¨¨¨¨¨¨***JOULUKUUN TONTUT-08 VUONNA 2010(TAMMIKUU-09)***¨¨¨¨

katherine mulla ei ainakaa oo ollu semmosta samaa ahaa-elämystä tässä raskaudessa...se,että aika on menny sairaan nopeaa!!!

Täälläkin oli eilen 1.5v neuvola...pituutta 79cm ja painoo vajaa 11kg, käyrillä kuulemma mennää

vauvis, Miia 1.4v ja poju 28+4 :heart:

 

Huu, onpas taas aikaa vierähtänyt etten ole tänne ehtinyt ! No, jospa nyt saisi vähän korjattua tilannetta kun on hetki aikaa (toivottavasti; lapset menivät tänään tavallista myöhemmin päikkäreille ja siksi vielä unessa, mutta en tiedä kauanko enää nukkuvat).

Olipa ihanaa lukea Kamomillankin kuulumisia! Kovasti tärppionnea teille toivottelen! :heart:

KeuKeulle onnea hyvistä punktiotuloksista ja tulossa olevasta tytöstä! :heart:

Saparolle jaksuja raskausväsymykseen! Hienoa että yömaitoprojekti onnistui, niin saat ainakin nukkua öisin vähän paremmin.

Ja Vaimolle onnittelut tuttivieroitusproggiksesta, meilläkin pitäisi sama tehdä nyt vielä hyvissä ajoin ennen päivähoidon aloitusta, mutta kun tuntuu ettei ikinä ole sopiva hetki; ollaan sairasteltu, kohta edessä lomamatka useammaksi viikoksi mummulaan ym., ei viitsisi aloittaa kipeänä tai vieraassa paikassa.

Vaapukka: mulla on ihan sama tunne tästä kakkosesta, hän tuntuu jostain syystä paljon pienemmältä kuin isoveljensä samassa iässä! Vaikka siis ihan syö itse, pottailee ym. mitä isoveljensä ei vielä oikein tässä iässä tehnyt, mutta jostain syystä tyttö on vaan mun vauva vieläkin :saint: . Meilläkin on ikäero 1 v 4 kk (virallisesti, käytännössä 1 v 5 kk, koska poika täytti 1 v 5 kk kolme päivää tytön syntymän jälkeen).

Ihanaa kuulla, että Katherinen elämä on mallillaan! Ja onnea teille pottapissoista :flower: . Mulla tän toisen lapsen odotus oli tosi erilainen kuin esikoisen, johtuen lähinnä fyysisistä syistä, eli olin todella huonovointinen koko raskauden ajan. Kyllä mä silti huomasin innostuvani, liikuttuvani ja nauttivani esimerkiksi vauvan liikkeistä ja potkuista :heart: ihan yhtä paljon kuin ekankin kanssa.

(.) vielä vähän, vaikka tuossa sitä edelläkin jo tuli mainittua . Me oltiin tosiaan toukokuussa useampi viikko koko porukka kipeinä, ja vieläkin lapsilla nokat vuotavat ja esikoisella yskä kiusaa. Ollaan sentään jo ulkoilemaan päästy, vaikka kaikki ne toukokuun lämpimimmät päivät saatiin kökkiä neljän seinän sisällä :/ .

Päiväkotipaikat saatiin lapsille, ja nyt on sitten viimeinen kokonainen kesä kotona ennen eläkeikää :kieh: . Toivottavasti ei nyt koko kesää sairastella eikä tule ihan kauhean huonot ilmat, niin päästään tekemään jotain kivaa kesän aikana.

Nyt täytyy lopettaa, mutta meillä on 1,5-vuotisneuvola vajaan 2 viikon kuluttua, ja palaan jossain kurvissa päivittämään meidänkin mittamme =)

Grynna & tyttönen 040109

 

Heipä hei!
Päivittelenpä taas tänne hieman kuulumisia
1,5 -vuotis neuvola oli viime viikolla. Pituutta oli ukolla nyt 81 cm ja painoa 11.8kg, hienosti käyrillä kasvaa Lääkäri teki erilaisia "kokeita", eli palikoita piti laittaa pinoon ja helmeen tarttua ym. Onneksi poju oli sillä tuulella, että sitä huvitti niitä tehdä! Lääkäri kirjoitti neuvolakorttiin että : neurologisesti taitava. Vähänkö isi ja äiti on pakahtua ylpeydestä! Tuli heti mieleen se eräs neuvolalääkäri joka silloin aivan alussa veikkaili meidän pojalla olevan kehitysviivästymä... siitäs sai se lääkäri!
Sitten laitettiin rokote.. mikä se nyt oli.. MPR? Vähän hirvittää että mitä sivuoireita piikistä tulee.. :/

