Juu ei mennyt ihan suunnitellusti.. Esikoinen syntyi 2010 tammikuussa, käynnistyksellä. Tai siis, sektiolla..
Minut passitettiin sairaalaan käynnistykseen, kun vauvaa ei näkynyt eikä kuulunut tulevaksi. Sain kohdunsuulle tabletteja tietyin väliajoin, kunnes lopulta muistaakseni 5-7 aikaan illalla alkoi tapahtua. Rupesi supistelemaan kuin kirkkaalta taivaalta, käyrien mukaan supistukset olivat tosi kovia jo. Paikat ei vaan auennut.. Kuume nousi lähes 40 asteeseen, olin aivan poikki..
Kuulin kun lääkäri mumisi huoneessa jotain, että lapsi ei kestä enää kauaa kun oli niin suuren rasituksen alla.. Menin tietysti ihan paniikkiin ja kyselin kaikilta että mitä tapahtuu, voisitteko kertoa jotain? Kukaan ei kommentoinut asiaa sen enempiä, kunnes lopulta lääkäri ilmoitti että minut kiidätetään leikattavaksi kun lapsi on saatava ulos.
Onneksi kuitenkin tyttö oli täysin terve eikä mitään vahinkoa sattunut, vaikka pelkäsin kovin ettei kaikki ole hyvin.. Mutta tästä kokemuksesta jäi todella pahat pelot, että jos kaikki tämä sama toteutuu nyt tässäkin synnytyksessä.. Sen takia olen harkinnut kovasti pyytäväni suunniteltua sektiota, koska en haluaisi kokea samaa uudestaan, ja pelkään niin kovin että niin tulisi tapahtumaan..
Neuvolassa vielä kysyivät, että jäikö minulle mitään traumoja tapahtuneesta. En kokenut asiaa mitenkään häiritsevänä tuolloin, mutta nyt kun olen raskaana taas, pelkään kovin että sama kuvio toistuu..