kadun välillä suuresti sitä ,että olen nämä lapset tähän maailmaan saattanut...

[niin väsynyt]

mä en jaksa olla enää äiti, ei kiinnosta pätkääkään, vaikka lapsiani rakastankin suuresti ja eniten koko maaimassa.
en vaan enää jaksa tätä paskaa ja lasten jatkuvaa kiukuttelua ja vaatimisia.

 

[Tianna]

Kyllä ne aikanaan täysi-ikäistyy ja muuttaa pois, sitten lähdet vaikka Espanjaan rentoutumaan loppuelämäksesi.

 

[Starlight]

Jos yhtään lohduttaa niin et ole varmasti ensimmäinen etkä viimeinen äiti joka joskus ajattelee noin. Oisko sulla mahdollisuutta pitää vähän vapaata lapsistasi?

 

[niin väsynyt]

ei mulle auta mitkään hetken vapaat, kun minua ei enää kiinnosta vaan.
olen niin äkänen ja ärtynyt jatkuvasti, en halua ,että minua kosketaan tai minulle edes puhutaan, haluan olla rauhassa.

 

[Madicken04]

ei mulle auta mitkään hetken vapaat, kun minua ei enää kiinnosta vaan.
olen niin äkänen ja ärtynyt jatkuvasti, en halua ,että minua kosketaan tai minulle edes puhutaan, haluan olla rauhassa.

Voisivatko nuo tunteet johtua masennuksesta?

 

[Starlight]

Oletko masentunut? Itse olen eikä muakaan auttaisi mitkään hetken vapaat, tarvitsen lepoa paljon enemmän.

 

[niin väsynyt]

minä kärsin paniikkihäiriöstä ja välillä minusta ainakin tuntuu siltä että kaikki romahtaa ja koko kroppa kutistuu kasaan.
en ole saanut mitään lääkitystä vaikka sitä hain, koska ensin pitäisi ottaa verikokeet, ettei ole kyse kilpirauhasista,mutta silloin kun ihminen on aivan loppu ,niin mitään ei saa aikaiseksi.
minä kylläkin tiedän ettei kyse ole kilppareista.

 

[Starlight]

Mä ymmärrän kyllä. :hug: Senkin ettei sitä väsyneenä ja masentuneena saa mitään aikaiseksi. Minkä ikäisiä lapsia sinulla on?

 

[niin väsynyt]

6v,4v,3v ja 1v.
elämä on niin rankkaa ja varsinkin ,kun en ole mikään paha ihminen ,vaan äärettömän kiltti ja ystävällinen...
nykyään huudan kaikesta ja se tässä onkin niin rankkaa, kun en ole pohjimmiltani sellainen ihminen.
olen vieras itsellenikin.

 

[Nyynä]

minä kärsin paniikkihäiriöstä ja välillä minusta ainakin tuntuu siltä että kaikki romahtaa ja koko kroppa kutistuu kasaan.
en ole saanut mitään lääkitystä vaikka sitä hain, koska ensin pitäisi ottaa verikokeet, ettei ole kyse kilpirauhasista,mutta silloin kun ihminen on aivan loppu ,niin mitään ei saa aikaiseksi.
minä kylläkin tiedän ettei kyse ole kilppareista.

no ompas kumma juttu ettei lääkettä herunut! ystäväni (mies siis) sai kyllä paniikkihäiriölääkkeet kun kävi lääkärillä ja muutaman kerran terapiassa. lekuri ois kirjottanu jo heti sen reseptin mutta ystäväni halusi kokeilla muutaman kerran terapiassakäymistä että josko se pelkästään auttaisi muttei auttanut.

vai onkohan se niin että miehet saa nää lääkkeet helpommin kuin me kotiäidit :headwall:

kysy vaan lekuriltasi uudestaan ja sano että sä haluaisit että selvitettäisiin toi paniikkihäiriöjuttu.

 

[täällä välillä samat tunteet]

elämä olisi niin paljon helpompaa kuin nyt. eikä tää tee mua onnelliseksi useimmiten. #hali#.

 

[Starlight]

No kyllä sulla touhua riittää lastesi kanssa. Itsellä on vain yksi enkä aina jaksa ees hänenkään kanssa. Ite oon kanssa väsyneenä ärtyny, joskus tosiaan kuin vieras. Saatan sanoa tai huutaa loppuun palaneena ties mitä ja sitten purskahdan itkuun kun tajuan mitä olen sanonut. Teen kaikkeni etten lapselle rähjäisi ja yleensä se onnistuukin, mutta tytön isä joutuu ottamaan vastaan kaikki mun purkaukset. Sitten on syyllinen olo ja se taas lisää pahaa oloa. Noidankehä. :/

 

[niin väsynyt]

minäkin puran vihaani ja katkeruuttani maailman ihanimpaan ja rakkaimpaan mieheeni.
aivan hirveää ja kadun jälkikäteen niin hirveästi.
mun olis tosiaan pakko saada ne lääkkeet, jotta tästä päästäis yli joskus.

