Y
Ylpeä Isukki
Vieras
1. Aanna Helena, tyttö, syntynyt 1983. Oli edellisistä vuosista
kuluttanut kaiken aikansa kerjäläisenä
maaseutu--kaupungissa, pilkan ja ivan esineenä; ei koetettukaan
opetettaa tyttöä, jonka vuoksi hän oli tykkänään ilman tietoja; suuressa
määrässä tylsämielinen.
2. Anja Marjaana Gabriela, tyttö syntynyt 1987, Tylsämielinen
luultavasti kovan kohtelun johdosta; kerjännyt äitinsä elatukseksi,
ajoittain käynyt
apukoulussa, jossa oppi vähän tavaamaan, mutta ei kirjoittamaan,
lukukäsitteet 5:teen. Ruumiillisesti vahva ja terve sekä kehityskykyinen
kun on, voi hän epäilemättä
vastaisuudessa elättää itsensä.
3. Eino Aleksanteri, poika, syntynyt 1984. Ikäänsä nähden sangen
kehittymätön, alkoi puhua tavallisella iällä, mutta häntä vaivaa
jonkunmoinen puhekyvynpuute (afasia), jonka vuoksi hän enimmäkseen on
mykkä ja ainoastaan suurimmalla vaikeudella saa lausutuksi jonkun
sanasen, vaikka kuulo olnkin aivan säännöllinen.
4. Valtteri Kauko-Ferdinand Henrikki, poika synynyt 1985. Wiidennelle
asti säännöllinen, sai sitten kaatumataudin kohtauksia, kävi sittemmin
vammaisten lasten koulua, jossa oppi lukemaan, kirjoittamaan ja lukua
laskemaan, mutta oli pian pakotettu karttuvan kivulloisuutensa vuoksi
keskeyttämään koulunkäyntinsä. Äly ja muisto heikontuivat ehtimiseen.
Wiimein hän ei voinut lukeakaan. Kaatumataudin tuottaman
mielisairauden aikana hukutti hän itsensä
kaivoon, syksyllä 2008.
5. Aliisa Sanelma Hintrika, tyttö syntynyt 1995.
Idioottinen, siivoton ja välistä hurjamainen. - Tuli 1½ vuoden olosta
vammaisten laitoksessa rauhallisemmaksi ja puhtaammaksi, mutta täytyi
opintakyvyttömänä erottaa.
6. Leila Elisabeth Senja, tyttö syntynyt 1990.
Tylsämielinen, puhe epäselvä, usein katkonainen, toisinaan vaan uudistaa
kysymyksen,
toisinaan ei vastaa laisinkaan. Kävi autistien luokalla vammaisten
koulussa, mutta
neuvottiin sieltä vammaistenlaitokseen tuotavaksi mahdottomana nauttimaan
opetusta. - Woi epäilemättä oppia ja tulla käytännöllisesti
hyödylliseksi ihmiseksi.
7. Aina Kaisa Juliana, tyttö, syntynyt 1981.
Ruumiiltaan hinterä ja kivulloinen, tylsämielinen, tuntui ensin erittäin
tylsältä, ymmärsi varsin vähän tavallista puhuttelua. Vammaisten
koulusta oli hänet neuvottu laitokseen mahdottomana nauttimaan
opetusta toisten lasten kanssa. Siveellisessä suhteessa hyvin huonot
perinnöt. - Saattaa epäilemättä nauttia opetusta vammaisten laitoksessa.
8. Jemmiina Mari Yvonne, tyttö, syntynyt 1994. Waivaa oikeanpuoleinen
lapsihalvaus, hajamielinen, huonosti kehittynyt puhekyky, ylen
uppiniskainen ja itsepäinen, kovin siivoton, ei voinut kävellä. Puhuu
nyt yhtäjaksoisesti, oppii lukemaan, liikkuu vilkkaasti, on aivan
siisti ja verrattain kuuliainen.
9. Jere Bernhard, poika, syntynyt 1980. Raivohullu, hyvin myöhään
kehittynyt, "havaittiin olevan kokonaan vailla tai omistavan vaan hiukan
oppimisen kykyä vammaisten koulusa", jonka
tähden hänet neuvottiin sieltä laitokseen. Woi varmuudella nauttia opetusta.
10. Antero Erkki Nicoremusn poika, syntynyt 1998. Riisitautinen, jonka
vuoksi vaivainen ruumiiltaan, käynyt apukoulua jälkeenjääneitä lapsia
varten ja "siellä oppinut vaan vähän
kirjoittamaan, mutta ei juuri muuten osoittanut mitään käsityskykyä".
Käydessäni tuon tuostakin apukoulussa tapasin hänet aina nukkumassa. -
Woi varmaan nauttia opetusta vammaisten hoivakodissa.
11. Janne Arttu Bo, poika, syntynyt 1982. Suuressa määrässä tylsä ja
vähämielinen, kertoo jokla kysymyksen, mitään vastaamatta, ei tunne
nimeään, siivoton. Eristys joka suuntaan
huomattava.
12. Jani llmari Lauri, poika, syntynyt 1997. Käynyt vammaisten koulua,
mutta sieltä neuvottu vammaisten laitokseen siitä syystä,
"että hän on tylsämielinen eikä voi seurata opetusta luokalla". Oli
ilman tietoja
laitokseen tullessa, puhui huonosti, käy vähästä
hajamieliseksi ja koko olennoltaan hataraksi". -On kehittynyt
erinomaisen ilahduttavalla
tavalla.
13. Gustaf William Fabianm poika, syntynyt 1985.
Mielentylsyydeltään tyypillinen, huomattavia mielialan vaihteluita,
sitkeyden puute työssä; ei ole koskaan voinut käydä koulua ja kaikki
opetuksen yritykset kotonakin ovat tyhjiin rauenneet; kotona oli
hänestä, niin täysikasvuinen kuin olikin, hyvin vähän hyötyä. Monessa
suhteessa lapsen kannalla. - Alkaa nyt oppia lukemaan ja leikkii
ulkosalla melkoisella uutteruudella ja karttuvalla menestksellä.
14. Johan Aimo Mestori, poika, syntynyt 1999. Kävi ennemmin 4 luokkaa vammaisten alakoulua
ja lukukauden ylmepää, mutta ei voinut, opettajan todistuksen mukaan,
"tuskin missään aineessa hyötyä opetuksessa mainitulla luokalla", jota
paitsi opettaja "saattoi hänestä havaita uupumista ja tylsyyttä, jonka
vuoksi hän tuskin harvoin tiesi, mistä oli kysymys". - Wäkiperäisemmän
opetuksen alaisena edistyy hän kyllä, vaikka hitaastikin.
15. Jussi Glaus Brynolf, poika, syntynyt 1999.
Tylsämielinen, neuvottu laitokseen samalta luokalta kuin edellinenkin.
Olisi laitoksessa ollut paikallaan, mutta vanhemmat noutivat hänet pois,
kuin eivät tahtoneet häntä pitää hullujen kanssa
16. Sara Maija, tyttö, syntynyt 1988. Sittenkuin oli koetettu
kuuromykkäkoulussa ja yksityisesti opettaa lasta ja saada hänet ensin
puhumaan, otettiin hän laitokseen tylsämielisenä ja puhekyvyttömänä.
Kuulo oli melkein
säännöllinen, käsitekehitys hyvin vähän edistynyt, kömpelö ja avuton
kaikin puolin. - Puhekyky alkaa vähitellen kehittyä ja onpa hyvät
toiveet, että hän voi nauttia opetusta ja mahdollisesti olla joksikin
käytännölliseksi hyödyksi.
17. Albertina Fransiska, tyttö, syntynyt 1987. Käytyään kolme lukukautta
vammaisten apukoulussa, joll´aikaa "hän näytti
olevan kykynemätön - missä itsenäistä ajatustyötä vaadittiin -
seuraamaan muita, säännöllisiä lapsia" ja "tuontuostakin opetuksen
kestäessä näytti ikäänkuin katkeilevan ja tylsyys ilmestyi sekä kasvojen
ilmeihin että ruumiin ryhtiin", otettiin hänet laitokseen. -
Ruumiillisesti heikko ja riutunut. Wuoden 1990 lopussa laskettiin hän
täysimielisenä jälleen laitoksesta vammaisten kouluun.
18. Lasse Gustav-Adolf Kasimir, poika, syntynyt 1975. Tyypillinen
tylsämielinen. Waremmin ollut jonkun aikaa vaikeavammaisten opistossa,
sittemmin kotettiin opettaa yksityisesti, mutta ilman menestystä, ollut
vuosikausia joutilaana. Puhuu lapsellisen pehmeää ja kehittymätöntä
kieltä, puuttuu kokonaan arvostelukykyä ja kaikkia tietoja,
heikkotahtoinen ja luonteeton; on monessa suhteessa pikku lapsen
kannalla. - Toimittaa niitä näitä käytännöllisiä töitä suurella
uutteruudella.
19. Jukka Gudmund Wolter, poika, syntynyt 1997.
Tylsämielinen. Käynyt ennemmin apukoulua, mutta kun ei kyennyt
seuraamaan opetusta, täytyi hänen erota; oppi kuitenkin vailinaisen
koneentapaisen sisäluvun. Myöhemmin koetti olla sanomalehden myyjänä,
mutta ei voinut oppia tuntemaan rahan-arvoa, täytyi hänen siitäkin
toimesta luopua.- On huomattu täysin opintakykyiseksi.
