Kadehdin ihmisiä, jotka ei stressaa kodin siisteydestä vieraiden tullessa

Eipä meillä juuri vieraita edes käy. Viimeksi oli heinäkuussa ja nyt tänään. Tänäänki vain, koska kaveri kysyi, voisiko tulla meille. Illalla kysyi eilen ja lupasin mitään ajattelematta. Sitten se iski. Pitää siivota. Meillä siivotaan torstaisin kunnolla ja muutenki jotaki joka päivä, joten (sen verran mitä koteja olen nähnyt) meillä aina olisi sellaista, että kuka vaan voi tulla. Mut sit ku vieraita tulee musta tuntuu, että on ihan hemmetin paskasta. Pakko siivota vessa ja keittiö. Imuroida, vaihtaa lakanat ja pyyhkeet. Pestä roskiskaappi, mikro ja hella. Pahimmillaan myös ikkunat. Järjestellä leikkihuone kauniiksi ja ostaa kukkia pöydälle.

Tämän lisäksi tuntuu, että pitää tehdä ruokaa ja leipoa kahvin seuraksi.

Onko ihme, että meillä ei ketään käy, ku oon tämmöi pöljä. Ja oon käynyt itse kylässä niin monesti, että tiedän, ettei muilla tämmöistä ole. Ei haittaa et roskis on täynnä tai vessassa pölyistä, ei hiekka eteisessä tai ketsuppitahra lattiassa. Jos joku niistä mainitsee, sanon, että ei mua haittaa. Oikeesti varmaa haittaa, koska huomaan kaiken.

 

Itse olen samanlainen
Rasittavaa muttaku ei vaan osaa relata...

 

Miksi sun pitää vaihtaa lakanat?

 

Mukava kuulla, et muitaki on! Onneks ei tarvi varmaa taas ennen tytön synttäreitä vieraita katella.

 

Mä en kestä käydä kylässä just semmosissa paikoissa missä ei näy tahran tahraa tai pölyhiukkastakaan missään. Rupeaa ihan ahdistamaan, kun me mennään sinne sitten lasten kanssa sotkemaan toisten siisti ja tahraton koti. Suosittelen relaamaan.

 

Onhan se harmi, jos tuo rajoittaa sitä että kivoja ihmisiä ei voi kutsua kylään.

Itsekin toki yritän perusjutut siivoilla, jos joku on tulossa, mutta ei meillä silti koskaan ihan puhdasta ja siistiä ole.... Ja parhaat kaverit on jo niin tuttuja, että ei liikaa hävetä vaikka välillä näkevätkin sen arkisen kaaoksen

Kyllä itsekin huomaa onko toisilla siistiä vai ei, mutta olen yleensä vain helpottunut jos jollain muullakin on pölyjä pyyhkimättä tai tavaroita levällään

 

Lakanat pitää vaihtaa, koska musta tuntuu, että koko koti raikastuu siitä.

 

Juu, en minäkään oikein tykkää käydä kylässä paikoissa, joissa on todella siistiä ja kaikki näyttää kuin sisustuslehdestä reväistyltä. Sitten saa olla ihan kauhuissaan, jos lapsi pudottaa ruokaa lattialle tai kaataa mehulasin tms....

 

Joo mä oon huomannut, että pari kaveria on semmosia, et niitä sit ahistaa jos lapset sotkee tai maito kaatuu. Koitan sanoa aina, et ei haittaa, eikä haittaakkaan, koska voin kyllä siivota kun vieraat lähtee. Ja siivoankin. Mutta ymmärrän, että ku on siistiä ku sairaalassa tuntuu, että ei uskalla ees hengittää. :|

 

Stressaan mäkin, tosin meillä on kyllä oikeesti aika sekaista tavallisesti. Mitä kukaan kyläilijä ei tosin ehkä uskoisi, kun silloin aina puunaan paikat. Tarjoilujen suhteen oon opetellut jo ottamaan iiisimmin.

Mutta voiskohan johtua just siitä, että teillä(kin) käy niin harvoin vieraita? Luulisin, että sillon tulee herkemmin paineita kuin jos vieraita käy esim. viikottain.

 

Mä olen tismalleen samanlainen. Pakko siivota, vaikka koti kiiltää puhtautta. Pakko oikoa sohvatyynyt, suoristaa kirjat, harjata lapsen tukka ja kävellä ympäri kämppää ilman rentoutumista. Eipä meillä edes käy vieraita... Anoppi vain. Huoltomiehen takia on hyvä jynssätä wcn pyttyä ja mikroa.

