Josain ketjussa joku sanoi jollekin että ei pitäisi joutua stressaamaan raskaana turhia..

[typerää itsesääliä]

Ja mulla taas padot aukes.
Mä en enää jaksa tätä kaikkea paskaa. En jaksa tätä huonokuntoisuutta j aväsymystä joka ei johdu pelkästään raskaudesta, en jaksa miettiä erotako ja koska, tai että mikä mun lapsellani on hätänä, tai miten huono äiti olen, tai että miten voin unohtaa erään ihmisen.

Mä en jaksa enää yksin miettiä ja hoitaa kaikkea.

Vauvan pitäisi saada voida hyvin, ja kai munkin mutta kaikki vaan menee metsään koko ajan enemmän.
Mä en oikein enää jaksaisi. ;(

 

[Kowalski]

Raskausajan masennus?
Puhu tunteistasi neuvolassa... :hug:

 

[typerää itsesääliä]

Raskausajan masennus?
Puhu tunteistasi neuvolassa... :hug:

Ei ole, vaan sitä että oikeasti on monta ongelmaa ja mä en enää jaksaisi miettiä ratkaisuja yksin ja yrittää selvitä kaikesta.

Neuvola ei voi auttaa, eikä kukaan koska munitseni on selvitettävä kaikki. Onneksi mulla on yksi ihminen joka kuuntelee ja ymmärtää, mutta silti on monta asiaa joita ei voi korjat, kuten huono, erittäin huono, avioliitto, ja väärä rakkaus.

 

[typerä]

Niin ja kiitos halista!

 

[Kowalski]

Tottakai sun itsesi on selvitettävä kaikki, mutta neuvola voi ohjata sut psykologille, ja sellaisen kanssa keskustelu auttaa selventämään omia ajatuksia...ihan oikeasti
Kokemusta on, meinaan henkisesti todella rankasta raskausajasta (vahinkoraskaus, avioeron hakeminen, jne)...