Kaipasin vähän tukea ystävältäni

[vaan kuinkas kävikään]

Mieheni jätti minut toisen naisen vuoksi, aivan yllättäen, melkein 15 vuoden jälkeen. Kävin ystäväni luona, kun kaipasin tukea ja kuuntelijaa. Ja mitä sainkaan.. ystäväni häsläsi koko ajan 1 vuotiaansa kanssa, liekö edes kuunteli kunnolla. Ihan niin kuin se penska olisi tarvinnut jatkuvaa hyysäystä. Tokaisi sitten jossain välissä vain, että kyllä se siitä! Että silleen...

 

[mahara]

Olipa aika tylyä ystävältäsi, ehkä hän ei oikein tiennyt miten lohduttaisi..tiedä sitten. Mutta voimia sinulle, aika parantaa haavat, syvätkin :hug: toivotaan että tuleva vuosi olisi parempi.

 

[roosanäiti]

no mulla oli vähän vastaava tilanne, että ystävä tuli kylään kertoi murheestaan mut meidän 10,5 kk touhutäti ei kyl antanut mitään mahdollisuutta keskittyä kunnolla ystävän kuuntelemiseen, yritän kyllä aina antaa aikaa ystäville, jos ei muuta niin puhelimessa :ashamed: ja nytkin kyllä esitin kysymyksiä ja yritin keksiä ratkaisuja, mutta ei se samanlaista keskustelua ole millään kun oli ennen lasta, vaikka kuinka tahdoin siinä kohtaa olla avuksi.

 

[4n äiti]

välttämättä ei ystävän elämäntilanne ole sellainen, että hän pystyisi olemaan tukenasi. kokeile muita ihmisiä. tai terapeuttia.

 

[v]

Ystäväsi oli luultavasti hermostunut kun ei tiennyt mitä sanoa. Itse häslään heti kun joku tilanne/aihe alkaa hermostuttamaan.