Tuntuu et mun elämässäni aina on tää sama saatanan virsi...
Sinänsä ihana mies mulla mut olis niin kiva kuulla olevansa rakas, joku halais spontaanisti , kehuis tms. Toisinaan kyllä kritisoi ja negatiivista palautetta silloin tällöin antaa ja on ihmeissään jos / kun loukkaannun. Olen selittänyt et mulla mielestäni "oikeus" sanoakin hyvällä omallatunnolla jotain kritiikkiä hänestä, koska annan myös positiivista palautetta. Hänelle olen sanonut et jollei osaa positiivista palautetta antaa, ei kannata sit antaa sitä negatiivistakaan.
Yhdessä ollaan oltu ens kesänä 10v ja silloin aviossa 3v. Itse ehdotin yhteenmuuttoa, lapsia ja minä myös kosin.. Monesti olen päättänyt et en tee aloitetta mihinkään, odotan milloin hän hokaa sanoa edes jotain. en ole koskaan kuitenkaan jaksanu koskaan odottaa..
Pelkään vain, ettei liittomme kestä.. Olen tästä monesti sanonut, mutta vaikutusta ei ole ollut.
Sinänsä ihana mies mulla mut olis niin kiva kuulla olevansa rakas, joku halais spontaanisti , kehuis tms. Toisinaan kyllä kritisoi ja negatiivista palautetta silloin tällöin antaa ja on ihmeissään jos / kun loukkaannun. Olen selittänyt et mulla mielestäni "oikeus" sanoakin hyvällä omallatunnolla jotain kritiikkiä hänestä, koska annan myös positiivista palautetta. Hänelle olen sanonut et jollei osaa positiivista palautetta antaa, ei kannata sit antaa sitä negatiivistakaan.
Yhdessä ollaan oltu ens kesänä 10v ja silloin aviossa 3v. Itse ehdotin yhteenmuuttoa, lapsia ja minä myös kosin.. Monesti olen päättänyt et en tee aloitetta mihinkään, odotan milloin hän hokaa sanoa edes jotain. en ole koskaan kuitenkaan jaksanu koskaan odottaa..
Pelkään vain, ettei liittomme kestä.. Olen tästä monesti sanonut, mutta vaikutusta ei ole ollut.