"kaipailija"
Olen sinkku. Tapasin miehen ja meillä juttu luisti välittömästi. Hän oli vasta eronnut ja halusin muutenkin tutustua ensin. Puolen vuoden aikana tapasimme vain kolme kertaa ja juttelimme satoja tunteja puhelimessa, johtuen elämäntilanteestani. Kun minulla lopulta olisi ollut aikaa tavata hänet, hän oli ihastunut toiseen naiseen. Suhteemme tuntui kaverilliselta, jännitettä oli ollut, mutta emme olleet edes suudelleet, joten tuntui järkevältä, että hän sitten olisi tuon ihastuksensa kanssa. Kului kuukausi ja aloin ikävöidä häntä, keskusteluitamme, hänen ajatuksiaan ja tapaansa olla. Soitin hänelle ja kerroin, että ajattelen häntä edelleen. He olivat alkaneet tapailla. Mies toivotti minulle hyvää ja sanoi välittävänsä siitä, miten voin. Toivotin heille hyvää jatkoa ja itkin. Mies soitti seuraavana iltana ja kertoi, että hänkin ajatteli edelleen minua eikä uusi suhde ihan toiminut. Hän aikoi kertoa puhelusta naisystävälleen, joten katsoin keskustelumme olevan ok. Nielaisin, muistutin että emmehän me päässeet alkua pidemmälle joten ei voi tietää onnistuisiko se ja kehotin häntä puhumaan naisystävänsä kanssa yhtä avoimesti ja yrittämään siinä suhteessa, jossä hän on. Lopetimme puhelin ystävällisin mielin ja samanaikaisesti pidin itseäni ääliönä, kun olin kannustanut häntä itsestäni poispäin. Siitä on jo kuukausi enkä ole kuullut hänestä mitään. Ehkä he saivat suhteensa toimimaan enkä kuulekaan hänestä enää. Välillä minusta kuitenkin tuntuu siltä, että hänkin ajattelee minua. Kaipaan häntä niin, eikö olekin hassua.
Tänä iltana on mahdottoman vaikeaa olla soittamatta hänelle. On monta asiaa, jotka haluaisin jakaa juuri hänen kanssaan. Minun pitäisi ehkä kuulla häneltä suoraan, että hän on valintansa tehnyt. Nyt ajattelen koko ajan, että ehkä hän pian ilmestyy romanttisesti ovelleni. Onneksi en voi soittaa keskellä yötä -vai voisinko sittenkin? Teenkö väärin, jos otan häneen uudelleen yhteyttä? Enkö teekin väärin, jos kerron hänelle tunteistani?
Tänä iltana on mahdottoman vaikeaa olla soittamatta hänelle. On monta asiaa, jotka haluaisin jakaa juuri hänen kanssaan. Minun pitäisi ehkä kuulla häneltä suoraan, että hän on valintansa tehnyt. Nyt ajattelen koko ajan, että ehkä hän pian ilmestyy romanttisesti ovelleni. Onneksi en voi soittaa keskellä yötä -vai voisinko sittenkin? Teenkö väärin, jos otan häneen uudelleen yhteyttä? Enkö teekin väärin, jos kerron hänelle tunteistani?