Se on morjes! :flower:
Vihdoinkin on sekuntti aikaa istahtaa koneelle..Saatiin juuri sukulaiset häädettyä pois meiltä, alkoikin jo käydä hermojen päälle ylimääräinen porukka kotona. Elikäs; Eilen kotiuduinmme Äijän kanssa. Mittaa pojalla tosiaan 3780grammaa, 49 senttiä ja py 36,5cm. Pieni, punainen, ruttuinen, karvainen ja ruttuniskainen kaveri hän on. Ihana. Rakastuin taas ensisilmäyksellä
. Tissi maistuu ja maito alkaa pikkuhiljaa nyt riittämään, kolmas vuorokausi synnytyksestä siis menossa. Synnytys oli sitten loppupelissä nopea toimitus, synnytyksen kokonaiskesto oli 2 tuntia 20 minuuttia, josta ponnistusvaiheelle meni 3 minuuttia ja jälkeisvaiheelle 11 minuuttia. Ei revenny paikat, ei tikin tikkiä, ei nirhauman nirhaumaa. Ainoa "ongelma" jonka synnytyksen jälkeen itsestäni "löysin" luiden irrallaan olemisen tunnun lisäksi on pieni peräpukama (joka tosin ei vaivaa ainakaan vielä minua). B) Melko hyvin siis kuitenkin asiat meni. Niin no, pienimuotoiset "patoumat" jäi kyllä synnytystä alussa hoitanutta kätilöä kohtaan kun en ennättänyt saamaan tilaamaani spinaalipuudutusta..Olin kipuineni turvannut mielen siihen, että se tulee ja sen saan ja sit helpottaa..Mut ei.. Ei voitu enää laittaa kun kätilö oli asiaa viivytellyt. |O No, tulipahan koettua.. Jos jotain hyvää haetaan, niin spinaalihan saattaa hidastaa synnytyksen etenemistä, niin ei ainakaan sitä tapahtunut minulle.
Onnellisena kotona. Pieni nyytti tuhisee tyytyväisenä ja on tosi rauhallinen tapaus. Pienempi isoveli, Edi 1v7kk on hyvin iloinen pikkuveljestä ja paijaa mieluusti häntä.. Ei vielä siis mustasukkaisuusdraamaa ilmassa.. Ja isompi isoveli Antsa 6v haluaisi herättää vauvan ja nähdä sen ilmeitä ja silmät. =) . Mies jäi nyt sitten lomille kotiin, pikkasen tuleva arki kyllä hirvittää..Että miten näiden kanssa kädet sitten riittää...
Heili