Käytöshäiriöinen lapsi -keinot loppuu, apua :(

Eskari-ikäinen poika on alkanut oirehtimaan käytöksellään. Mukaan tullut aggressiivista käytöstä ja kauheaa kielenkäyttöä. Tähän saakka tämä on ilmennyt vain eskarissa kunnes nyt..

Päivä oli mennyt hyvin, ei mitään raivonpuuskia eskarissa. Mutta kotiin mennessä ilmoitin että illan suunnitelmiin tuli minusta riippumatta muutos, ja lähdemme kyläreissulle vasta vähän myöhemmin eikä suoraan eskarista kuten alunperin luulin. Ja poika sai hillittömät raivarit.

Siitä saakka huutanut ja riehunut. On nyt omassa huoneessaan sillä ukaasilla että pois ei ole tulemista ennekuin rauhoittuu. On sotkenut nyt sitten tällä välin koko huoneensa. Ja nyt huutaa aivan silmittömiä herjauksia, mä en voi edes käsittää mistä se on tuommoisen kirosanakavalkaadin edes oppinut? :O

Pitäiskö mun nyt puuttua tuohon kielenkäyttöön tuolla vai annanko olla ja odotan että rauhoittuu? Nyt mä vasta ymmärrän millainen tuo on eskarissa ollut raivokohtausten tullessa..

Kauheaa

 

saippua pesusuuhun ja keskustelua.

 

saippua pesusuuhun ja keskustelua.

no eikö tää oo väkivaltaa?

 

saippua pesusuuhun ja keskustelua.

ja ilman muuta rangaistus. eli ette mene kyläilemään ollenkaan.

 

saippua pesusuuhun ja keskustelua.

no eikö tää oo väkivaltaa?

ei ole.

 

no vaikea sanoa, miten vakavasta tilanteesta kyse, kun ei ole lasta nähnyt. Tuon ikäinen on vielä pieni hillitsemään tunteitaan ja usein kuppi tuleekin yli. Minusta asiasta ei kannata tehdä suurta numeroa, kun lapsi on jäähtynyt pitää napakasti kieltää rumien puhuminen. Tunnemyrskyn aikana lasta ei saa jättää pitkäksi aikaa yksin, parikin minuuttia riittää että lapsi kokee, ettei häntä huomioida ja se pahentaa ahdistusta.

Eskarilaisella juuri "isojen" maailmaan astuminen aiheuttaa epävarmuutta, pieni kun vielä on. Siksi tuleen ei saa vastata tulella, vaan kuunnella ja tukea lasta vaikeassa vaiheessa. Tsemppiä!

 

Se eskarissa koko päivän kilttinä oleminen on rankkaa... Mutta kunhan rauhoittuu, käske siivota huonennsa ja ilmoita että koko kyläily on peruttu. Siinä on tarpeeksi rangaistusta. Ja kaupan päälle keskustelua siitä, miksi aikuiset päättävät ja välillä ohjelma muuttuu.

 

palasaippua käteen ja sitten lapsen luo ja kosketus suuhun sillä ja perusteluna, että tuhmia ei saa puhua ja koska hän ei ole pyynnöistä huolimatta lopettanut, suu on pestävä!

 

Lapsella on sisällään käsittelemätöntä raivoa ja surua. Ymmärrän että purkaa sitä näin. Kun ei saa hajottaa paikkoja eikä käyttäytyä aggressiivisesti, purkaa raivonsa sitten tuolla järkyttävällä kielenkäytöllä. Sen perusteella tietysti ei liene viisasta tässä raivon vaiheessa siihen puuttua kun ei oo nyt kovin vastaanottavainen muulle tavalle ilmaista kiukkuaan.. ??

Mä en tiedä. Loppuu keinot. Itkettää.

 

rajat on oltava lapsellakin...

 

Lapsella on sisällään käsittelemätöntä raivoa ja surua. Ymmärrän että purkaa sitä näin. Kun ei saa hajottaa paikkoja eikä käyttäytyä aggressiivisesti, purkaa raivonsa sitten tuolla järkyttävällä kielenkäytöllä. Sen perusteella tietysti ei liene viisasta tässä raivon vaiheessa siihen puuttua kun ei oo nyt kovin vastaanottavainen muulle tavalle ilmaista kiukkuaan.. ??