Muuten ei oikeastaan mitään uutta meidän elämään.. Poju saa mukavia raivareita silloin tällöin!! Eilenkin suuttui jostain, herra ties mistä, ja mä menin tyynesti olohuoneeseen istumaan ja poika seuraa perässä ja tulee aivan mun naaman eteen seisomaan, katsoo silmiin ja karjuu täyttä kurkkua!! Yritin siinä pokkaa pitää, kun rupes ihan naurattamaan sen touhu! Tyynesti siinä otin raivon vastaan ja hetken päästä luettiin jo satua sylikkäin Aina välillä pitää näköjään äidille päästä kiukkua purkamaan mutta melkonen ääni lähtee pienestä pojasta!!! HUH!

Oma olo on edelleen melko väsynyt... yritän saada nukkua mahdollisimman paljon päivän aikana, mutta eihän se niin vaan onnistu. Ton esikon kanssa oli niin helppoa odotusaikana ottaa rennosti ja heittäytyä pötköttämään silloin kun huvitti, mutta eipä onnistu enää.. Ens viikolla olis eka ultra ( rv 12+ ) ja se jännittää kovasti! Jotenkin olen koko ajan henkisesti valmistanut itseäni huonoihin uutisiin, enkä ole toistaiseksi sisäistänyt kunnolla olevani raskaana..

Grynna Onnea päiväkotipaikasta! Meillä vielä vähän epämääräinen tilanne syksyn suhteen, että hoitaako mummo poikaa sinne mun äippälomaan asti, vai joudutaanko ettimään hoitopaikkaa muutamaksi kuukaudeksi jostain muualta...
Toivottavasti saatte nyt nauttia kesästä terveinä ja toivotaan että lämmintä riittää

Jassoo, ukot tuli pihalta ja tää mamma lähtee pannukakun tekoon Hyvää kesän jatkoa kaikille!

Sapis, poju ja masukki rv 11+?

 

Hyvää kesän alkua kaikille!!! :flower: Ja kiva kuulla teistä!

Katherine kyseli raskausajan fiiliksistä. Ei tää kyllä yhtään samanlaista ole, kuin esikoista odottaessa. Esikoista odottaessa kaikki tunteet oli paljon vahvempia ja pinnalla enempi, niin positiiviset kuin sitten ne negatiivisetkin. Itse en oo yhtään stressaantunut esimerkiksi raskauden sujumisesta tai onko se vauva elossa jne., mitä tuli esikoista odottaessa mietittyä paljonkin. Aika tyyni ja rauhallinen fiilis toisin sanoen on nyt. Välillä jopa epätodellinen, vaikka maha tuntuukin kasvavan, mutta kun liikkeet ei vielä tunnu. Niitä odottelenkin kovasti :heart: Tulee se aina vaan niin paljon todellisemmaksi sitten, kun ne liikkeet tuntee

Meidän poitsu täytti eilen 1,5 v. :heart: Mutta neuvola on vasta viikon päästä keskiviikkona. Ajattelinkin samalla kysäistä th:lta suostuisiko kuuntelemaan samalla myös vauvan sydänäänet kun sinne mennään.. MPR-rokote hieman jännittää, kun tiedän että siitä voi tulla herkemmin reaktioita kuin DTap-IPV -rokotteesta. Kaverin lapsella siitä tuli rokkonäppyjä ja korkea kuume. Mutta ne nyt sitten tulee vaan jos on tullakseen :/ Ei meidän poitsu kyllä tohon toiseen yhdistelmärokotteeseen oo mitenkään reagoinut, niin jos ei sit tähänkään. Hoppas det

Tutti on pysynyt poissa ilman ongelmia. Poitsu nukkuu nykyään myös omassa "isojen poikien" sängyssä On se kyllä jo niin iso poika :heart: Pakko oli ostaa tuo sänky kun alkoi näyttää merkkejä pinnasängyn laitojen yli kiipeämisestä. Ja sitten kertaheitolla siihen siirtyikin. Mielsi sen saman tien omaksi sängykseen Sitten poitsu aamulla aina hiipii omasta huoneestaan äidin ja isin sänkyyn herättelemään meitä, söpöä =) Onko muita, jotka siirtyneet jo pinnasängystä pois?