20. Fjalar Frejvid Filip, poika, syntynyt 1982.
Siveellisesti tylsä ("moral insanity), velttotahtoinen ja kovin
luonteeton. Päästyä tylsämielisten ammattikoulun ensi luokalle, täytyi
hänen erota, kykenemättömänä jatkamaan. Ollut myöhemmin käsityöopissa,
merellä, ajoittain hoidolle sijoitettuna maalle ja
nauttinut opetusta kotona, alati yhtä huonolla menestyksellä. -
Perheessä taipumuksia
hermoheikkouteen. - Puolentoista vuoden oloajan jälkeen erotettu
laitoksesta, kun havaittiin vaikuttavan kovin turmiollisesti
tovereihinsa.
21. Esa Albert Walentin, poika, syntynyt 1998.
Tylsämielinen, ei voinut tehdä selkoa lähimmästä kodin ympäristöstään.
Perhe ylimalkaan heikkolahjaista. Toistamiseen koetettu pitää
peruskoulun ala-asteella, mutta aina turhain koetusten jälkeen erotettu.
Kovin heikkotahtoinen ja helposti vieteltävä kaikenmoiseen pahuuteen.
Voi epäilemättä nauttia opetusta ja oppia työtä tekemään.
22. Elli Aamu Teresa, tyttö, syntynyt 1976. Oltuaan muutamia viikkoja
laitoksessa, erotettiin hän sekä täysimielisenä että
varsinkin siinä määrässä huonotapaisena, että katsottiin vaaralliseksi
tovereillensa.
23. Augu Leo Heikki, poika, syntynyt 1980, .
Tylsämielinen. Peruskoulun ala-asteelta neuvottu laitokseen, kun oli
siellä "näyttänyt kykenemättömäksi säännöllisesti (allekirjoittaneen
mielestä aivan mahdottomaksi kansakoulussa) seuraamaan opetusta, kaikin
puolin myöhästyneen kehityksensä vuoksi. Hänen hidas ja pitkäveteinen
käsityksensä ja varsinkin kykenemättömyytensä itse jotakuinkin selvästi
julkituoda hänelle lausuttua, on tehnyt vaikeasi pitää häntä
täysimielisiä lapsia varten perustetuissa kouluissa. - Woi epäilemättä
täällä nauttia opetusta.
24. Mia Iida Bertta, tyttö, syntynyt 1983. Erittäin tylsämielinen,
mykkä, vaikka kuulo on säännöllinen Näytti alussa milt´ei täydellisesti
ulkohavaikutuksia vastaanottamattomalta, mitkä
korkeintaan koneellisesti tuntuivat häneen. Jyrkästi ilmaantuvia
mielialan epäsäännöllisyksiä. - On eräissä suhteissa kehittynyt ja
editynyt, mutta on yhä toistaiseksi koetuksella.
25. Tero Asko Samuli, poika, syntynyt 1990.
Tyypillinen tylsämielinen; puhekehitys heikko, puhuu vain yksityisiä
sanoja ja nekein enimmäkseen vaikeat ymmärtää; kaikin puolin ylen hidas.
Joutuu ajoittain kaatumataudin tapaisiin kohtauksiin. Kotona on häntä
koetettu opettaa, mutta ilman minkäänlaista menestystä. - Melkoisesta
edistyksestä päätellen ei hän ole opintakyvytön.
26. Ilma Alma Raisa, tyttö, syntynyt 1997.
Tylsämielisyyden tuntomerkit sangen huottavat. Ei voinut käydä koulua,
vaan on häntä kotona opettanut yksityisopettajatar, kuitenkin vähäisellä
menestyksellä, jonka vuoksi turvattiin laitokseen.- On kaikissa
suhteissa edistynyt ilahduttavalla tavalla.
27. Iiro Alexander Rafael, poika, syntynyt 1997.
Edellisen kaksosveli. Samat puutteet kuin sisarella, mutta suuremmassa
määrässä, edistys on kuitenkin tässäkin kohden ollut melkoinen.
28. Fia Elma Sofia, tyttö, syntynyt 1980. Pitkien ponnistusten jälkeen
pikkulasten-koulussa on hän oppinut kirjaimet sekä
alkanut tavata. Huomattavassa määrässä tylsä, epäitsenäinen ja avuton,
ei hän millään muotoa voinut lkäydä tylsämielisten lasten koulussa. -
Kehittyy hitaasti, mutta huomattavasti.
29. Alma Wiwian Ruusu, tyttö, syntynyt 1981.
Mielenvikaiseksi ja oppimaan peräti mahdottomaksi huomattuna erotettiin
hän vuoden 1998 lopussa vammaisten laitoksessa.
30. Kari Germund Lorentz, poika, syntynyt 1991.
Huomattavan tylsämielinen; on useimmissa suhteissa pienen lapsen
kannalla; puhekyky hyvin vailinainen, ett´ei outo laisinkaan häntä
tajua. Vilkas ja tavallaan huvitettu ympäristöstään kun
hän on, mahdollisesti se kehitys, joka on jo huomattu, on edelleenkin
jatkuva.
31. Jari Weikko Simeon, poika, syntynyt 1975 Selvästi tylsämielinen, ns.
"mongolialaista tyyppiä", on kaikeassa noin 6 vuotiaan lapsen kannalla.
