Joutuuko lapsenne seuranpitäjäksi, kun teille tulee lapsiperhe kylään?

[Keittiönoita]

Eikö teillä oikeasti käy koskaan niin, että esim joku miehen kaveri/ tuttu tulee ex tempore kylään ja mukana on koko perhe. Kyllä minuakin ärsyttää tällaiset tilanteet, varsinkin jos en ole varautunut, mutta en minä silti mihinkään piiloon heitä mene vaan seurustelen kohteliaasti (ja toivon että lähtevät pian pois). Mutta tämähän onkin taas sitä epärehellistä mielistelyä, jota tälla palstalla kauhistellaan, vaikka minun mielestäni kyse on ihan normaaleista käytöstavoista.

Entä jos olisit ehtinyt sopia meneväsi ystäväsi kanssa vaikka elokuviin? Soitatko silloin ystävällesi ja sanot, että sori en lähdekään, tänne tuli joku Pirjo-Liisa ja mä pidän sille nyt seuraa?

 

[säpäle]

Entä jos olisit ehtinyt sopia meneväsi ystäväsi kanssa vaikka elokuviin? Soitatko silloin ystävällesi ja sanot, että sori en lähdekään, tänne tuli joku Pirjo-Liisa ja mä pidän sille nyt seuraa?

No ei tietenkään tuossa tilanteessa tarvitse perua menojaan, olenko sanonut niin tai onko kukaan muukaan. Tässähän on koko ajan kyse siitä, että ei ole mitään muita suunnitelmia, mutta jos ei huvita pitää seuraa, niin silloin pitäisi mennä mököttämään johonkin kamariin, ettei vain tarvitse teeskennellä tai tehdä jotain, mistä ei niin välittäisi.

 

["inez"]

Riippuu vähän. Tähän ikään mennessä ei ole täytynyt kauheasti pakottaa, ihan itse tykkää seurustella vieraitten kanssa Ikää on vasta 3v. Vanhempana jos sellaisia tilanteita tulee, ettei ihan riemusta kiljuen leiki vieraana olevan lapsen kanssa... No, silloin kun vieraat tulevat niin pitää olla paikalla ja tervehtiä. Samaten ruokailut hoidetaan yhdessä, ja jos on jotain muuta ns ohjelmaa. Mutta en tahtoisi pakottaa häntä pienemmän seuraneidiksi jos hän ei halua. Eskarilainen on tavallaan iso lapsi, mutta monella tapaa vielä myös hyvin pieni. Ei sen ikäiset vielä taida ymmärtää sellaisia sosiaalisia koukeroita, enkä usko, että pakolla oppii.

 

[Keittiönoita]

No ei tietenkään tuossa tilanteessa tarvitse perua menojaan, olenko sanonut niin tai onko kukaan muukaan. Tässähän on koko ajan kyse siitä, että ei ole mitään muita suunnitelmia, mutta jos ei huvita pitää seuraa, niin silloin pitäisi mennä mököttämään johonkin kamariin, ettei vain tarvitse teeskennellä tai tehdä jotain, mistä ei niin välittäisi.

Mistä voi tietää, onko muita suunnitelmia, jos ei ole kysynyt? Jos fiilis on se, ettei kertakaikkiaan jaksa nyt seurustella yhtään kenenkään kanssa, niin etukäteen kysymällä antaa toiselle edes mahdollisuuden lähteä vierailun ajaksi jonnekin.

 

[Madicken04]

Meidän lapsilta on turha kysyä kun eivät kuitenkaan osaa vastata. Toisaalta heillä on tuossa sosiaalisuudessa sen verran ongelmia että voisin jo etukäteen luvata ettei heistä taida kumpaisestakaan olla seuranpitäjiksi kenellekään. Yleisin mitä tapahtuu kun meille tulee lapsiperhe tai äiti lapsineen kylään on että 5v tyttö painelee makkariin tai lastenhuoneeseen ja lyö oven perässään kiinni. Poika 6v voi jatkaa omia touhujaan ilman että huomioi tulijoita mitenkään, jos iis ei ole kyse ihmisistä keistä hän erityisesti pitää.