Kahden sanan lauseita on tullut nyt joitakin viime aikoina poitsulta. Tyypillisin on "äiti nanna" eli äiti anna ja esimerkiksi "titi ukkuu" eli isi nukkuu =)

Onnea niille joilla pottatouhut lähteneet jo hyvin käyntiin! Meillä meni ihan kivasti sen suhteen alkuvuodesta, mutta nyt on totaalikieltäytymis-vaihe :/ Mutta kaikki aikanaan

Vaimo, Poju 1,5v ja Vaavi 15+2

 

täällä on Miialle laitettu jo isojen tyttöjen sänky :wave: :wave:
Pakko alkaa totuttaa, ku tarvitaan kohta tota pinnistä tälle toiselle

Ei osaa viel siellä nukkua

 

Meillä oli pojalla se 1,5v. neuvola keskiviikkona ja mitat oli 12,2 kg ja 85,5 cm. Nyt mennään siis nollakäyrillä, kun aiemmin ollaan menty painossa siellä -10:ssä =) Muutoinkin oli kaikki kunnossa.

Eipä tässä nyt sen kummempia, kesän jatkoja kaikille! :flower:

vaimo, poju reilu 1,5 v ja vaavi 16+3

 

Täällä myös Onnilla tänään 1½v neuvola.
Pituus 86,5cm ja paino 10,28kg.
Paino edelleen -20 mutta tasaisesti kasvaa. =) :heart:

Rokotus saatiin myös. Saa nähdä miten siihen reagoi...

Onni nukkuu tällä hetkellä matkasängyssä, jossa pinnasängyn patja. Sängyssä on avattava luukku niin pääsee sieltä pois ettei tarvi laidan yli kiivetä. Ja hyvin maittaa unet!

Eipä tännekään sen ihmeempiä. =)

 

Heippa mammat!

Tuuppaanpas mukaan keskusteluihin...

Meillä 29.12.08 syntynyt typy, Vilja, ja toista tässä kovasti kuumeisesti odotellaan jotta tärppäis... Ekasta tärppäs heti saman tien, niin oli tietysti luulo että tokakin osuis heti kerrasta.. No, aina ei mene asiat niinkuin elokuvissa ja tässä sitä pikkukakkosta sitten työstetään (aina silloin tällöin...).


Rokotuksesta meillä oli kyllä havaittavissa ekstra-kränäämistä ja pientä lenssua.
Vaikka ränäämistä nyt tuntuu olevan ilmassa muutoinkin uhmaan liittyen.. Täälläkin revitään ja nipistellään, potkitaan ja heitellään tavaroita. Onneksi suht vähän ja tilanteen saa hyvin hallintaan, mutta on se niin jännää kuinka entisestä "enkelistä" on tullut tuommoinen tulinen tättärä.

Pottailua ollaan täällä vähän yritetty ottaa ohjelmistoon, mutta tytöllä meinaa mennä hermot sen kanssa, joten potta on nyt laitettu sivuun. Potalla leikkiminen tuntuu olevan hauskaa, mutta istuminen siihen ilman housuja ja vaippaa on ihan kamalaa. Just oli viimeisimmässä Kaksplussassa juttua pottailusta, ja sen myötä päätin, että eipä tässä kiirettä ole vielä kuivaksi opetella. Kyllä sitä ehtii.

Onko teillä muilla sylivaihetta meneillään? Meillä on nyt ollut reilun kuukauden verran sellasta, että vaikka ollaan kotona ja käytännössä koko ajan yhdessä (olen kesälomalla), niin omat leikit ei tahdo kauaa kiinnostaa, vaan syliin on päästävä. Ja monesti kun pitäs tehdä ruokaa tms. niin tyttö roikkuu lahkeessa että pitäs ottaa syliin. Mä en ymmärrä mistä tää nyt on yhtäkkiä tullut, kun typy on muutoin niin reipas ja omatoiminen. Koko lopputalvi ja kevät meni ilman mitään sylikaipuita, vaikka oli päivisin hoidossa.

Tämäkin kai kuulunnee johonkin eroahdistusvaiheeseen, mutta välillä tuppaa hermot menemään kun ihan kenguruemona saa olla.... :attn: Onhan se toki ihanaa kun saa nyt sylitellä, mutta ei-aina-vaan-jaksa.

Mitkä leikit tai lelut teillä on nyt in?


Jahans, mutta typy nukkuu vielä joten aloitanpas iltaruoan teon.

Helteisin terveisin
Annapellu

 

Tervetuloa joukkoon Annapellu!!

Ultrakuulumisia:

Kaikki näytti vauvalla kunnossa olevan, rakenteet vaikuttivat normaaleilta ja vastasivat viikkoja :heart: Istukka on etuseinämässä, mutta väliä kohdunsuulla ja istukalla on ihan reilusti. Huh. Ei pitäis ainakaan olla tässä raskaudessa huolta etisestä istukasta Jalkovälissä näytti vauvalla jotain roikkuvan ja kätilökin sanoi, että veikkaa poikaa. Sellainen fiilis mulla onkin tässä jo jonkin aikaa ollut =) Mut eihän se ikinä ihan 100%:en varmaa ole. Synnytyksessä näkee sit kumpi tulee

Mutta eipä nyt tarvitse hirveästi mitään vaatetta tms. ostella, kun pojun jäljiltä on kaikki jäljellä ja hän kun on samaan aikaan vuodesta syntynytkin, niin pitäis kaikki samat vaatteet (haalareita myöten) mennäkin Oishan se ollut kiva päästä hameita hypistelemään, mutta hyvä näinkin =) Ja kävin mä yhden housupuvun ostamassa tulokkaalle ihan vaan ultran kunniaksi kuitenkin

Muuta:

Meidän poitsu näyttää kanssa aina vaan enemmän tunteitaan ja on aika uhmakas poika jo |O Mä väsyn välillä ihan totaalisesti ja yhteentörmäyksiltä ei voi välttyä, kun äiti ja poika on niin samanlaisia luonteiltaan :ashamed: Mutta sitten taas yritän ajatella, että aikansa kutakin. Mutta kyllä toivoisin kovasti, että tämä tulokas olisi vaihteeksi vaikka mun näköinen ja miehen luonteella varustettu. Mies kun on paljon tasaisempi luonteeltaan kuin minä Poitsu on ulkonäöltään puolestaan ilmetty isänsä

Ja huhhuh, kun en ole ikinä pitänyt helteistä, niin on kyllä tuskaiset oltavat näillä säillä. Mä toivon jo, että olisi edes elokuun puoliväli, niin alkaisi vähän viilenemään ja kaikenlainen perhetreffi yms. toiminta alkaisi :/ Ja pojun leikkitoiminta, joka on kerran viikossa 1,5 h kerralla (oonkohan siitä jo maininnut..?? Ei voi muistaa). =)

Varsinaista sylivaihetta meillä ei ole, mutta tuntuu tuo poika kumminkin vähän enemmän arastelevan, kun jonnekin mennään. Pitää sitten hetki hakea turvaa äidin sylistä ennen kuin uskaltaa jotain alkaa tekemään. Lempileluja tällä hetkellä on mm. kestosuosikki pallot, kaikki vesileikit on tosi kivoja (varsinkin kivien heitteleminen järveen), työnnettävät ja ajettavat lelut (kärryt, potkuautot) sekä autot. Myös vedettävät lelut on in.

Vaimo Poju 1v ja 7kk sekä Vaavi rv 20+1 (se olisi puoliväli raskaudessa )

 

täällä kans uhma nostaa päätään |O |O huoh!
Ja hellettä piisaa...sais vaan olla pikkasen viilempää...ei tämän mahan kans jaksa näitä kelejä :ashamed:

vauvis ja Miia 1.5v + poju 34+2 :heart:

 

Heippa!

Täälläkin porukka melko verkkaisesti kirjoittaa...taitaa lomailut ja helle ajaa edelle :saint:
VAUVIKSELLE paljon voimia loppuraskauteen ja viileitä tuulia

VAIMOlle kanssa ensinnäkin onnittelut ultran johdosta ja tsemppiä eespäinkin! :saint:

Meillä myös uhmaa/omaa tahtoa on aikalailla tyttösellä ja karjumisen varmasti voi kuulla lähitienoo, kun takapihalta pitää tulla sisälle, on huuto melkoinen...oikea ulkohiippari tuo tytsi!
Joku mainitsi kivien heittelyn veteen...sitä meidänkin tyttö rakastaa ja nauraa kovin veteen muodostuville renkaille :saint:


Rekat, autot...ne vasta IN ovat. Ihan on autofani ja kun kirjakerhosta tuli Autot-kirja, oli tytsi ihan myyty=) Tänään isi osti neidille ison kuormurin ja voi jessus, sitä tohinan määrää

Vähän vauvakuume kurkkii oven takaa, mutta vielä ei ole asian eteen mitään tehty ja tuskin vähään aikaan tehdäänkään...tai parempi kun ei puhu mittää

Mukavaa loman/kesän jatkoa kaikille ja uudet tervetuloa! Mm. ANNAPELLU! :heart:

Kathe ja tyttönen 1,6v.

 

Kiitoksia katherine!

Tulehan vauvis kertomaan, kun on vauva syntynyt!! Ja tsemppiä loppuviikkoihin! :wave:

Meille ei mitään erityisempää kuulu. Poitsu oppii sanoja koko ajan lisää, yhdyssanojakin jo puhuu niiden kaksisanaisten lauseiden lisäksi :heart: Ei ole nyt ollut ihan niin kiukkuinen poika. Varmaan helteet tekee kiukkusemmaksi, enkä sitä ihmettele, kun ne tekee kiukkuseksi minutkin Kirjoja on alkanut taas enempi selailla ja tulee pyytämään, että lukisi hälle. Nykyään jaksaa jo kuunnellakin sadun loppuun saakka =)

vaimo, poju 1v 7kk ja vaavi 21+6

 

Täällä kans Miia kovasti opettele sanoja, ja on muutenki jo jotenki niin iso tyttö :heart:
Kirjat täälläkin kiinnostaa kovasti

Tulen kertoileen vauvauutisia kun herra päättää syntyä

vauvis 35+6 ja Miia

 

Hei kauhian pitkästä aikaa :ashamed:

Olen pariin otteeseen käynyt täällä kesän mittaan kurkkimassa mutta kirjoittaminen on aina jäänyt. Mies vahtaa nyt hetken tässä lapsia ja kun ruuat on laitettu ym. pakolliset hommat hoidettu tältä päivältä, pääsin vähän koneelle.

Vauvikselle jaksuja viimeisiin viikkoihin! Mulla esikoinen on syntynyt elokuun alussa, ja sinä kesänä oli myös tosi kuuma kuten nytkin. Valuin vaan hikeä koko sairaala-ajan, kun silloin oli vielä just elokuu tosi lämmin.

Uudelle tulokkaalle Annapellulle kovasti tervetuloa! Meidän neidillämme on ollut enemmän tai vähemmän sylivaihe suunnilleen koko ikänsä :xmas:. Mutta ei kyllä nyt tässä iässä ole onneksi ollut lisääntymään päin vaan pikemminkin vähenemään. Lempileikkejä ovat kaikki mitä isoveli tekee. Pimun pitää päästä tekemään perässä ihan kaikki puiston kiipeilyverkoissa kiipeämisestä seisaaltaan pissaamiseen. Ja autot ym. kiinnostavat paljon enemmän kuin nuket (joita itse asiassa tytöllä ei olekaan , mutta ei siis lekarissakaan nuket kiinnosta). Tärppionnea teille kovasti kakkosen yritykseen :flower:

Samanlaiset leikit tuntuu olevan Katherinenkin tyttösellä ! Meillä tosin autokirjoja enemmän kiinnostavat eläinkirjat, mutta muuten autoilla leikitään koko ajan, tai ajaa Plasto-mopollansa jne.

Vaimolle ultraonnitteluja! Meillä myös uhma nostaa päätään, mutta onneksi tyttö ei ole aivan niin temperamenttinen kuin isoveljensä. Ei voi sanoa, etteikö luonnetta olisi mutta ei sentään aivan niin kovaa vääntöä aamusta iltaan kuin tuon isomman kanssa.

Mitenkäs Saparolla ultra meni? Toivottavasti on raskaus sujunut hyvin! Ja uhmaa on ilmassa teilläkin, jaksuja!

Meillä onkin Tuiskun kanssa melkein samankokoiset "vaavit" , puoli kiloa ja puoli senttiä kokoeroa .

