Kaipaan mielipiteitä...;(

[Masentunut muusa]

Ja myös rohkaisua päätökseeni. Mieheni on käyttänyt alkoholia koko suhteemme ajan (28v). Olen ollut kyllästynyt jo 7v. kun ei voida mennä yhes mihinkään jollei hän ole ottanut. Ei ees lähikauppaan jos minä oon mukana, enkä sillonkaan saa tulla kauppaan mukaan. Ei tykkää et tutut näkee et muka täs ny pariskuntana... Yksin käy kyl autolla. Ei siis mihinkään, sillon ku lapset oli pieniä, Huvipuistot, laivareissut, uintireissut...Kylässä ei olla käyty aikoihin kun oon sanonu et haluan et on selvänä. Aina keksii jotain syitä ettei lähetä. 1,5v sitten sanoin eka kerran et lähen ku seinät kaatuu päälle, lapset(tytöt 18 ja 20) olivat mukana keskustelussa ja saivat isänsä myöntään et on alkoholisti. Lupas muuttua ja tekevänsä kaikkensa etten lähe. Sen jälkeen kolme vakavaa keskustelua mutta mikään ei oo muuttunu. Olen niin masentunut etten jaksanu ees juhannuksen eteen tikkua ristiin laittaa. En oo aikoihin leiponu ym..(ennen pakastin täynnä leivonnaisia). Nyt olen katellu vuokra-asuntoja ja oon tosissani. Enhän voi itteeni syyllistää, mun tarvii nyt aatella itteeni ennenkuin oon Kakolassa. Olen 46v. ja elämää viel edessä...toivottavasti (

 

[vieras]

Ja myös rohkaisua päätökseeni. Mieheni on käyttänyt alkoholia koko suhteemme ajan (28v). Olen ollut kyllästynyt jo 7v. kun ei voida mennä yhes mihinkään jollei hän ole ottanut. Ei ees lähikauppaan jos minä oon mukana, enkä sillonkaan saa tulla kauppaan mukaan. Ei tykkää et tutut näkee et muka täs ny pariskuntana... Yksin käy kyl autolla. Ei siis mihinkään, sillon ku lapset oli pieniä, Huvipuistot, laivareissut, uintireissut...Kylässä ei olla käyty aikoihin kun oon sanonu et haluan et on selvänä. Aina keksii jotain syitä ettei lähetä. 1,5v sitten sanoin eka kerran et lähen ku seinät kaatuu päälle, lapset(tytöt 18 ja 20) olivat mukana keskustelussa ja saivat isänsä myöntään et on alkoholisti. Lupas muuttua ja tekevänsä kaikkensa etten lähe. Sen jälkeen kolme vakavaa keskustelua mutta mikään ei oo muuttunu. Olen niin masentunut etten jaksanu ees juhannuksen eteen tikkua ristiin laittaa. En oo aikoihin leiponu ym..(ennen pakastin täynnä leivonnaisia). Nyt olen katellu vuokra-asuntoja ja oon tosissani. Enhän voi itteeni syyllistää, mun tarvii nyt aatella itteeni ennenkuin oon Kakolassa. Olen 46v. ja elämää viel edessä...toivottavasti (

Tein lapset on jo täys ikäsii ni miks niitten tarvis tulla ees tein mukana! PROVO OOT

 

[Lämpimin ajatuksin Sinulle]

Tee vain rohkea päätös ja lähde. Varmasti olet ansainnut jotain muuta. Kaikenlaisia mukavia harrastuksia, menoja ja sellaista puuhaa josta tykkää, niin jää vanhat kipeät jutut taka-alalle.
Oikein paljon voimia ja kaikkea hyvää Sulle!

 

[vieras]

Lähde nyt kun lapsesikin ovat täysikäisiä. Olet kyllä velvollisuutesi tän miehen eteen tehnyt, ja on aika ajatella itseäsi. Siksi varmaan tämä masennus on tullut päälle, koska alat tajuta että nyt olisi aika aloittaa oma elämä ja ero on mahdollisesti edessä. Olet vaan lamaantunut, koska iso muutos pelottaa. Mutta usko pois, että kohta taas olet voimissasi ja pystyt näkemään uudet mahdollisuudet. Etsi vaan se asunto ja hiljalleen etsit oman paikkasi elämässä. Sun pitää vaan yrittää etsiä tukijoukkoja ystävistä tai sukulaisista ympärillesi, ettei yksinäisyys iske niin pahasti kun olet omillasi. Tsemppiä, ja kaikkea hyvää!

 

[Suzyanne]

Samaa mieltä kuin edelliset, lähde. Voimia! :hug:

 

[Suzyanne]

Ja myös rohkaisua päätökseeni. Mieheni on käyttänyt alkoholia koko suhteemme ajan (28v). Olen ollut kyllästynyt jo 7v. kun ei voida mennä yhes mihinkään jollei hän ole ottanut. Ei ees lähikauppaan jos minä oon mukana, enkä sillonkaan saa tulla kauppaan mukaan. Ei tykkää et tutut näkee et muka täs ny pariskuntana... Yksin käy kyl autolla. Ei siis mihinkään, sillon ku lapset oli pieniä, Huvipuistot, laivareissut, uintireissut...Kylässä ei olla käyty aikoihin kun oon sanonu et haluan et on selvänä. Aina keksii jotain syitä ettei lähetä. 1,5v sitten sanoin eka kerran et lähen ku seinät kaatuu päälle, lapset(tytöt 18 ja 20) olivat mukana keskustelussa ja saivat isänsä myöntään et on alkoholisti. Lupas muuttua ja tekevänsä kaikkensa etten lähe. Sen jälkeen kolme vakavaa keskustelua mutta mikään ei oo muuttunu. Olen niin masentunut etten jaksanu ees juhannuksen eteen tikkua ristiin laittaa. En oo aikoihin leiponu ym..(ennen pakastin täynnä leivonnaisia). Nyt olen katellu vuokra-asuntoja ja oon tosissani. Enhän voi itteeni syyllistää, mun tarvii nyt aatella itteeni ennenkuin oon Kakolassa. Olen 46v. ja elämää viel edessä...toivottavasti (

Tein lapset on jo täys ikäsii ni miks niitten tarvis tulla ees tein mukana! PROVO OOT

Ei taida olla ihan luetunymmärtäminen hanskassa.. :headwall: