Kaikkea se leipä elättää! Eikun, mitäs siis mitä mieltä olette appiukostani ;)

Kerro sille ukolle että netissä voi rääpiä päätään 2+:lla, niin ne muutkin tekee, niin ei tarvitse lähipiiriä haukkua.

 

Aivan....taidankin sanoa "kauniisti suoraan", että tyttökin vähän kummastelee nyt tätä pikkuveljen painonkummastelua, että eiköhän anneta olla. Ja sanon kyllä senkin, että paha mieli mulle on siitä tullut koko ajan.

Miehen siskolla on muuten muutaman vuoden vanhempi tyttö, kuin minulla, ja sieltä on pari kertaa tullut jotain vaatteita. Appiukko muotoili senkin vähän kömpelösti "Onko se tiina (nimi muutettu) kuinka lihava, kun tarja (nimi muutettu) on niin kamalan hoikkanen, että passaako nämä vaatteet sun tyttärellesi". Ihan niinkuin hän ei olisi tytärtäni täällä nähnyt, ja ihan niinkuin ei olisi huomannut että se neiti on alipainoinen tirriäinen! Siis painaa about 16kg (eskariin menee syksyllä), ja mitähän olisi pitkä....128cm koon vaatteita käyttää siis. Ja on jokaisen normaalin ihmisen silmään suoraansanoen laiha, ei edes hoikka. Mutta kova menemään ja kuluttaa sen vähäisenkin mitä syö, ihan niinkuin minä tuossa iässä.

Oli vaan äärimmäisen oudosti esitetty toteamus tuokin :/.

Sinuna antaisin appiukon kouraan kuvan anorektisesta lapsesta ja sanoisin, että oletko tietoinen kuinka nuorilla nykyään on anoreksia. Tuossa on mielestäni jo tyttäresi saamassa erittäin huonoja vaikutteita appivanhemmilta.

Sinulle voimia ja rohkeutta sanoa asiasta. Aina se ei ole niin helppoa.

 

[QUOTE="vielä";26520970]ihmettelen, miksi miehesi ei sano mitään???
miksi sinun pitää "paeta" paikalta jottet joutuisi kuuntelemaan kun haukkuvat poikaasi??
mitä sitten kun poika isompi, sinä lähdet lenkille, ja siellä ne taivastelevat lapsen painoa???[/QUOTE]


Sepä siinä onkin, kun lapsi kasvaa koko ajan, ja en HALUA olla pois paikalta, koska aion omaani puolustaa! Tai siis tehdä lopun tuosta hommasta.
Tai ainakin selväksi että alkeellisemmatkin käytöstavat on oltava.

Ja mitä mieheeni tulee, hän ei edes alussa tajunnut asiaa....ja kun sanoin, meillä oli muutama kunnon riitakin asiasta, johon hän sanoi että "älä mulle huuda vaan niille jotka niin sanoo". Sanoin kyllä, että hyvänen aika sä olet ton lapsen isä, onko se susta ok, että noin puhutaan. Nyt mies on siis joka kerta sanonut ykskantaan vaan että "ei se oo lihava, ei se oo yhtään lihava", mutta isänsä ei ota kuuleviin korviinsa asiaa, sanoo kovemmin vain kantansa. Heillä on muutenkin to-del-la outo isi poika suhde! Joten kädetön minä olen, jos ei mieheni saa omalle isälleen tuon enempää lakia, aion nyt itse sanoa asiasta "sillai kauniin jämäkästi". Mutta kahvipöytään en vaan heti pysty istumaan, kun maku menee, niin se menee, ja nyt on mennyt. Sehän tässä pelottaakin, jos tuota ihmishirviötä ei saa millään hiljaiseksi, miten käy kun poika kasvaa....

 

Kerro sille ukolle että netissä voi rääpiä päätään 2+:lla, niin ne muutkin tekee, niin ei tarvitse lähipiiriä haukkua.

Hih. Ja saattaapahan se olla, että tämä keskusteluketju jääpi pöydälle auki, kun mies tulee töistä

 

On kyllä paha kompleksi appivanhemmilla omasta painostaan varmaan, jos noin kovasti pelkäävät lastenlapsiensakin lihomista. Sano siitä heille suoraan, että laihduttakaa perkele, jos on tarvetta, mutta lakatkaa oksentamasta olematonta p-skaa viattomien niskaan. Tuossa iässä monella tulee kuoleman ja sairastumisen pelkoa ja varmaan ovat miettineet ylipainoaan siltäkin kannalta, niin ehkä tuo on sitten jotakin omituista ahdistuksen purkua. Ei silti mitenkään hyväksyttävää.

 

Sepä siinä onkin, kun lapsi kasvaa koko ajan, ja en HALUA olla pois paikalta, koska aion omaani puolustaa! Tai siis tehdä lopun tuosta hommasta.
Tai ainakin selväksi että alkeellisemmatkin käytöstavat on oltava.

Ja mitä mieheeni tulee, hän ei edes alussa tajunnut asiaa....ja kun sanoin, meillä oli muutama kunnon riitakin asiasta, johon hän sanoi että "älä mulle huuda vaan niille jotka niin sanoo". Sanoin kyllä, että hyvänen aika sä olet ton lapsen isä, onko se susta ok, että noin puhutaan. Nyt mies on siis joka kerta sanonut ykskantaan vaan että "ei se oo lihava, ei se oo yhtään lihava", mutta isänsä ei ota kuuleviin korviinsa asiaa, sanoo kovemmin vain kantansa. Heillä on muutenkin to-del-la outo isi poika suhde! Joten kädetön minä olen, jos ei mieheni saa omalle isälleen tuon enempää lakia, aion nyt itse sanoa asiasta "sillai kauniin jämäkästi". Mutta kahvipöytään en vaan heti pysty istumaan, kun maku menee, niin se menee, ja nyt on mennyt. Sehän tässä pelottaakin, jos tuota ihmishirviötä ei saa millään hiljaiseksi, miten käy kun poika kasvaa....

niinpä niin, sä saat hoitaa asian ja olla paha poliisi ja sanoa asiasta hänen vanhemmilleen. kyllä se ennen kaikkea hänelle kuuluisi, luulisin. sano itse ensin nätisti. jos ei toimi ja auta, pane miehesi asialle, sanomaan kova kovaa vastaan, tyyliin että kyläilyt loppuu jos ei mollaaminen lopu!

ihme touhua...

 

[QUOTE="vielä";26521071]niinpä niin, sä saat hoitaa asian ja olla paha poliisi ja sanoa asiasta hänen vanhemmilleen. kyllä se ennen kaikkea hänelle kuuluisi, luulisin. sano itse ensin nätisti. jos ei toimi ja auta, pane miehesi asialle, sanomaan kova kovaa vastaan, tyyliin että kyläilyt loppuu jos ei mollaaminen lopu!

ihme touhua...[/QUOTE]


On tämä. Ihme touhua. Tosin, jos tuo isäpappa on jotenkin samalla tavalla toiminut jo silloin, kun mieheni on ollut pieni, en yhtään ihmettele, että heillä on vieläkin aika erikoinen suhde. Arvatkaa vaan, ollaanko kerran jos toisenkin puitu sitä, että ollaanko me näin hulluja siksi, että meillä on ollut tuollaiset vanhemmat, vai ihan muutenvaan .

En ehkä pidä pahana poliisina itseäni, vaan todellakin leijonaemona, joka on noussut takajaloilleen sekä tyttärensä, että pikkupoikansa puolesta. Räyh sydämellä!

 

Mä luen ihan suu auki tätä ketjua. Kuuntelettoko te tollasta puhetta lapsestanne hiljaa? Tai siis mä olisin kuitennut luultavasti suoraan asiasta kenellä vaan joka tollasta laukoo mun lapsestani. Ja jos ei olisi mennyt jakellun olisin selventänyt niin kauan kunnes menee jakeluun.

Mua on kyllä sanottu räväkäksi tyypiksi, mutta kyllähän sitä pitää lastaan puolustaa. Nyt vähän rotia tohon hommaan!

 

En ehkä pidä pahana poliisina itseäni, vaan todellakin leijonaemona, joka on noussut takajaloilleen sekä tyttärensä, että pikkupoikansa puolesta. Räyh sydämellä!

Niin sitä pitää!