(.) Me olimme kuukauden päivät appivanhempien mökillä, missä oli kivaa rentoutua kun oli muitakin lapsenvahteja. Muuten ollaan oltu ihan kotosalla kesä, ja loppukesä ollaan samaten; kuukauden päästä lapsilla alkaa tarhaharjoittelu. Minä palaan töihin 1.9.

1,5-vuotisneuvolassa neidillä oli painoa 10,8 kg ja pituutta 87 cm, kaikki ok. MPR-rokotteesta nousi se kuume viikon päästä, tietenkin just sinä päivänä kun lähdimme reissuun! Onneksi se laski hyvin Panadolilla eikä kestänyt paria päivää pidempään.

Meilläkin tyttö on jo jonkin aikaa puhunut parin sanan lauseita ja nyt alkaa tulla jo kolmeakin. Tosi vauhdilla on kyllä puhe tässä kevään ja kesän aikana saanut tuulta purjeisiinsa, neiti osaa jo tosi hyvin noilla lyhyilläkin lauseilla ilmaista itseään. Tuntuu kivalta hoitoakin ajatellen, kun tietää, että hän pystyy sitten siellä sanallisesti kertomaan jo jotakin hoitajille.

Mentävä on taas, toivottavasti ehdin tänne seuraavan kerran vähän pienemmällä välillä!

 

Elokuuta =)

Meillä pienen miehen 1½ v. mitat olivat 88 cm ja 12kg. Pitkä ja hoikka
poika on, mutta ei poikkea sisarussarjasta. Hurjaa pituuskasvua, kun
½ vuodessa on kasvanut 9½ cm.

Touhukas poika on. Nyt meillä opetellaan taas uutta, kun kaikki isommat
sisaret ovat koulussa. Ihmeellistä! Itsekin olen jonkinlaisessa murros-
vaiheessa. Hetkittäin tunnen itseni tarpeettomaksi. Osa minua kaipaa
jo työelämän haasteita. Kodissa kyllä riittäisi puuhaa, vaikka kuinka ja
paljon. Ei vaan jaksa innostaa. Toivon kerho tuo tullessaan ohjelmaa
, kun käymme avointa päiväkotia krt/viikko ja eräs äitien ryhmä kokoontuu
myös viikoittain. Tuo eloa ja iloa arkipäiviin.

Sanoja on tullut lisää ja muutama kahden sanan juttukin "nukkuu tää",
"äiti pom". Hitain kyllä on puhumisen oppimisessa. Joku epäili, ettei
hänen tarvitse puhua, kun kaikki häntä ymmärtävät. Itse luulen, että
on vain hiukan hitaampi. Kaiken kyllä ymmärtää.

Mopot ja työkalut ovat edelleen kaikkein mielenkiintoisimpia. Leikkii
jo jonkin verran autoilla ja legoilla. Palapeliä jaksaa tehdä, kun
joku hänen kanssaan. Ulkoilla jaksaisi loputtomiin ja istua pyörän
kyydissä. Omaa tahtoakin löytyy, mutta on meillä muutama vahvempikin
tapaus tässä talossa ollut. Mielenkiinnon saa aika helposti käännettyä
pois kiukunkohteesta. Ehkä enemmän itsekin jaksan sovitella joskin
kielletyt jutut ovat kiellettyjä ja niistä ei neuvotella.

Isompaan sänkyyn siirtoa mietitään ja tuteistakin varmaan täytyy
syksyn aikana luopua. Tammikuulla koittaa päiväkoti arki. Sielläkin
sitten helpompi elellä.

Pottaharjoittelu ei juuri etene. Ehkä joskus. Siskot jo osasivat hänen
ikäisenään, mutta isoveljet eivät. Otamme siihen siis aikaa ja ihan
rauhassa edetään.

Hyvää loppukesää kaikille :heart:

 

Tulinpas poksumaan
Miialla alkanu kauhee sanojen opettelu kausi..ihana ku se matkii ja selittelee :heart: :heart:

vauvis 40+0 ja Miia :heart:

 

Synnytyaskertomusta lyhyesti:

Eli 1.9.. alkoi aamuyöstä pienet kivut ja supistukset, aamulla vessassa käydessä tuli paperiin myös verta.
Supistuksia tuli pitkin päivää enemmän ja vähemmän, mutta kuitenki kipeähkösti.
Illalla vietiin esikoinen mummolaan yöksi siltä varalta jos tulee yöllä lähtö, ja jos ei nii ylikaikaiskontrolli olisi aamulla kuitenki ollu.

Illalla alkoi sitten supistukset tuntumaan jo aika napakoilta ja niitä tuli tiheemmin...
Joskus 22.00 aikaa lähettii ajaa kohti Oyssia, ja käytävällä katottii viel kelloa että ekan kerran tästä kävellään n. klo 22.30 (jos passitetaan takas kotii).

Sisälle mentiin ja tutkittii tilanne, 3cm auki ja kanava hävinny, eikun saliin. Supistuksia tuli mutta, ei viel niin pahoja...ilokaasua hengittelin siinä...siitä ei ollu paljon apua, mutta mukava pöhnä tuli, joten kipu vähän vaimeni.

Kun supistukset alkoi oleen kovempia, aloin pyytämään jotain muuta...kohdunkaulanpuudutetta kokeiltiin seuraavaksi...ei mitään virkaa koko puudutteella!! Täysin turha!

Kalvot puhkaistiin sitten klo 01.00, ja johan alkoi rytinällä tapahtuun...
Supistukset koveni, ja kätilö soitti anestesialääkärin paikalle epiduraalia varten...no, epiduraali muuttu spinaaliksi, koska olin jo 7cm auki, ja kipu sietämätöntä!!!
Lääkäri yritti, ja yritti laittaa mutta em voinut olla paikalla...sattui niin kamalasti...tais olla 4 kertaa kun yritti ja aikaa vierähti...
Ponnistamisen tarve oli aivan järkyttävä välillä kun vauva teki tietä itselleen.

Kun lääkäri sai sen spinaalin jotenkuten laitettua, nii aaaaaah, mikä tunne!!! Johan helpotti.
Siinä samalla aukenin 10cm, ja odotettii että ponnistuttais...mut ei. Ja vauva oli vielä korkealla...ei laskeutunut ollenkaan...
samalla alkoi vauvan sykkeet laskea supistusten myötä, ja pahimillaa oli useemman minuutin 80 luokkaa.
Ph arvot otettii klo 02.15 ja 02.55 ja laskussa oli....

kiireelliseen sektioon! (imukuppia ei voinut käyttää kun vauvan pää oli liian ylhäällä)

2.9.2010 Klo 3.27 rääkäisi ihana poika, jolla painoa 3720g, ja pituutta 52cm!:heart:

Pikku hetken ehdin poikaa nähdä kun se vietiin pois, ja minä jäin saliin...sieltä heräämöön, ja aamulla osastolle tutustuun poikaan!

Lääkäri oli sanonut miehelle kun oli vauvaa tutkinu leikkauksen jälkeen, että napanuorakin oli ollut aika lyhyt (45cm)

Mahdollinen syy vauvan ahdinkotilaan oli, että napanuora oli jotenki häpyluuta vasten, joten se jäi puristukseen.

Ja kuvaa pienestä:heart:

 

vauvahaaveita: ONNEA!!!!:heart: Mitäs isosisko tuumaa veikasta?=)

 

Hyvin on ottanu vauvan vastaan...ei oo viel ollu kummempia purkauksia=)
Liekkö edes viel hoksaa koko juttua

 

Heippa!

Ajattelin kirjoittaa pitkästä aikaa ja kertoilla kuulumisia. Aivan ihanaa lukea teidän kuulumisia, osalla jo toinen syntynytkin! onnea siitä vauvahaaveita sulle ja muille jo synnyttäneille!! ihana juttu.

Täytyy kertoa itsekin teille...kukaan ei tosiaan tiedä, miehen lisäksi siis, tein tässä muutama viikko sitten plussatestin, joten täälläkin odotetaan sisarusta tytsille!

olo on sen mukainen, väsyttää, turvottaa. laiskottaa, ruokahalu kasvanut...mutta aion nauttia alkumetreistä saakka nytä tässä raskaudessa. Kenties vika kerta raskaana, niin ilo irti kaikesta myös mässäilystä!

täytyy hakea neiti, heräs unilta...

 

katherine paljon onnea uudestta tulokkaasta!! Paljon tarrasukkia pienelle mukaan:flower::heart:

 

Pikainen hei (testaan saisinko jotenkin pidettyä konetta auki lasten läsnäollessa, nostin sen kirjahyllyn päälle ja keikun tässä tuolilla )

Vauvahaaveille kovasti onnitteluja ihanan pikku kullanmurun syntymän johdosta! Meilläkin eka syntyi kiireellisellä sektiolla (tämä jouluneitonen sitten ihme kyllä alakautta vaikka leikkauspöydälle lähtö uhkasi senkin kanssa). Suloinen pikkuveli tuli Miialle!

Katherinelle onnittelut plussasta ja ihanaa odotusaikaa!

Vaapukasta oli kiva kuulla myös, pitkä joulutonttunen teilläkin! Meilläkin neiti vetäisi ison spurtin kevään mittaan, oli 1-vuotisneuvolassa 79,5 cm ja 5 kk myöhemmin (meillä 1,5-vuotisneuvola hieman etuajassa) 87 cm.

(.) Mulla on työt alkaneet ja lapset menneet päiväkotiin. Yllättävän hyvin on lähtenyt sujumaan, ei tule pahemmin huutoa aamuisin kun vie ja päivätkin ovat kuulemma reippaasti. Olemme miehen kanssa järjestäneet työvuorot niin, että lapset ovat nyt alkuun hoidossa 4 päivää viikossa 6 tuntia kerrallaan, niin tulee vähän pehmeämpi aloitus.

Itsellänikin töihin paluu on sujunut kivuttomasti, jo ekana päivänä alkoi tuntua kuin ei olisi pois ollutkaan

Meillä on nyt tyttö ollut 1,5-vuotiaasta kokonaan päiväkuiva, silloin jätettiin päikkärivaippakin pois, ulkoiltu on ilman vaippaa 1 v 5 kk iästä. Tosi kiva kun ei päiväkotiinkaan tarvitse muistaa vaippoja raahata. Yövaippa sitten on vielä tuolla 3-vuotiaallakin, tosin pitäisi kyllä alkaa valmentaa sitä käymään öisin vessassa/potalla, osaa kyllä olla omatoiminen ja päiväuniltakin herää jos on hätä.

-- Hmm, kokeilun tulos on, että onnistuu, jos on ihan pakko päästä koneelle keskellä päivää, mutta epäergonomista, hivenen vaarallista, sekä saa lapset vimmoihinsa ja yrittämään kiivetä hyllyyn. Lopetan siis!

 

´palaan paremmalla ajalla, etsin tätä ketjua niin hitsin kauan!! vauvaháaveita, hitsi kun jännä tarina synnäríltä!! onnea vielä hurjasti! jsa grynna, olet ahkera, jo kuivía lapsesi, hiebnoa!"!

sori koneen painovirheet
!

 

Vauvahaaveita lämpimät onnentoivotukset perheellenne!!! Ihana poika oli kuvassa. Muistakin oli mukava lueskella, vaikka aika hiljaista tuntuu täällä olevan. Miten Grynnalla on nyt mahtanut töissä sujua??? Itselläni myös töihin meno lähenee. Toivon 2-v. päivänä eli 3.1.11 palaan taas töihin. Hui! Toisaalta jo sitäkin odottelen. Tiukkaa on rahasta ja hetkittäin tunnen itseni jopa turhautuneeksi. En silti maalaile ruusunpunia seinälle arjesta... Mutta siitä on selvittävä ja selvitään.

Toivo jo jonkin verran pissailee pottaan. Silloin hän kyllä kuljeskelee ilman housuja ja kyselen asiaa usein. Ei kyllä kerro mitään hätää jos vaipassa on. Sanoja on tullut lisää. Tahtoa riittää ja tuolilla pääsee vaikka minne. Kaikenlaista! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Hyvää lokakuun jatkoa ja joulunkin odottelua (mielessä jo) !

 

Täällä olis pojun ristiäiset lauantaina ja samalla menemme miehen kanssa naimisiin...yllätyhäät vieraille

Miia puhua pälpättää minkä kerkee, ja toistaa aivan kaiken mitä sille sanoo...paljon tulee sanoja ja max. kolmen sanan lauseita
Tutti ja potta on viel käytössä: / Pitäs alkaa ihan tosissaa harjoittaan noita pois...tuntuu vaan että kaikki unohtuu ku on tässä tätä vipinää ja hommaa päivin kahden pienen kanssa

vauvis, Miia 1.9kk ja poju 7vk:heart: