Näin kirkollisten pyhien aikaan keskustelu näyttää kiivastuvan joka vuosi. Miksi en usko / pitäisikö kuitenkin?... varmuudeksi... Mutta onhan jumala puhunut ihmisille... unissa... Itse olen osannut lentää, pudonnut tyhjyyteen ja ottanut osaa tiesjavaikka mihin aktiviteettiin... ja nimenomaan unessa... Miksi siis jumala joka tulee uniimme olisi enempää kuin uni jossa osaamme lentää?... Itse en ole herätessäni päässyt hyppyä korkeammalle, enkä taida kokeilla korkeammaltakaan jos lentotaito täytyy perustaa unelle... Vapaa-ajattelijat kuitenkin vievät vapaat ajatuksensa hieman liian pitkälle. Uskonnolla on perinteitä jotka hyödyttävät meitä kaikkia. Kirkko työllistää ihmisiä (näiden ihmisten työtä on myös kuunnella, olla lohtuna hädän hetkellä. Ei vain jumalan sanan julistaminen sokeasti) ja järjestää avustus toimintaa. Ihminen tarvitsee lohtua, vaikka ei jumalaan uskoisikaan, kirkko on monelle paikka jonne voi mennä suuren surun tullen. Henkilökohtaisesti en usko jumalaan, en tahdo ikuista elämää pilven päällä. Minulle kelpaa sama tyhjyys kuin ennen syntymääni...