Puhe ja ajatuksen juoksu on täydellisesti lapsen, ulkonainen käytös
samoin; pelkää kaikkea, käynti horjuva ja epävarma, liikkeet veltot,
voimat ylen veltot. Suuressa määrässä riisillinen. Opintahaluinen.
32. Anu Martta Maria, tyttö, syntynyt 1976. Kun ei kyennyt seuraamaan
tovereitaan, oli hänen pakkon erota peruskoulun toiselta luokalta, josta
hänet jo varemmin opettajarensa oli neuvonut laitokseen. Palveli
sittemmin lapsenpiikana eri paikoissa, mutta oli
pakotettu joka kerran jonkun viikon kuluttuaeroamaan palveluksesta, kun
ei hyvästä thdostaan huolimatta saattanut
suorittaa tehtäviään. Niin tylsämielinen, hataramielinen, huikerteleva
ja lapsellinen kuin hän onkin, lienee hän epäilemättä täysin
opintakykyinen.
33. Kaarlo Taito Lasarus, poika, syntynyt 1985. Selvästi tylsämielinen,
ei ole tähän asti voinut oppia eikä saada mitään toimeen. Hänen henkinen
kehityksensä näyttää pysähtyneen 4 eli 5 vuoden ikään, eikä voitane
saada suuresti siitä elpymään. Kun hänen ruumiinvoimansa ovat hyvin
kehittyneet, lienee vielä jonkunlainen työnteon toivo saavutettavissa.
34. Werner-Risto, poika, syntynyt 1992. Olisi
pitänyt käydä peruskoulua, johon isä hänet vei monet kerrat, mutta
koulunkäynti oli, pääasiallisesti pojan tylsämielisyyden vuoksi, ylen
säännötöntä ja keskeytyi ennen pitkää tykkänään. Vanhemmat kun
kohtelivat häntä vuoroon velttoudella vuoroon ankaruudella, oli
kasvatuksensa uudestaan aljettava. - Oli tykkänään ilman tietoja, mutta
saattaa vielä oppia ja harjautua työhön.
35. Anita Evi Elsa, tyttö, syntynyt 1983. Helsingin Rouvayhdistyksen
lastenkodosta neuvottu laitokseen, kun hän ei lastenkodon muitten
holhokkien kanssa voinut seurata kansakoulopetusta, tylsämielisyytensä
vuoksi. Voidaan vähitellen opettaa ja työhön totuttaa.
36. Jouni Leo, poika, syntynyt 1999.
Tylsämielinen "mongolilaista tyyppiä". Kotiopetus ei menestynyt,
koulunkäynnistä ei puhettakaan, lausi tullessaan vaan pari kolme
ymmärretävää sanaa, muuten vaan enimmäkseen epäselviä äänteitä. Muuten
hän ei ole erittäin alhaalla oleva; on jo ehtinyt oppia monta uutta
sanaa ja melkein kaikki tavalliset äänneyhtymät, jonka vuoksi hän,
tähänastisesta eristyksestä päättäen, epäilemättä on opintakykyinen.
37. Andeas Emil Santtu, poika, syntynyt 2001. Samoin kuin edelllinenkin
tylsämielinen ja ja "mongoolilainen". Itsepintainen ja uppiniskainen,
kuten näyttää, suurimmaksi osaksi puuttuvan kasvatuksen vuoksi. Ei ole
tehty mitään kasvattamisen koetuksia eikä edes voitukaan. Puhetaito
hyvin kehittymätön. Opinhaluinen, että kun itsepintaisuus voitetaan, on
hän epäilemättä joihin määrin opintakykyinen.
38. Marjut Linda, tyttö, syntynyt 1965. On
ilmoitettu, ett´ei hän huonon näkönsä ja suuren ruumiillisen
heikkoutensa vuoksi ole voinut nauttia kouluopetusta. Niinikään on
kotiopetuskin, jota on koetettu, supistunut mitä vähimpiin tuloksiin;
tylsämielisyys, kuten nyt voidaan nähdä, on epäilemätön. Nopeasti
karttuvien ruumiinvoimien ohessa näyttäytyy lisäytynyt toimintahalu;
kaikki merkit osoittavat opintakykyä.
39. Wiola Nenna, tyttö, syntynyt 1983. Sanotaan
varhaimassa lapsuudessaan eli 3-vuotiseksi olleen täysilahjainen ja
sellaisena, äidin kuoltua, joutuneen isänsä hoitoon, joka
todistettavasti oli rääkännyt ja ylen huonosti hoitanut lasta.
Mielenvikaisena tuotiin hän laitokseen; hurjamielinen, usein raivoisa,
kuulo- ja näkö-houreet epäilemättömiä. Lapsi on melkoisesti tyyntynyt,
saattaa jo osalksi ottaa osaa opetukseen ja työhön, mutta edelleen ylen
ärtyisä. Pidetään koetuksella.
kuluttanut kaiken aikansa kerjäläisenä
maaseutu--kaupungissa, pilkan ja ivan esineenä; ei koetettukaan
opetettaa tyttöä, jonka vuoksi hän oli tykkänään ilman tietoja; suuressa
määrässä tylsämielinen.
2. Anja Marjaana Gabriela, tyttö syntynyt 1987, Tylsämielinen
luultavasti kovan kohtelun johdosta; kerjännyt äitinsä elatukseksi,
ajoittain käynyt
apukoulussa, jossa oppi vähän tavaamaan, mutta ei kirjoittamaan,
lukukäsitteet 5:teen. Ruumiillisesti vahva ja terve sekä kehityskykyinen
kun on, voi hän epäilemättä
vastaisuudessa elättää itsensä.
3. Eino Aleksanteri, poika, syntynyt 1984. Ikäänsä nähden sangen
kehittymätön, alkoi puhua tavallisella iällä, mutta häntä vaivaa
jonkunmoinen puhekyvynpuute (afasia), jonka vuoksi hän enimmäkseen on
mykkä ja ainoastaan suurimmalla vaikeudella saa lausutuksi jonkun
sanasen, vaikka kuulo olnkin aivan säännöllinen.
4. Valtteri Kauko-Ferdinand Henrikki, poika synynyt 1985. Wiidennelle
asti säännöllinen, sai sitten kaatumataudin kohtauksia, kävi sittemmin
vammaisten lasten koulua, jossa oppi lukemaan, kirjoittamaan ja lukua
laskemaan, mutta oli pian pakotettu karttuvan kivulloisuutensa vuoksi
keskeyttämään koulunkäyntinsä. Äly ja muisto heikontuivat ehtimiseen.
Wiimein hän ei voinut lukeakaan. Kaatumataudin tuottaman
mielisairauden aikana hukutti hän itsensä
kaivoon, syksyllä 2008.
5. Aliisa Sanelma Hintrika, tyttö syntynyt 1995.
Idioottinen, siivoton ja välistä hurjamainen. - Tuli 1½ vuoden olosta
vammaisten laitoksessa rauhallisemmaksi ja puhtaammaksi, mutta täytyi
opintakyvyttömänä erottaa.
6. Leila Elisabeth Senja, tyttö syntynyt 1990.
Tylsämielinen, puhe epäselvä, usein katkonainen, toisinaan vaan uudistaa
kysymyksen,
toisinaan ei vastaa laisinkaan. Kävi autistien luokalla vammaisten
koulussa, mutta
neuvottiin sieltä vammaistenlaitokseen tuotavaksi mahdottomana nauttimaan
opetusta. - Woi epäilemättä oppia ja tulla käytännöllisesti
hyödylliseksi ihmiseksi.
7. Aina Kaisa Juliana, tyttö, syntynyt 1981.
Ruumiiltaan hinterä ja kivulloinen, tylsämielinen, tuntui ensin erittäin
tylsältä, ymmärsi varsin vähän tavallista puhuttelua. Vammaisten
koulusta oli hänet neuvottu laitokseen mahdottomana nauttimaan
opetusta toisten lasten kanssa. Siveellisessä suhteessa hyvin huonot
perinnöt. - Saattaa epäilemättä nauttia opetusta vammaisten laitoksessa.
8. Jemmiina Mari Yvonne, tyttö, syntynyt 1994. Waivaa oikeanpuoleinen
lapsihalvaus, hajamielinen, huonosti kehittynyt puhekyky, ylen
uppiniskainen ja itsepäinen, kovin siivoton, ei voinut kävellä. Puhuu
nyt yhtäjaksoisesti, oppii lukemaan, liikkuu vilkkaasti, on aivan
siisti ja verrattain kuuliainen.
9. Jere Bernhard, poika, syntynyt 1980. Raivohullu, hyvin myöhään
kehittynyt, "havaittiin olevan kokonaan vailla tai omistavan vaan hiukan
oppimisen kykyä vammaisten koulusa", jonka
tähden hänet neuvottiin sieltä laitokseen. Woi varmuudella nauttia opetusta.
10. Antero Erkki Nicoremusn poika, syntynyt 1998. Riisitautinen, jonka
vuoksi vaivainen ruumiiltaan, käynyt apukoulua jälkeenjääneitä lapsia
varten ja "siellä oppinut vaan vähän
kirjoittamaan, mutta ei juuri muuten osoittanut mitään käsityskykyä".
Käydessäni tuon tuostakin apukoulussa tapasin hänet aina nukkumassa. -
Woi varmaan nauttia opetusta vammaisten hoivakodissa.
11. Janne Arttu Bo, poika, syntynyt 1982. Suuressa määrässä tylsä ja
vähämielinen, kertoo jokla kysymyksen, mitään vastaamatta, ei tunne
nimeään, siivoton. Eristys joka suuntaan
huomattava.
12. Jani llmari Lauri, poika, syntynyt 1997. Käynyt vammaisten koulua,
mutta sieltä neuvottu vammaisten laitokseen siitä syystä,
"että hän on tylsämielinen eikä voi seurata opetusta luokalla". Oli
ilman tietoja
laitokseen tullessa, puhui huonosti, käy vähästä
hajamieliseksi ja koko olennoltaan hataraksi". -On kehittynyt
erinomaisen ilahduttavalla
tavalla.
13. Gustaf William Fabianm poika, syntynyt 1985.
Mielentylsyydeltään tyypillinen, huomattavia mielialan vaihteluita,
sitkeyden puute työssä; ei ole koskaan voinut käydä koulua ja kaikki
opetuksen yritykset kotonakin ovat tyhjiin rauenneet; kotona oli
hänestä, niin täysikasvuinen kuin olikin, hyvin vähän hyötyä. Monessa
suhteessa lapsen kannalla. - Alkaa nyt oppia lukemaan ja leikkii
ulkosalla melkoisella uutteruudella ja karttuvalla menestksellä.
14. Johan Aimo Mestori, poika, syntynyt 1999. Kävi ennemmin 4 luokkaa vammaisten alakoulua
ja lukukauden ylmepää, mutta ei voinut, opettajan todistuksen mukaan,
"tuskin missään aineessa hyötyä opetuksessa mainitulla luokalla", jota
paitsi opettaja "saattoi hänestä havaita uupumista ja tylsyyttä, jonka
vuoksi hän tuskin harvoin tiesi, mistä oli kysymys". - Wäkiperäisemmän
opetuksen alaisena edistyy hän kyllä, vaikka hitaastikin.
15. Jussi Glaus Brynolf, poika, syntynyt 1999.
Tylsämielinen, neuvottu laitokseen samalta luokalta kuin edellinenkin.
Olisi laitoksessa ollut paikallaan, mutta vanhemmat noutivat hänet pois,
kuin eivät tahtoneet häntä pitää hullujen kanssa
16. Sara Maija, tyttö, syntynyt 1988. Sittenkuin oli koetettu
kuuromykkäkoulussa ja yksityisesti opettaa lasta ja saada hänet ensin
puhumaan, otettiin hän laitokseen tylsämielisenä ja puhekyvyttömänä.
Kuulo oli melkein
säännöllinen, käsitekehitys hyvin vähän edistynyt, kömpelö ja avuton
kaikin puolin. - Puhekyky alkaa vähitellen kehittyä ja onpa hyvät
toiveet, että hän voi nauttia opetusta ja mahdollisesti olla joksikin
käytännölliseksi hyödyksi.
17. Albertina Fransiska, tyttö, syntynyt 1987. Käytyään kolme lukukautta
vammaisten apukoulussa, joll´aikaa "hän näytti
olevan kykynemätön - missä itsenäistä ajatustyötä vaadittiin -
seuraamaan muita, säännöllisiä lapsia" ja "tuontuostakin opetuksen
kestäessä näytti ikäänkuin katkeilevan ja tylsyys ilmestyi sekä kasvojen
ilmeihin että ruumiin ryhtiin", otettiin hänet laitokseen. -
Ruumiillisesti heikko ja riutunut. Wuoden 1990 lopussa laskettiin hän
täysimielisenä jälleen laitoksesta vammaisten kouluun.
18. Lasse Gustav-Adolf Kasimir, poika, syntynyt 1975. Tyypillinen
tylsämielinen. Waremmin ollut jonkun aikaa vaikeavammaisten opistossa,
sittemmin kotettiin opettaa yksityisesti, mutta ilman menestystä, ollut
vuosikausia joutilaana. Puhuu lapsellisen pehmeää ja kehittymätöntä
kieltä, puuttuu kokonaan arvostelukykyä ja kaikkia tietoja,
heikkotahtoinen ja luonteeton; on monessa suhteessa pikku lapsen
kannalla. - Toimittaa niitä näitä käytännöllisiä töitä suurella
uutteruudella.
19. Jukka Gudmund Wolter, poika, syntynyt 1997.
Tylsämielinen. Käynyt ennemmin apukoulua, mutta kun ei kyennyt
seuraamaan opetusta, täytyi hänen erota; oppi kuitenkin vailinaisen
koneentapaisen sisäluvun. Myöhemmin koetti olla sanomalehden myyjänä,
mutta ei voinut oppia tuntemaan rahan-arvoa, täytyi hänen siitäkin
toimesta luopua.- On huomattu täysin opintakykyiseksi.