Tyttöä houkuttelen vieraiden lasten mukaan mutten painosta enempää. Makuuhuoneessa saa olla ovi kiinni, mutta lastenhuone on annettava vieraiden lasten käyttöön. Joskus tyttö tulee mukaan kahville ja siitä sitten jää ensin aikuisten seuraan ja lopulta jopa voi jollain lailla ottaa kontaktia vieraileviin lapsiin, toisinaan taas voi viettää siellä makkarissa koko vierailun ajan.

Nuo sisällä vierailut on haastavampia hänelle, ilmeisetsi tila loppuu kesken ja tullaan "liian lähelle". Ulkona toimii paremmin, samoin silloin kun ollaan itse kylässä.

 

[säpäle]

Mistä voi tietää, onko muita suunnitelmia, jos ei ole kysynyt? Jos fiilis on se, ettei kertakaikkiaan jaksa nyt seurustella yhtään kenenkään kanssa, niin etukäteen kysymällä antaa toiselle edes mahdollisuuden lähteä vierailun ajaksi jonnekin.

No miten tuossa nyt kysytään onko muita suunnitelmia, jos kaverit tulevat yllättäen käymään? Jos ei itse osaa avata suuta jos on johonkin mennossa, niin aika kummallista on. Etkö ymmärtänyt kysymystä.

 

[Nrnni]

Kyllä hyviin tapoihin kuuluu pitää 'haaveilupäivät' silloin kun ei ole vieraita visiitillä. Miltähän kyseisestä äidistä tuntuis jos tulisi teille ja sinä menisit pihalle omiin oloihisi ja miehesi toteaisi, että meidän äidillä on nyt tollanen haaveilupäivä?

Kysymys on 6-vuotiaasta lapsesta! Aikuisella on aikuisten velvollisuudet, lapselta ei voi vaatia samaa.

 

[Keittiönoita]

No miten tuossa nyt kysytään onko muita suunnitelmia, jos kaverit tulevat yllättäen käymään? Jos ei itse osaa avata suuta jos on johonkin mennossa, niin aika kummallista on. Etkö ymmärtänyt kysymystä.

Jos tullaan yllättäen kylään, niin eikö silloin ole sitten ihan ok, jos vieraita kaipaamaton lähtee pois kotoa? Olipa syy sitten sovittu asia jonkun kaverin kanssa tai se, että ei vaan halua tai jaksa seurustella vieraiden kanssa juuri silloin?

 

[kyllä]

ilman muuta. Silloin, kun tulee vieraita, niin on kohteliasta olla kotona. Toki esim teinit saisivat mennä omiin menoihinsa jos 4v tulee kylään, mutta 6v olis kyllä kotona.

 

["vieras"]

Höh. Vähän tylsä juttu. Meillä on kotona juurikin 6v. ja jos on erikseen sovittu lapsiperheen kyläilystä, etukäteen jo sovitaan, ettei silloin mennä muualle kylään eikä tietenkään meille tule muista kavereita. Niin ja leikitään myös vieraan kanssa.

Tietty jos se 6v. on tottunut olemaan vain ikäistensä tai vanhempien kanssa, 4v. tuntuu pieneltä kaveriksi. Silti pitäisi jo osata olla yhdessä. Toisaalta, meillä on kaveripiiri, jossa joskus kyläillään lasten kanssa ja joskus lapset jäävät kotiin. Tapaamiset sovitaan aikuisten kesken ja joskus lapsilla on omia menoja tai kavereita juuri silloin leikkimässä eivätkä lähde mukaan. Sillonkin sovitaan, että " Maija ehkä tulee kylään, ja jos tulee, leikkivät yhdessä. Mutta välttämättä ei tule, jotta osaa varautua pettymykseen."

 

["vieras"]

Eikö teillä oikeasti käy koskaan niin, että esim joku miehen kaveri/ tuttu tulee ex tempore kylään ja mukana on koko perhe. Kyllä minuakin ärsyttää tällaiset tilanteet, varsinkin jos en ole varautunut, mutta en minä silti mihinkään piiloon heitä mene vaan seurustelen kohteliaasti (ja toivon että lähtevät pian pois). Mutta tämähän onkin taas sitä epärehellistä mielistelyä, jota tälla palstalla kauhistellaan, vaikka minun mielestäni kyse on ihan normaaleista käytöstavoista.