Mä en tiedä. Loppuu keinot. Itkettää.

Jäitä hattuun, ei maailma tällaiseen kaadu. Läsnäolollasi ja olemalla itse rauhallinen, annat turvan ja tuen. Minusta rangaistus siitä, että laspi osoittaa tunteitaan, ei ole mielekästä. Sillähän sanomme, ettei tunteilla ole väliä. Tunteilla on väliä ja niitä pitää ilmaista, mutta tämänikäinen ei tieäd miten. Siksi käyttää keinoja, jotka saavat aikuiset raivon partaalle. Tunneilmaisuun pitää opetella, eikä rankaiseminen ja itse kiuhahtaminen auta.

 

Minä peruisin sen kyläreissun kokonaan ja kertoisin pojalle syynkin todella selvästi.
Mutta minulla ei ole noin vanhoja lapsia vielä, joten kokemus puuttuu. Näin toimin tuon uhmaikäisen tytön kanssa, joka on poikaasi pari vuotta nuorempi.
Kyllä tunteet minunkin mielestä ihan sallittuja ovat, mutta järjetön riehuminen, tavaroiden särkeminen ja rivouksien huutelu eivät.

 

Lapsella on sisällään käsittelemätöntä raivoa ja surua. Ymmärrän että purkaa sitä näin. Kun ei saa hajottaa paikkoja eikä käyttäytyä aggressiivisesti, purkaa raivonsa sitten tuolla järkyttävällä kielenkäytöllä. Sen perusteella tietysti ei liene viisasta tässä raivon vaiheessa siihen puuttua kun ei oo nyt kovin vastaanottavainen muulle tavalle ilmaista kiukkuaan.. ??

Mä en tiedä. Loppuu keinot. Itkettää.

Jäitä hattuun, ei maailma tällaiseen kaadu. Läsnäolollasi ja olemalla itse rauhallinen, annat turvan ja tuen. Minusta rangaistus siitä, että laspi osoittaa tunteitaan, ei ole mielekästä. Sillähän sanomme, ettei tunteilla ole väliä. Tunteilla on väliä ja niitä pitää ilmaista, mutta tämänikäinen ei tieäd miten. Siksi käyttää keinoja, jotka saavat aikuiset raivon partaalle. Tunneilmaisuun pitää opetella, eikä rankaiseminen ja itse kiuhahtaminen auta.

hah, voi sua ymmärtäjää, rajat on oltava lapsella tai 15v on aika rakkari tiedossa.. ja jos ongelmia tunnepuolessa, yhteys ammatti-ihmiseen.

 

Lapsella on sisällään käsittelemätöntä raivoa ja surua. Ymmärrän että purkaa sitä näin. Kun ei saa hajottaa paikkoja eikä käyttäytyä aggressiivisesti, purkaa raivonsa sitten tuolla järkyttävällä kielenkäytöllä. Sen perusteella tietysti ei liene viisasta tässä raivon vaiheessa siihen puuttua kun ei oo nyt kovin vastaanottavainen muulle tavalle ilmaista kiukkuaan.. ??

Mä en tiedä. Loppuu keinot. Itkettää.

Jäitä hattuun, ei maailma tällaiseen kaadu. Läsnäolollasi ja olemalla itse rauhallinen, annat turvan ja tuen. Minusta rangaistus siitä, että laspi osoittaa tunteitaan, ei ole mielekästä. Sillähän sanomme, ettei tunteilla ole väliä. Tunteilla on väliä ja niitä pitää ilmaista, mutta tämänikäinen ei tieäd miten. Siksi käyttää keinoja, jotka saavat aikuiset raivon partaalle. Tunneilmaisuun pitää opetella, eikä rankaiseminen ja itse kiuhahtaminen auta.

hah, voi sua ymmärtäjää, rajat on oltava lapsella tai 15v on aika rakkari tiedossa.. ja jos ongelmia tunnepuolessa, yhteys ammatti-ihmiseen.

Tunne-elämän ongelmia aiheuttaa nimenomaan jäykkä ja tunneilmastoltaan kylmä kasvatus, turvallisuuden puute ja hylkääminen. Ammattilainen ei voi hoitaa vanhempien tehtävää.