20. Fjalar Frejvid Filip, poika, syntynyt 1982.
Siveellisesti tylsä ("moral insanity), velttotahtoinen ja kovin
luonteeton. Päästyä tylsämielisten ammattikoulun ensi luokalle, täytyi
hänen erota, kykenemättömänä jatkamaan. Ollut myöhemmin käsityöopissa,
merellä, ajoittain hoidolle sijoitettuna maalle ja
nauttinut opetusta kotona, alati yhtä huonolla menestyksellä. -
Perheessä taipumuksia
hermoheikkouteen. - Puolentoista vuoden oloajan jälkeen erotettu
laitoksesta, kun havaittiin vaikuttavan kovin turmiollisesti
tovereihinsa.
21. Esa Albert Walentin, poika, syntynyt 1998.
Tylsämielinen, ei voinut tehdä selkoa lähimmästä kodin ympäristöstään.
Perhe ylimalkaan heikkolahjaista. Toistamiseen koetettu pitää
peruskoulun ala-asteella, mutta aina turhain koetusten jälkeen erotettu.
Kovin heikkotahtoinen ja helposti vieteltävä kaikenmoiseen pahuuteen.
Voi epäilemättä nauttia opetusta ja oppia työtä tekemään.
22. Elli Aamu Teresa, tyttö, syntynyt 1976. Oltuaan muutamia viikkoja
laitoksessa, erotettiin hän sekä täysimielisenä että
varsinkin siinä määrässä huonotapaisena, että katsottiin vaaralliseksi
tovereillensa.
23. Augu Leo Heikki, poika, syntynyt 1980, .
Tylsämielinen. Peruskoulun ala-asteelta neuvottu laitokseen, kun oli
siellä "näyttänyt kykenemättömäksi säännöllisesti (allekirjoittaneen
mielestä aivan mahdottomaksi kansakoulussa) seuraamaan opetusta, kaikin
puolin myöhästyneen kehityksensä vuoksi. Hänen hidas ja pitkäveteinen
käsityksensä ja varsinkin kykenemättömyytensä itse jotakuinkin selvästi
julkituoda hänelle lausuttua, on tehnyt vaikeasi pitää häntä
täysimielisiä lapsia varten perustetuissa kouluissa. - Woi epäilemättä
täällä nauttia opetusta.
24. Mia Iida Bertta, tyttö, syntynyt 1983. Erittäin tylsämielinen,
mykkä, vaikka kuulo on säännöllinen Näytti alussa milt´ei täydellisesti
ulkohavaikutuksia vastaanottamattomalta, mitkä
korkeintaan koneellisesti tuntuivat häneen. Jyrkästi ilmaantuvia
mielialan epäsäännöllisyksiä. - On eräissä suhteissa kehittynyt ja
editynyt, mutta on yhä toistaiseksi koetuksella.
25. Tero Asko Samuli, poika, syntynyt 1990.
Tyypillinen tylsämielinen; puhekehitys heikko, puhuu vain yksityisiä
sanoja ja nekein enimmäkseen vaikeat ymmärtää; kaikin puolin ylen hidas.
Joutuu ajoittain kaatumataudin tapaisiin kohtauksiin. Kotona on häntä
koetettu opettaa, mutta ilman minkäänlaista menestystä. - Melkoisesta
edistyksestä päätellen ei hän ole opintakyvytön.
26. Ilma Alma Raisa, tyttö, syntynyt 1997.
Tylsämielisyyden tuntomerkit sangen huottavat. Ei voinut käydä koulua,
vaan on häntä kotona opettanut yksityisopettajatar, kuitenkin vähäisellä
menestyksellä, jonka vuoksi turvattiin laitokseen.- On kaikissa
suhteissa edistynyt ilahduttavalla tavalla.
27. Iiro Alexander Rafael, poika, syntynyt 1997.
Edellisen kaksosveli. Samat puutteet kuin sisarella, mutta suuremmassa
määrässä, edistys on kuitenkin tässäkin kohden ollut melkoinen.
28. Fia Elma Sofia, tyttö, syntynyt 1980. Pitkien ponnistusten jälkeen
pikkulasten-koulussa on hän oppinut kirjaimet sekä
alkanut tavata. Huomattavassa määrässä tylsä, epäitsenäinen ja avuton,
ei hän millään muotoa voinut lkäydä tylsämielisten lasten koulussa. -
Kehittyy hitaasti, mutta huomattavasti.
29. Alma Wiwian Ruusu, tyttö, syntynyt 1981.
Mielenvikaiseksi ja oppimaan peräti mahdottomaksi huomattuna erotettiin
hän vuoden 1998 lopussa vammaisten laitoksessa.
30. Kari Germund Lorentz, poika, syntynyt 1991.
Huomattavan tylsämielinen; on useimmissa suhteissa pienen lapsen
kannalla; puhekyky hyvin vailinainen, ett´ei outo laisinkaan häntä
tajua. Vilkas ja tavallaan huvitettu ympäristöstään kun
hän on, mahdollisesti se kehitys, joka on jo huomattu, on edelleenkin
jatkuva.
31. Jari Weikko Simeon, poika, syntynyt 1975 Selvästi tylsämielinen, ns.
"mongolialaista tyyppiä", on kaikeassa noin 6 vuotiaan lapsen kannalla.
Puhe ja ajatuksen juoksu on täydellisesti lapsen, ulkonainen käytös
samoin; pelkää kaikkea, käynti horjuva ja epävarma, liikkeet veltot,
voimat ylen veltot. Suuressa määrässä riisillinen. Opintahaluinen.
32. Anu Martta Maria, tyttö, syntynyt 1976. Kun ei kyennyt seuraamaan
tovereitaan, oli hänen pakkon erota peruskoulun toiselta luokalta, josta
hänet jo varemmin opettajarensa oli neuvonut laitokseen. Palveli
sittemmin lapsenpiikana eri paikoissa, mutta oli
pakotettu joka kerran jonkun viikon kuluttuaeroamaan palveluksesta, kun
ei hyvästä thdostaan huolimatta saattanut
suorittaa tehtäviään. Niin tylsämielinen, hataramielinen, huikerteleva
ja lapsellinen kuin hän onkin, lienee hän epäilemättä täysin
opintakykyinen.
33. Kaarlo Taito Lasarus, poika, syntynyt 1985. Selvästi tylsämielinen,
ei ole tähän asti voinut oppia eikä saada mitään toimeen. Hänen henkinen
kehityksensä näyttää pysähtyneen 4 eli 5 vuoden ikään, eikä voitane
saada suuresti siitä elpymään. Kun hänen ruumiinvoimansa ovat hyvin
kehittyneet, lienee vielä jonkunlainen työnteon toivo saavutettavissa.
34. Werner-Risto, poika, syntynyt 1992. Olisi
pitänyt käydä peruskoulua, johon isä hänet vei monet kerrat, mutta
koulunkäynti oli, pääasiallisesti pojan tylsämielisyyden vuoksi, ylen
säännötöntä ja keskeytyi ennen pitkää tykkänään. Vanhemmat kun
kohtelivat häntä vuoroon velttoudella vuoroon ankaruudella, oli
kasvatuksensa uudestaan aljettava. - Oli tykkänään ilman tietoja, mutta
saattaa vielä oppia ja harjautua työhön.
35. Anita Evi Elsa, tyttö, syntynyt 1983. Helsingin Rouvayhdistyksen
lastenkodosta neuvottu laitokseen, kun hän ei lastenkodon muitten
holhokkien kanssa voinut seurata kansakoulopetusta, tylsämielisyytensä
vuoksi. Voidaan vähitellen opettaa ja työhön totuttaa.
36. Jouni Leo, poika, syntynyt 1999.
Tylsämielinen "mongolilaista tyyppiä". Kotiopetus ei menestynyt,
koulunkäynnistä ei puhettakaan, lausi tullessaan vaan pari kolme
ymmärretävää sanaa, muuten vaan enimmäkseen epäselviä äänteitä. Muuten
hän ei ole erittäin alhaalla oleva; on jo ehtinyt oppia monta uutta
sanaa ja melkein kaikki tavalliset äänneyhtymät, jonka vuoksi hän,
tähänastisesta eristyksestä päättäen, epäilemättä on opintakykyinen.
37. Andeas Emil Santtu, poika, syntynyt 2001. Samoin kuin edelllinenkin
tylsämielinen ja ja "mongoolilainen". Itsepintainen ja uppiniskainen,
kuten näyttää, suurimmaksi osaksi puuttuvan kasvatuksen vuoksi. Ei ole
tehty mitään kasvattamisen koetuksia eikä edes voitukaan. Puhetaito
hyvin kehittymätön. Opinhaluinen, että kun itsepintaisuus voitetaan, on
hän epäilemättä joihin määrin opintakykyinen.
38. Marjut Linda, tyttö, syntynyt 1965. On
ilmoitettu, ett´ei hän huonon näkönsä ja suuren ruumiillisen
heikkoutensa vuoksi ole voinut nauttia kouluopetusta. Niinikään on
kotiopetuskin, jota on koetettu, supistunut mitä vähimpiin tuloksiin;
tylsämielisyys, kuten nyt voidaan nähdä, on epäilemätön. Nopeasti
karttuvien ruumiinvoimien ohessa näyttäytyy lisäytynyt toimintahalu;
kaikki merkit osoittavat opintakykyä.
39. Wiola Nenna, tyttö, syntynyt 1983. Sanotaan
varhaimassa lapsuudessaan eli 3-vuotiseksi olleen täysilahjainen ja
sellaisena, äidin kuoltua, joutuneen isänsä hoitoon, joka
todistettavasti oli rääkännyt ja ylen huonosti hoitanut lasta.
Mielenvikaisena tuotiin hän laitokseen; hurjamielinen, usein raivoisa,
kuulo- ja näkö-houreet epäilemättömiä. Lapsi on melkoisesti tyyntynyt,
saattaa jo osalksi ottaa osaa opetukseen ja työhön, mutta edelleen ylen
ärtyisä. Pidetään koetuksella.
Aikamoista.