Ei onneksi, oon kai tarpeeksi hyvin saanut miehelle menemään perille, mitä mieltä oon yllätysvieraista tai ylipäänsä semmoisten ihmisten tänne kutsumisesta, kenen kumpikin toivoo lähtevän pian pois koska viettäisi mielummin aikaa vaikka yksin kuin heidän kanssaan. Noista kohteliaisuusvierailuistahan seuraa vaan lisää vaivaannuttavia ja rasittavia kohteliaisuusvierailuita, parempi puhaltaa peli poikki heti alkuunsa.

Jos sen kaverit yrittää tupata tyttöystävineen meille, se keksii yleensä jonkun syyn, miksei se käy (ellei sitten kyse ole jostain oikeasti yhteisestä ystävästä jota näen mielelläni, ei miehen kaverin pakkokylkiäisestä).

 

["vieras"]

kyllä meillä tuo 10 v poika on kotona silloin kun on lapsivieraita ja on heille seurana. En minäkään aina jaksaisi pitää seuraa vieraille mutta kohteliaisuus ennen kaikkea.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";24098936]kyllä meillä tuo 10 v poika on kotona silloin kun on lapsivieraita ja on heille seurana. En minäkään aina jaksaisi pitää seuraa vieraille mutta kohteliaisuus ennen kaikkea.[/QUOTE]
Mä olen aina kokenut tosi kiusallisiksi tilanteet, missä mut on jätetty istumaan jonkun tuntemattoman tai hyvänpäiväntutun seuraan ja joka vain kohteliaisuuttaan keittää mulle kahvit toivoen, että häivyn mahdollisimman pian. Paljon mieluummin pysyn sen seurassa, jonka kanssa tulin ja talon emäntä/isäntä tehköön omia juttujaan tai mitä nyt tekeekään. Mieluummin odottelen vaikka yksin. Mut joo, en harrasta enkä ole harrastanut yllätysvierailuja.

 

["aapee"]

Mistä voi tietää, onko muita suunnitelmia, jos ei ole kysynyt? Jos fiilis on se, ettei kertakaikkiaan jaksa nyt seurustella yhtään kenenkään kanssa, niin etukäteen kysymällä antaa toiselle edes mahdollisuuden lähteä vierailun ajaksi jonnekin.

Kauheen vaikea kuvitella tilannetta, jossa olisi ylivoimainen ponnistus seurustella vieraiden kanssa. Ehkä jos omaiseni olisi kuollut, en jaksaisi jauhaa turhuuksia hyvänpäiväntuttujen kanssa, mutta silloinhan syyn voi sanoa. En koskaan edes peru menoja väsymykseen vedoten, vaikka tiedän, että joidenkin mielestä sellainen on vain tervettä itsekkyyttä.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="aapee";24099720]Kauheen vaikea kuvitella tilannetta, jossa olisi ylivoimainen ponnistus seurustella vieraiden kanssa. Ehkä jos omaiseni olisi kuollut, en jaksaisi jauhaa turhuuksia hyvänpäiväntuttujen kanssa, mutta silloinhan syyn voi sanoa. En koskaan edes peru menoja väsymykseen vedoten, vaikka tiedän, että joidenkin mielestä sellainen on vain tervettä itsekkyyttä.[/QUOTE]
Exäni oli seurustelumme alkuaikoina juuri sellainen, että saattoi ehdottaa "lähetään käymään Jarkolla". Kun kysyin, onko se sopinut asiasta, niin vastaus oli tyyliin joojoo. Ja kun kysyin, onko ok, että minä ja mun tytärkin tullaan, niin sama vastaus. Noh, kun päästiin perille, niin emännän yllättyneestä ilmeestä näin, että jos isännälle ehkä olikin vierailustamme kerrottu, niin ainakaan emännälle ei. Siinä sitten emäntä kohteliasuuttaan keittää mulle kahvit ja minä kohteliausuuttani istun juomassa kahvia. Molemmat toivotaan, että ukoilla ei mene kauaa ja me päästään lähtemään pois eikä tarvitse enää kummankaan jauhaa turhuuksia, joista kumpikaan ei ole millään tavalla kiinnostunut.

