Kaikenlaista leikkiseuraa vai ei?

[Miia kysyy mielipidettäsi]

Meillä on 1v 8 kk vanha poika. Hän ei vielä kovin monta sanaa puhu, mutta motorisesti on hyvin kehittynyt ja nauttii esim. pallopeleistä mailan kanssa, juoksukilpailuista jne. On luonteeltaan sosiaalinen, eläväinen ja toimelias, mutta villiksi tai ylivilkkaaksi en häntä kuvailisi.

Ongelmaksi on muodostunut se, että naapurustoomme ja hiekkalaatikkokavereiksi on ilmeisesti osunut niitä todella rauhallisia ja hiljaisia samanikäisiä. Meidän poika ei oikein osaa leikkiä näiden kavereiden kanssa, jotka vain esimerkiksi kyläillessään istuvat äitinsä sylissä hiljaa tai haluavat leikkiä yksin. Poika turhautuu, kun yrittää pyytää kaveria mukaan leikkiin, eikä tämä lähde ja sitten helposti tulee tönimistä ja läpsimistä. Ei mitään vakavaa, mutta sellaista aika ikävää kuitenkin, josta tietenkin heti kiellän lastani.

Minusta tuntuu, että nuo muutamat näiden superrauhallisten ja ujojen lasten äidit pitävät meidän poikaa kohta ihan kauhukakarana. Leikit sujuvat kuitenkin tosi hienosti niiden parin vilkkaamman ja sosiaalisemman kaverin kanssa, joita kuitenkin valitettavasti näemme harvemmin.

Mitä mieltä olette, pitäisikö minun vain viedä poikaa leikkimään myös näiden superrauhallisten ja ujojen lasten seuraan, jotta hän tottuisi myös hiljaisiin kavereihin, siitäkin huolimatta että se leikki ei sitten oikein ota sujuakseen. Vai pidettäisiinkö nyt kokonaan taukoa naapuruston leikkitreffeistä ja tavattaisiin vain niitä, joiden kanssa yhteinen touhu sujuu hienosti?

 

[samanlaista seuraa]

Jos lapsesi läpsii ja tönii ujompia lapsia, niin ei nuo leikkihetket heillekään varmasti mitään mukavia ole.

Kaikki vaan ei viihdy kaikkien kanssa, ja varsinkaan hyvin pientä lasta jolla on vielä olemattomat sosiaaliset taidot eikä juurikaan kykyä ottaa toista huomioon, ei ehkä vielä tuossa iässä pidä pakottaa epämieluisien leikkikavereiden seuraan (ja tarkoitan nyt siis sekä omaasi että niitä rauhallisempia lapsia), edes "opetusmielessä".