sairaalaan, kun päätin, etten enää kolmasta yötä kotona kipeänä valvo ja luulin, että sairaalassa olo helpottuisi. Sairaalaan tullessa olin neljä senttiä auki ja antoivat ensin panadolin kipuihin. Ei se oikein toiminut ja ilokaasulla jatkettiin. En ilmeisesti osannut ajoittaa ilokaasun imaisua oikeaan hetkeen, eikä sekään mulle tepsinyt. Sain sitten jotain huumaavaa ainetta, joka vei kivut unholaan pariksi tunniksi, jonka jälkeen kivut yltyivät entisestään. Vaikeroin sängyssä ja kontallani, kätilöllä oli joku ihme fetissi saada mut kontalleen ja ai että! Sitten kutsuttiin narkkari paikalle ja tämä ulkolainen yritti ensin epiduraalia neljä kertaa selkään, ei saanut, sitten yritti spinaalia kolmesti, eikä onnistunut sekään. Narkkari tuumasi vain, että "sinulla niin kummallinen selkä, minä ei saata pistettyä sinne." ja lähti vihellellen pois. Sikiökalvot puhkaistiin ja kohdunkaula puudutettiin kahdesti, eikä mikään vaikutusta. Ilta yhdeksästä aamu kahdeksaan, jolloin vaihtui anestesialääkäri, en tiennyt miten päin olla, kun sattui niin kovasti. Onneksi kahdeksalta aamulla tuli anestesian ylilääkäri vuoroon ja laittoi mulle epiduraalin kerralla onnistuneesti. En tosin kerennyt olostani kauaa nauttia, neiti putkahti maailmaan vähän kymmenen jälkeen. Vaan onnellinen olen siitä, että ponnistusvaihe oli "helppo", eikä tarvinnut välilihaa leikellä, enkä revennyt muutenkaan, että tervehtyminen oli nopeaa. :)
Raskaus mulla oli muutenkin aika "vaikea", oli 4kk aamupahoinvointia, raskausdiabetes(muka), streptokokki ja mitä kaikkea näitä nyt oli. Vaan sitä aurinkoisemman lapsen olen tainnut saada. :heart:

Meillekin kerkesi tulla ensin keskenmeno ja sitten vuoden päivät tätä esikoista yritettiin, ennenkuin nappasi. :) Ja olen miestäni jo informoinut, että jos tahtoo toisen lapsen, niin saa itse tehdä. :D
 

Yhteistyössä