Paljon mukavampaa oli niissä paikoissa, missä emäntä suoraan sanoi, että sori, mulla on verhojen ompelu just kesken tai että olen lähdössä lenkille. Mä saatoin mennä silloin katsomaan, mitä ukot puuhailee eikä tarvinnut minunkaan istua jauhamassa turhuuksia vähän väliä kelloon vilkuillen.

 

["Jonna"]

Tätä ketjua lukeneena en enää ihmettele, miksi kiusaamista on niin paljon. Miten lapset koskaan oppivat tulemaan toimeen myös niiden ei-niin-kivojen ihmisten kanssa, jos ei koskaan ole tarvinut opetella? Mun mielestäni kuuluu perus-käytöstapoihin osata seurustella ja pitää seuraa vieraille. Uskon, että jos lapsi oppii ettei "tarvitse" pitää seuraa jos nyt ei vaan huvita ja joku lapsi ei olekaan se paras kaveri, niin silloin on myös helpompi alkaa syrjimään niitä erilaisia lapsia. Ja tietysti sellainen tilanne on erikseen, jossa lapsella on muuta, aiemmin sovittua menoa. Ja myöhemmin aikuisena voi päättää minkälaisiin tilanteisiin osallistuu, mutta kyllä jokaisella aikuisella pitää olla hallussa myös seurustelu vieraiden ihmisten kanssa. Kuuluu perusivistykseen.

Itse olen myös kerran ihmetellyt, kun synttärisankari mennä viiletti pihalle ja vieraat jäivät sisälle (liian pieniä ulkoilemaan yksin). Tietysti leikitään sitä mitä sankari haluaa, mutta kyllä pitää opetella ottamaan huomioon myös vieraat, eikä tehdä mitä itseä sattuu milläkin hetkellä huvittamaan...

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="Jonna";24099801]Tätä ketjua lukeneena en enää ihmettele, miksi kiusaamista on niin paljon. Miten lapset koskaan oppivat tulemaan toimeen myös niiden ei-niin-kivojen ihmisten kanssa, jos ei koskaan ole tarvinut opetella? Mun mielestäni kuuluu perus-käytöstapoihin osata seurustella ja pitää seuraa vieraille. Uskon, että jos lapsi oppii ettei "tarvitse" pitää seuraa jos nyt ei vaan huvita ja joku lapsi ei olekaan se paras kaveri, niin silloin on myös helpompi alkaa syrjimään niitä erilaisia lapsia. Ja tietysti sellainen tilanne on erikseen, jossa lapsella on muuta, aiemmin sovittua menoa. Ja myöhemmin aikuisena voi päättää minkälaisiin tilanteisiin osallistuu, mutta kyllä jokaisella aikuisella pitää olla hallussa myös seurustelu vieraiden ihmisten kanssa. Kuuluu perusivistykseen.

Itse olen myös kerran ihmetellyt, kun synttärisankari mennä viiletti pihalle ja vieraat jäivät sisälle (liian pieniä ulkoilemaan yksin). Tietysti leikitään sitä mitä sankari haluaa, mutta kyllä pitää opetella ottamaan huomioon myös vieraat, eikä tehdä mitä itseä sattuu milläkin hetkellä huvittamaan...[/QUOTE]
Mun lapseni ovat oppineet ihan vaan päiväkodissa. Ja kotonakin silloin, kun olivat vielä liian pieniä yksinkään ulos lähtemään. En mä itsekään halua mennä kyläpaikkaan, mihin en ole tervetullut, vaikka isäntä/emäntä kohteliaisuuttaan muuta esittäisikin. Kyllähän siinä toki voi kahvipöydässä kohteliaasti jauhaa diipadaapaa, mutta onko se oikeasti se, mitä kumpikaan osapuolista haluaa? Paljon mieluummin menen kyläpaikkoihin, mihin olen aidosti tervetullut. Tai jään kotiin.