 

Lakanat pitää vaihtaa, koska musta tuntuu, että koko koti raikastuu siitä.

No vaihda sit vaan ne lakanat

 

Hjaa.

Ja sitten taas sellainen ihminen, joka ei stressaa kotinsa siisteydestä, ehkä joskus soisi hiukan streessavansakin. Niin tulisi joskus jotain tehtyäkin.


:xmas:

 

No vaihda sit vaan ne lakanat

Siis se lakanakommentti oli vastaus mun kysymykseen....

 

Hjaa.

Ja sitten taas sellainen ihminen, joka ei stressaa kotinsa siisteydestä, ehkä joskus soisi hiukan streessavansakin. Niin tulisi joskus jotain tehtyäkin.


:xmas:

Heheh.
Olihan täällä joku jolla on mun luonto.
Mä oon niin huono pitämään siisteyttä ja järjestystä yllä, että jos on suht siistiä niin olen erittäin tyytyväinen kun vieraita tulee kylään.
Kun siisteydenpito on oikeasti haasteellista, ei siitä tule itsestäänselvyyttä eikä se mene äärimmäisyyksiin.
En voisi kuvitella itseäni suoristelemassa sohvatyynyjä tai vaihtamassa lakanoita vieraiden tullessa.

 

Minä en siivoa, ja siihen on syynsä. Ja syy on se, että toiseen ihmiseen saa kaikkein parhaiten kontaktin, kun on vaan iloisesti sellainen kuin on, ja antaa toisen sitten rauhassa tehdä siitä omat johtopäätöksensä. Kelpaan sitten eli en, niin ainakin olen siinä kyläilytilanteessa rento ja keskityn vieraaseen enemmän kuin siihen miltä itse hänen silmissään näytän. Minusta näkee jo sadan metrin päähän, että en ehkä ole sitä tyyppiä, jolla on aina tuoreita tulppaaneja aaltovaasissa ja valkoisen ja harmaan sävyisessä kodissa joku pikantti särmikäs sisustustavara, kuten räväkän beige tähtityyny (mitenkään näitä siis pillkkaamatta, ihan mielelläni olisin tuollainen ihminen jos kapasiteetti riittäisi). Minulla on huono itsetunto, ja jos lähden sille tielle että kaiken pitäisi olla täydellistä että kelpaisin, niin minulle ei olisi juurikaan kavereita eikä kukaan koskaan kävisi meillä kylässä. Jos haluan että mulla on ylipäänsä jotain sosiaalista elämää kotiympyröissä, on vaan pakko ottaa riski ja näyttää se kotinsa sellaisena kuin se oikeasti on.

 

[QUOTE="vieras";28957619]Minä en siivoa, ja siihen on syynsä. Ja syy on se, että toiseen ihmiseen saa kaikkein parhaiten kontaktin, kun on vaan iloisesti sellainen kuin on, ja antaa toisen sitten rauhassa tehdä siitä omat johtopäätöksensä. Kelpaan sitten eli en, niin ainakin olen siinä kyläilytilanteessa rento ja keskityn vieraaseen enemmän kuin siihen miltä itse hänen silmissään näytän. Minusta näkee jo sadan metrin päähän, että en ehkä ole sitä tyyppiä, jolla on aina tuoreita tulppaaneja aaltovaasissa ja valkoisen ja harmaan sävyisessä kodissa joku pikantti särmikäs sisustustavara, kuten räväkän beige tähtityyny (mitenkään näitä siis pillkkaamatta, ihan mielelläni olisin tuollainen ihminen jos kapasiteetti riittäisi). Minulla on huono itsetunto, ja jos lähden sille tielle että kaiken pitäisi olla täydellistä että kelpaisin, niin minulle ei olisi juurikaan kavereita eikä kukaan koskaan kävisi meillä kylässä. Jos haluan että mulla on ylipäänsä jotain sosiaalista elämää kotiympyröissä, on vaan pakko ottaa riski ja näyttää se kotinsa sellaisena kuin se oikeasti on.[/QUOTE]

Joku on sentään rehellinen.

 

Minä olen myös tällainen. Koti siivotaan jopa huoltomiehen takia ja inhoan yllätysvierailuita. Vaikka meillä onkin suht perussiistiä yleensä, niin en voi sietää ajatusta, että ei olisi esim. imuroitu pariin päivään kun joku tulee kylään. Kissataloudessa nimittäin olkkarin matto on tunnin päästä imuroinnista sen näköinen, kuin sitä ei olisi koskaan imuroitu (karvaa ja purua).

 

Teillä ei vissiin käy paljoa vieraita (toivottavasti, sillä ettehän te ehtisi tehdä muuta kuin siivota).. Meillä kulkee sen verran paljon porukkaa, että ei tulisi mieleenkään kaikkia varten rueta huushollia raivaamaan, mutta sitten oma lukunsa on ne vieraat, jotka kutsutaan vaikka viikonloppuna päivälliselle; silloin on koti siisti ja kukkia pöydässä ja tarjoilut huolella mietitty. Satunnaisemmat kulkijat (työkavereita, sukulaisia, lasten kavereita ja heidän vanhempia) taas joutuvat tyytymään ihan naturelliin huusholliin ja niihin tarjoiluihin, mitä sattuu tarosalla olemaan.

 

Mä kyllä stressaan, tavallaan, tai hitusen aina hävettää kun meillä on krooninen tavaranpaljous toistaiseksi, tai siis oikeammin tarpeelliset tavarat, lasten leluja yms pienissä tiloissa. Siisteys mitä sattuu. Käyn töissä pitkää päivää, mies on yrittäjä ja annan lasten leikkiä ja levitellä tavaroitaan ja askarrella miten haluavat, minusta ihana että lapset on tosi luovia ja kekseliäitä vaikka sekaisuus joskus harmittaakin.
Olisi ihanaa olla kotirouva jolla olisi aikaa pitää kotia siistinä ja leipoa yms. Vapaa-aikana toki joskus siivotaan mutta täytyy myös relata, koska muuten hajoaisi pää. Mutta jos kämppä menee liian pahan näköiseksi niin siitäkin laukeaa stressi...on tää elämä vaikeaa

 

[QUOTE="vieras";28957619]Minä en siivoa, ja siihen on syynsä. Ja syy on se, että toiseen ihmiseen saa kaikkein parhaiten kontaktin, kun on vaan iloisesti sellainen kuin on, ja antaa toisen sitten rauhassa tehdä siitä omat johtopäätöksensä. Kelpaan sitten eli en, niin ainakin olen siinä kyläilytilanteessa rento ja keskityn vieraaseen enemmän kuin siihen miltä itse hänen silmissään näytän. Minusta näkee jo sadan metrin päähän, että en ehkä ole sitä tyyppiä, jolla on aina tuoreita tulppaaneja aaltovaasissa ja valkoisen ja harmaan sävyisessä kodissa joku pikantti särmikäs sisustustavara, kuten räväkän beige tähtityyny (mitenkään näitä siis pillkkaamatta, ihan mielelläni olisin tuollainen ihminen jos kapasiteetti riittäisi). Minulla on huono itsetunto, ja jos lähden sille tielle että kaiken pitäisi olla täydellistä että kelpaisin, niin minulle ei olisi juurikaan kavereita eikä kukaan koskaan kävisi meillä kylässä. Jos haluan että mulla on ylipäänsä jotain sosiaalista elämää kotiympyröissä, on vaan pakko ottaa riski ja näyttää se kotinsa sellaisena kuin se oikeasti on.[/QUOTE]

Huutonaurua

 

Meilläkin on ajoittain sekaista, koska on pieni lapsi, enkä voi koko ajan olla rättikourassa ku haluan viettää aikaa nappulan kanssa ja sitäpaitsi olisi järjetöntä kulkea koko ilta sen perässä siivoomassa. Joten siistin mitä siistin ku tyttö nukkuu.

Meillä ei käy kuin kutsuttuja vieraita. Tilanne muuttunee, kun lapsi kasvaa ja tuo omat vieraat, mutta se taas on sitten sen ajan asia. Mulla ei tässä kaupungissa vaan ole ihmisiä jotka yks kaks pamahtaisivat paikalle, vaan aina sovitaan etukäteen. En tiedä ahdistuisinko yllärivieraista, ehkä silloin ku ei olisi aikaa ja mahdollisuutta siivota, niin en miettisi. En yleensäkää stressaa asioista, joille en voi mitään.

Mutta ku aina tiedän etukäteen että vieraita tulee, on mulla aikaa siivota. Ja pakko siivota siistiäkin kotia. Koska ei ns ole mitään syytä olla siivoamatta. Kuitenkin vierailun aikana en stressaa siisteydestä, kaatuneista maidoista tai keksinmurusista sohvalla. Olen rento ja omaitseni. Koska mun omaitseni on sellainen, joka haluaa siivota ennen vieraita.