 

Lapsella on sisällään käsittelemätöntä raivoa ja surua. Ymmärrän että purkaa sitä näin. Kun ei saa hajottaa paikkoja eikä käyttäytyä aggressiivisesti, purkaa raivonsa sitten tuolla järkyttävällä kielenkäytöllä. Sen perusteella tietysti ei liene viisasta tässä raivon vaiheessa siihen puuttua kun ei oo nyt kovin vastaanottavainen muulle tavalle ilmaista kiukkuaan.. ??

Mä en tiedä. Loppuu keinot. Itkettää.

Jäitä hattuun, ei maailma tällaiseen kaadu. Läsnäolollasi ja olemalla itse rauhallinen, annat turvan ja tuen. Minusta rangaistus siitä, että laspi osoittaa tunteitaan, ei ole mielekästä. Sillähän sanomme, ettei tunteilla ole väliä. Tunteilla on väliä ja niitä pitää ilmaista, mutta tämänikäinen ei tieäd miten. Siksi käyttää keinoja, jotka saavat aikuiset raivon partaalle. Tunneilmaisuun pitää opetella, eikä rankaiseminen ja itse kiuhahtaminen auta.

hah, voi sua ymmärtäjää, rajat on oltava lapsella tai 15v on aika rakkari tiedossa.. ja jos ongelmia tunnepuolessa, yhteys ammatti-ihmiseen.

Tunne-elämän ongelmia aiheuttaa nimenomaan jäykkä ja tunneilmastoltaan kylmä kasvatus, turvallisuuden puute ja hylkääminen. Ammattilainen ei voi hoitaa vanhempien tehtävää.

Rakkautta ja rajoja! Vaikka tietyt käyttäytymis säännöt, ei tarkoita kylmää kasvatusta...hoh-hoijaa..

 

Lapsella on sisällään käsittelemätöntä raivoa ja surua. Ymmärrän että purkaa sitä näin. Kun ei saa hajottaa paikkoja eikä käyttäytyä aggressiivisesti, purkaa raivonsa sitten tuolla järkyttävällä kielenkäytöllä. Sen perusteella tietysti ei liene viisasta tässä raivon vaiheessa siihen puuttua kun ei oo nyt kovin vastaanottavainen muulle tavalle ilmaista kiukkuaan.. ??

Mä en tiedä. Loppuu keinot. Itkettää.

Jäitä hattuun, ei maailma tällaiseen kaadu. Läsnäolollasi ja olemalla itse rauhallinen, annat turvan ja tuen. Minusta rangaistus siitä, että laspi osoittaa tunteitaan, ei ole mielekästä. Sillähän sanomme, ettei tunteilla ole väliä. Tunteilla on väliä ja niitä pitää ilmaista, mutta tämänikäinen ei tieäd miten. Siksi käyttää keinoja, jotka saavat aikuiset raivon partaalle. Tunneilmaisuun pitää opetella, eikä rankaiseminen ja itse kiuhahtaminen auta.

hah, voi sua ymmärtäjää, rajat on oltava lapsella tai 15v on aika rakkari tiedossa.. ja jos ongelmia tunnepuolessa, yhteys ammatti-ihmiseen.

Tunne-elämän ongelmia aiheuttaa nimenomaan jäykkä ja tunneilmastoltaan kylmä kasvatus, turvallisuuden puute ja hylkääminen. Ammattilainen ei voi hoitaa vanhempien tehtävää.

Rakkautta ja rajoja! Vaikka tietyt käyttäytymis säännöt, ei tarkoita kylmää kasvatusta...hoh-hoijaa..

niin......?

 

Olen hakemassa pojalle ammattiapua näiden tunnejuttujen takia, mutta ensimmäinen käynti on vasta ensi viikolla. Meillä on rajat ja kuri, mutta kaiken syy niidenkään puuttuminen ei ole. Kuten tässäkään tapauksessa.

Lapsella on huono itsetunto, joten koetan edetä siten etten niitä viimeisiäkään rippeitä saisi poljettua. Menin puolitiehen vastaan huoneen siivouksessa ja autoin vaatteiden kaappiin viikkaamisessa. Lähinnä nostelin pojan viikkaamia vaatteita kaappiin ja samalla koetin osoittaa että hän osaa sen tehdä hienosti. En siis korjaillut, kun näin että toinen parhaansa koetti. Lapsi rauhoittui samalla. Juteltiin, mutta en nyt tuohon kielenkäyttöön tällä kertaa puuttunut sen enempää. Eri asia olisi, jos lapsi muuten vaan käyttäisi rumaa kieltä mutta näin ei ole. Tämä rumien puhuminen liittyi selkeästi tuon raivon purkamiseen.

Rangaistukseksi yhteistuumin sovittiin kotiaresti iltaan, pihalle ei mennä. Tämän otti ihan rauhallisesti, ymmärtää syyn ja seurauksen.

 

Olen hakemassa pojalle ammattiapua näiden tunnejuttujen takia, mutta ensimmäinen käynti on vasta ensi viikolla. Meillä on rajat ja kuri, mutta kaiken syy niidenkään puuttuminen ei ole. Kuten tässäkään tapauksessa.

Lapsella on huono itsetunto, joten koetan edetä siten etten niitä viimeisiäkään rippeitä saisi poljettua. Menin puolitiehen vastaan huoneen siivouksessa ja autoin vaatteiden kaappiin viikkaamisessa. Lähinnä nostelin pojan viikkaamia vaatteita kaappiin ja samalla koetin osoittaa että hän osaa sen tehdä hienosti. En siis korjaillut, kun näin että toinen parhaansa koetti. Lapsi rauhoittui samalla. Juteltiin, mutta en nyt tuohon kielenkäyttöön tällä kertaa puuttunut sen enempää. Eri asia olisi, jos lapsi muuten vaan käyttäisi rumaa kieltä mutta näin ei ole. Tämä rumien puhuminen liittyi selkeästi tuon raivon purkamiseen.

Rangaistukseksi yhteistuumin sovittiin kotiaresti iltaan, pihalle ei mennä. Tämän otti ihan rauhallisesti, ymmärtää syyn ja seurauksen.

Hyvä, että sait tilanteen rauhoittumaan.

 

palasaippua käteen ja sitten lapsen luo ja kosketus suuhun sillä ja perusteluna, että tuhmia ei saa puhua ja koska hän ei ole pyynnöistä huolimatta lopettanut, suu on pestävä!

Ei tommottiii. Otat syliotteeseen kunnes rauhoittuu, sitten keskustelet ääntä korottamatta miten toimia. Lopulta käsket raivaamaan huoneen ja sanot että sitten lähdette. Aikaraja on hyvä antaa, jonka jälkeen menot on peruttu. Jos ei suostu raivaamaan, niin jäähypenkki.

 

Olen hakemassa pojalle ammattiapua näiden tunnejuttujen takia, mutta ensimmäinen käynti on vasta ensi viikolla. Meillä on rajat ja kuri, mutta kaiken syy niidenkään puuttuminen ei ole. Kuten tässäkään tapauksessa.

Lapsella on huono itsetunto, joten koetan edetä siten etten niitä viimeisiäkään rippeitä saisi poljettua. Menin puolitiehen vastaan huoneen siivouksessa ja autoin vaatteiden kaappiin viikkaamisessa. Lähinnä nostelin pojan viikkaamia vaatteita kaappiin ja samalla koetin osoittaa että hän osaa sen tehdä hienosti. En siis korjaillut, kun näin että toinen parhaansa koetti. Lapsi rauhoittui samalla. Juteltiin, mutta en nyt tuohon kielenkäyttöön tällä kertaa puuttunut sen enempää. Eri asia olisi, jos lapsi muuten vaan käyttäisi rumaa kieltä mutta näin ei ole. Tämä rumien puhuminen liittyi selkeästi tuon raivon purkamiseen.

Rangaistukseksi yhteistuumin sovittiin kotiaresti iltaan, pihalle ei mennä. Tämän otti ihan rauhallisesti, ymmärtää syyn ja seurauksen.

Toimit mainiosti

 

Kiitos kannustuksesta.

Meillä on pojan kanssa vähän rankkaa. Itse kärsin trauman jälkeisestä stressireaktiosta jonka johdosta syyllistän itseäni lakkaamatta. Lapsella varmasti samaa ongelmaa. Parhaani koetan tehdä, ja olla toiselle mahdollisimman hyvä aikuinen kaikesta huolimatta.

 

Eskari-ikäinen poika on alkanut oirehtimaan käytöksellään. Mukaan tullut aggressiivista käytöstä ja kauheaa kielenkäyttöä. Tähän saakka tämä on ilmennyt vain eskarissa kunnes nyt..

Päivä oli mennyt hyvin, ei mitään raivonpuuskia eskarissa. Mutta kotiin mennessä ilmoitin että illan suunnitelmiin tuli minusta riippumatta muutos, ja lähdemme kyläreissulle vasta vähän myöhemmin eikä suoraan eskarista kuten alunperin luulin. Ja poika sai hillittömät raivarit.

Siitä saakka huutanut ja riehunut. On nyt omassa huoneessaan sillä ukaasilla että pois ei ole tulemista ennekuin rauhoittuu. On sotkenut nyt sitten tällä välin koko huoneensa. Ja nyt huutaa aivan silmittömiä herjauksia, mä en voi edes käsittää mistä se on tuommoisen kirosanakavalkaadin edes oppinut? :O

Pitäiskö mun nyt puuttua tuohon kielenkäyttöön tuolla vai annanko olla ja odotan että rauhoittuu? Nyt mä vasta ymmärrän millainen tuo on eskarissa ollut raivokohtausten tullessa..

Kauheaa

Odota että rauhottuu. Tiedän tunteen kun lapsi päästä suustaan sellista mitä ei ikinä uskoisi kuulevan tai saa sellaiset raivarit että olalan ihan äimänä kaikki... Myös lapsi...

Voimia sinulle :hug:

Itse taistelimme 13 v jotta saimme lapselle oikeaa hoitoa juuri tuon aggressiivsuuden takia joka ilmeni muita ja itseään kohtaa,,,,


Tilanteen sait rauhoitettua todella hienosti. Hyvä että olette ammatti auttajaan olleet jo yhteydessä.

 

siis erittäin hienosti tomit munkin mielestä :heart: vaude...varsinkin jos on jotain traumaattisia kokemuksia taustalla niin tuskimpa saippuan tunkeminen suuhun auttaa..

itse suisin tuota sylissä pitelyä ja kyllä olen joutunut laittamaan omaan huoneeseen tai nurkkaan-joka toimii paremmin kuin jäähypenkki koska siellä alkaa tappelu siitä pysymisestä ja ollaan uudessa showssa..sitten kun lapsi on rauhoittunut niin keskustellaan mikä meni vikaan ja mitä olisi pitänyt tehdä..meillä 5 lasta ja sen tiedän että raivoavalle lapselle on turha puhua järkeä sillä hetkellä ja myöskin että ruumiillinen rangaistus ei johda mihinkään...se saattaa lopettaa lapsen riehumisen mutta itse ongelma jää käsittelemättä-lapsihan lopettaa vain jottei satu..ei siksi että tajuaa tekevänsä väärin...

voimia sulle ja :hug:

 

Olen hakemassa pojalle ammattiapua näiden tunnejuttujen takia, mutta ensimmäinen käynti on vasta ensi viikolla. Meillä on rajat ja kuri, mutta kaiken syy niidenkään puuttuminen ei ole. Kuten tässäkään tapauksessa.

Lapsella on huono itsetunto, joten koetan edetä siten etten niitä viimeisiäkään rippeitä saisi poljettua. Menin puolitiehen vastaan huoneen siivouksessa ja autoin vaatteiden kaappiin viikkaamisessa. Lähinnä nostelin pojan viikkaamia vaatteita kaappiin ja samalla koetin osoittaa että hän osaa sen tehdä hienosti. En siis korjaillut, kun näin että toinen parhaansa koetti. Lapsi rauhoittui samalla. Juteltiin, mutta en nyt tuohon kielenkäyttöön tällä kertaa puuttunut sen enempää. Eri asia olisi, jos lapsi muuten vaan käyttäisi rumaa kieltä mutta näin ei ole. Tämä rumien puhuminen liittyi selkeästi tuon raivon purkamiseen.

Rangaistukseksi yhteistuumin sovittiin kotiaresti iltaan, pihalle ei mennä. Tämän otti ihan rauhallisesti, ymmärtää syyn ja seurauksen.

Hyvä, että sait tilanteen rauhoittumaan.

Tosi hienosti hoidettu tilanne :flower: