En. Olen 31 -vuotias ja olen TODELLAKIN saanut mennä ja tulla, juhlia, opiskella, tehdä töitä, matkustella, asua pitkään ulkomailla, tehdä vapaehtoistyötä kehitysmaassa -ja elää siis todella antoisaa lapsetonta elämää kaikin puolin.
Olin hyvin, hyvin valmis muuttamaan elämäni jälleen ja asettamaan toisen ihmisen omieni edelle. Olen siis todella onnellinen. Päinvastoin itse asiassa muutama lapseton ystävä tuntuu olevan hieman kateellinen minulle, mikä on kyllä hieman surullista. Toivon että hekin pian saisivat lapsen, jota niin kaipaavat..