 

[niin]

minulle eikyllä lääkkeet auttaisi tähän! kun mulla ei ole kyse siitä että nää tuntee johtuisi masennuksesta,ei johdu. vaan elämäntilanteesta..siitä mitä nää päivät on,ja siitä mitä näistä päivistä puuttuu

 

[niin väsynyt]

minulle eikyllä lääkkeet auttaisi tähän! kun mulla ei ole kyse siitä että nää tuntee johtuisi masennuksesta,ei johdu. vaan elämäntilanteesta..siitä mitä nää päivät on,ja siitä mitä näistä päivistä puuttuu

*halirutistus sulle*
uskoisin ,että sullakin voisi olla jonkinsortin mielialahäiriötä, joten suosittelen ainakin käymään lääkärissä.
minä koitan saada huomiseksi lääkäriajan, jotta saisin nyt sit ne lääkkeet.

 

[Starlight]

minulle eikyllä lääkkeet auttaisi tähän! kun mulla ei ole kyse siitä että nää tuntee johtuisi masennuksesta,ei johdu. vaan elämäntilanteesta..siitä mitä nää päivät on,ja siitä mitä näistä päivistä puuttuu

*halirutistus sulle*
uskoisin ,että sullakin voisi olla jonkinsortin mielialahäiriötä, joten suosittelen ainakin käymään lääkärissä.
minä koitan saada huomiseksi lääkäriajan, jotta saisin nyt sit ne lääkkeet.

:hug: Hienoa, että varaat ajan! *hengessä mukana*

 

[niin väsynyt]

kehtaiskohan sitä pyytää sukulaislääkäriä kirjoittamaan mulle mielialalääkkeen??

 

[Starlight]

kehtaiskohan sitä pyytää sukulaislääkäriä kirjoittamaan mulle mielialalääkkeen??

Jos teillä on sellaiset välit että pystyt hänelle puhumaan niin miksi et soittaisi ja kertoisi tilanteestasi. Suoraan lääkettä en lähtisi pyytämään. Ja vaikka saisitkin lääkkeen niin minulle tuli sellainen olo että tarvitsisit ehkä muutakin tukea kuin vain lääkityksen ja sellaista sukulaisen on varmasti vaikeampi järjestää.

 

[moonlight83]

Sun kai pitänee ottaa aikaa itsellesi..! HaLi

 

[PROVO]

mä en jaksa olla enää äiti, ei kiinnosta pätkääkään, vaikka lapsiani rakastankin suuresti ja eniten koko maaimassa.
en vaan enää jaksa tätä paskaa ja lasten jatkuvaa kiukuttelua ja vaatimisia.

Juuri noin minäkin ajattelen usein :/ tosin en näistä pienimmistä.

 

[niin väsynyt]

kehtaiskohan sitä pyytää sukulaislääkäriä kirjoittamaan mulle mielialalääkkeen??

Jos teillä on sellaiset välit että pystyt hänelle puhumaan niin miksi et soittaisi ja kertoisi tilanteestasi. Suoraan lääkettä en lähtisi pyytämään. Ja vaikka saisitkin lääkkeen niin minulle tuli sellainen olo että tarvitsisit ehkä muutakin tukea kuin vain lääkityksen ja sellaista sukulaisen on varmasti vaikeampi järjestää.

olen käynyt psykologilla juttelemassa muutaman kerran, mutta se oli jotenkin niin epämiellyttävää ja viiminen tikki oli minun tietojeni vuoto ulkopuolisille!!!

 

[Nadia]

Täällä usein samat tunteet... Mulle ei vaan lääkkeistäkään ole oikein apua. Onneksi rakkaista rakkain ystäväni asuu seinän takana, joten vuoronperään lapset voi siirtää naapurin puolelle, kun tuntuu, ettei jaksa. Voimia! :hug:

 

[Kuka käskee tekeen niitä]

pentuja enemmän kun 1. Ei käy sääliks yhtään. Kärsi nyt vaan

 

[niin väsynyt]

pentuja enemmän kun 1. Ei käy sääliks yhtään. Kärsi nyt vaan

olet raukkamainen... etkö tiedä ,että masennukseen voi sairasitua yllättäen??

 

[Starlight]

pentuja enemmän kun 1. Ei käy sääliks yhtään. Kärsi nyt vaan

olet raukkamainen... etkö tiedä ,että masennukseen voi sairasitua yllättäen??

Joo, noi kommentit voi jättää ihan omaan arvoonsa. Se on kumma miten mielenterveydelliset sairaudet, eritoten masennus on aina mukamas omaa vikaa ja jotain luonteen heikkoutta. :headwall: