Joulukuun toivevauvat 2012 *vauvahöpinät*

Nyt kun valtaosa joulukuun odottajista ovat nyytin saaneet, niin eiköhän ole aika ottaa seuraava harppaus ja siirtyä tänne vauvapuolelle..

Eli tänne vain odotuspuolelta keskustelemaan ah niin ihanasta, mutta välillä raskaasta vauva-arjesta!!:heart: Toivottavasti saadaan yhtä hyvät keskustelut aikaan kuin odotuspuolella, joskin ymmärrettävistä syistä aika on rajallista tällä hetkellä..

Mukana keskusteluissa::heart:

Madicken04 TYTTÖ 22.11. 54cm/3710g (38+5)
Kaapo80 POIKA 22.11. 2900g (36+1)
Enny POIKA 2.12. 50cm/3180 (38+6)
nopnop TYTTÖ 2.12 45cm/2540g (39+2)
Tombatar POIKA 3.12. 51cm/3630g (39+4)
*Pihla* TYTTÖ 5.12. 46,5cm/2380g (37+5)
Sofi12 TYTTÖ 6.12. 49cm/3078g (40+2)
Peppi1981 TYTTÖ 11.12.50,5cm/3540g (40+1)
Undu TYTTÖ 13.12. 49cm/3305g (39+4)
jouluvauva TYTTÖ 13.12. 52cm/3980g (39+1)
Wera_ TYTTÖ 14.12. 52cm/3300g (41+3)
minttis81 TYTTÖ 16.12. 49cm/3375 (39+1)
Tupuna POIKA 19.12. 50cm/3630g (38+4)
jabadaba77 TYTTÖ 20.12. 48cm/3270g
ceecee POIKA 21.12. 52cm/4175g (41+1)
Baby on Board POIKA 22.12. 49cm/3385g (41+1)
Helmeri POIKA 22.12.12, 52cm/3720g (40+5)
Julia_ POIKA 25.12. 51cm/3436g (40+3)
Mameliini TYTTÖ 25.12. 50cm/3720g (40+4)
Pepsimax86 POIKA 25.12. 52cm/3225g
081012 TYTTÖ 25.12. 50cm/3705g (39+1)
Hukkapiru POIKA 27.12 3995g / 52cm (40+3)
luppi TYTTÖ 28.12 4kg/54cm (41+5)
Nuusku82 TYTTÖ 29.12. 3015g (39+6)
ÄksyRouva POIKA 29.12.2012 3930g/51,5cm (rv 40+3)
Susanna#1 TYTTÖ 2.1. 52cm/3750g (41+2)
Himmu TYTTÖ 6.1. 54cm/4096 g (41+6)

Aika tyttövoittoista on ollut joulukuu, sillä mukana keskusteluissa on 15 tyttövauvan äitiä ja 10 poikavauvan äitiä!

 

täälläpä ollaan!!!

ja empä sitte muuta ehikkää ku het poika heräilee ku koneen saan käteen :stick:

 

Perille löydetty

Aika menee ihan kauhian nopeaa, vaikea uskoa että jo tyttö on jo reilu viikon vanha. Tuossa sylissä se tuhisee. Tai no...nytpä heräs ja eiku syömään
...eikä yhtään liian aikaisin. Rinnat on ihan täynnä vaikka kuinka imetän. Eilinen meni tytöllä melkeinpä nukkuessa, niin tuntui ettei rinnat päässy koko päivänä tyhjenemään kunnolla vaikka imetyakertoja kuitenkin kertyi ihan mukavasti.

Täytyy palata asiaan hieman myöhemmin

-Nuusku ja typy 8pv

 

Kiitos Sofille ketjun perustamisesta!

 

Kiitos Sofi kun perustit tänne ketjun Mielellään myös täällä juttelua jatkan.

Perustin salaisen ryhmän Facebookiin tällä samalla Joulukuun toivevauvat 2012-nimellä. Eli mulle viestillä nimeä niin osaan laitella fb:ssa kaveripyyntöä niin voin lisäillä sitten tuohon ryhmään

 

Täällä myös, taidan pysytellä van täällä enkä liittyä fb ryhmään.

Undu & tytsy 3,5 viikkoa

 

Kiitos Sofi tästä ketjusta.

Meillä mies on ottanut päävastuun kodinhoidosta, mitä nyt mie välillä hössötän eli neuvon tuon ruuanlaiton ja pyykkäämisen kanssa, koska aikaisemmin ne olivat pääasiassa minun vastuulla. Myös vauvan hoitoon on osallistunut paljon, öisinkin tuo korviketta ja kanniskelee vauvaa, jos ei pikkuinen meinaa oikein alkaa rintaa imemään ja itkee vain. Nythän hän jäi taas isyysvapaalle pariksi viikoksi, teki nuo lyhyemmät viikot töitä säästääkseen niitä kelan päiviä.

Tänään kävin taas koiran kanssa lenkillä, viime kerrasta onkin neljä viikkoa. Mies hoiti tänään aamupesut ja antoi lenkin aikana korviketta vauvalle. Mukava oli huomata, että kävelykin alkaa sujumaan entiseen malliin, viimeksi kun pari viikkoa sitten kävin pikaisesti tuossa lähikaupassa, kävely oli vielä vähän outoa. Suihkuun mie olen päässyt pari kertaa viikossa, nyt varmaan useammin, kun voin käydä heti, kun neiti alkaa nukkumaan. En oikein raski jättää pikkuista vahtimatta edes suihkun ajaksi, mutta nyt mies voi kuulostella ja ottaa syliin, jos pieni herää.

Peppi1981 ja pikku neiti 3vkoa (ensi perjantaina tuleekin jo kuukausi täyteen)

 

Kiitos Sofi tästä pinosta :flower:

Täällä myös mies osallistuu niin vauvan hoitoon kuin kotihommiinkin. Ei ole vielä pitänyt isyyslomaa, mutta on iltaisin paljon vauvan kanssa ja laittaa yleensä isommat lapset nukkumaan, kun vauva usein siihen aikaan rinnalla. Meillä on kyllä toistaiseksi niin tyytyväinen tyttö, että hyvin ehtii itse suihkuun ja kotihommiakin tekemään ja tietokoneellakin istumaan Lähtemiset ei niin vain enää onnistu, kun on tuo syöttäminen niin hidasta vielä eli vauva on niin hidas syöjä, että menee tosi paljon aikaa siihen.

Täällä ehkä huokaisen nyt tuon painon nousun stressaamisen kanssa. Syntymäpaino on ylitetty ja oma maito tuntuu pääasiassa riittävän. Muutamana päivänä sai korviketta lisäksi ja jotenkin nyt on virkistynyt "reippaammaksi" syöjäksi. Ei nukahda enää ihan niin helposti rinnalle, vaan syö vähän pidempään.

Raajojen tärinästä tai nykinästä oli jotain juttua... Eli se on juurikin niin, että sen pitäisi loppua, kun ottaa raajasta kiinni. Eli esim epilepsiakohtauksessahan niin ei käy. Kannattaa kyllä tutkituttaa asiaa, jos tuntuu, että jatkuu vain ja säännöllisesti oireita tulee. Taitavat kuitenkin useinmiten olla harmittomia, onneksi.

Nyt en enää yhtään muista mitä piti kommentoida... Imetysdementia selvästi vaivaa, kun tuntuu, että asioita unohtelen yhtenään...

 

Mukana.

Meillä mies on kotona vielä helmikuun alulle. Ei hänellä mitään vauvanhoitoa vastaan ole mutta tässä laumassa on hommia jaettu pääosin niin että mies hoitaa nuo isotöisimmät eli 6v ja 7v erityislapset jolloin 2v ja vauva jää minulle. Enemmän kotona olevana teen pääosan kotitöistä, mies taas hoitaa enemmän kodin ulkopuolisia juttuja.

Silloin kun isot on koulussa voidaan ottaa rennommin pienten kanssa. Koska vauva on täysimetyksellä mies sitten ottaa enemmän vastuuta 2v:sta; ulkoilee, kerhoilee, käy uimassa ja ottaa omille reissuilleen mukaan. Välillä vaihdellaan, pariin kertaan olen käynyt 2v:n kanssa uimassa niin että mies hoitaa kotona vauvaa (ja mahdollisesti muita kotona olevia lapsia). Tänä iltana lähden 6v:n kanssa taloyhtiön saunalle saunomaan jolloin miehelle jää muut lapset.

Ilta/yöjutuissa mies hoitaa isojen nukutukset ja minä pienten. Kun vauva on imetyksellä ei miehen ole mieltäkään heräillä öisin. Tosin, perhepedissä nuo imetyksetkin sujuu puoliunessa eli harvoin tarvii itsekään kunnolla herätä, saati ylös nousta. Lähinnänuo ylösnousemiset on vaipanvaihdon takia tai siksi että itse menen juomaan tai vessaan.

Mutta siis ihan hyvä työnjako, tykkään.

 

Mukana myös! facebookissa en ole, eli juttelen vain täällä.

Miehen osallistuminen vauvanhoitoon... Alkuinnostuksen jälkeen päävastuu on jäänyt mulle. Mies saa käydä omilla menoillaan, mä en ole vielä ollut vauvasta erossa (suihkussa käyntiä lukuun ottamatta), mutta en ole halunnutkaan vielä päästä vauvavapaalle. Mies hoitaa illalla myöhäisen syötön, että mä saan nukkua pidemmän pätkän rauhassa. Yösyötöt on mulla, vaikka korvikkeella mennään. Vaipat ja syötöt on muutenkin enemmän mun hommia. Mies tekee pyydettäessä, mutta voisi olla oma aloitteisempi toimii tämäkin työnjako kuitenkin ihan hyvin. Kyllä mies tekee, jos itse haluan vauvavapaata. Uskaltaa siis ottaa vastuun itselleen. Suihkussa käyn joka päivä, meikkaamaankin ehdin joka aamu

Lenkkeilyä on täälläkin alettu taas harrastaa. Ihanaa! Joka päivä tulee käytyä edes jonkinlainen lenkki ja kyllä tekee hyvää loppuraskaudessa lenkkeily jäi kipujen takia, joten nyt kyllä nautin, kun taas pääsen ulos

Vauva heräileekin just, joten mentävä on

 

Tänne eksytty myös!

Itse vielä mietiskelen tuota facebookin mukaan tuloa. Kyselen nyt vähän tyhmiä mutta kuinka tuo fb:n ryhmä näkyy siis muille? Näkeekö muut ylipäätään (esim. kaverit), että olet liittynyt kyseiseen ryhmään ym.? En ole kauhean kova käyttämään facea joten olen vähän pallo hukassa asian suhteen

Täällä mies on paljon mukana vauvan hoidossa. Vaihtelee vaippoja ja syöttää. Varsinkin yö hommia mies on hoitanut. Itse pääsen nukkumaan jo siinä 21-22 maissa ja mies hoitaa vauvaa sinne 03-04 asti yöllä jonka jälkeen ite herään sitten hoitamaan. Miehen unirytmi ei pahemmin ole muuttunut koska valvoo muutenkin yleensä 02-03 asti yöllä. Mies on tällä hetkellä työttömänä joten aikaa riittää. Molemmat siis saa nukkua hetken aikaa. Imetys kun ei kerran oikein tahdo onnistua niin hyvin on tämä järjestys sujunut

Täällä kanssa käyty muutaman kerran pihalla lenkillä. Tekee kyllä todella hyvää pääkopalle ja muutenkin. Fiilis nousee heti kun pääsee tekeen pienen kävelylenkin musiikin kera.

Huomenna olisi ensimmäinen neuvolassa käynti synnytyksen jälkeen. Meillä ei siis tule neuvolatäti käymään kotona koska hänellä on kuulemma aika kiireistä joten menemme pojan kanssa käymään neuvolassa. Jännää nähdä kuinka poika on kasvanut

Hei! Tässä mietiskelin, että pitäisikö pojalle ottaa henkivakuutus. Joten siis kyselen teiltä, että oletteko ottaneet/aiotteko ottaa lapsellenne vakuutuksen? Ja mistä olette ottaneet/ajatelleet ottavanne?

ceecee ja poika 16pv

 

Heipä hei!
Niin tosiaan Kiitos Sofille ketjun perustamisesta:flower:
Taidan minäkin jättäytyä ihan tänne kirjottelemaan. Olen kyllä Fb:ssäkin, mutta vauva jutustelut osaltani jääköön tänne

Miehen osaltumisesta oli puhetta. Meillä nyt alkuaika jakautunut niin, että minä pääsääntöisesti hoidan vauvaa, hän hoitaa kodin ja esikoisen kanssa touhuamisen. Esimerkiksi tänä viikonloppuna kävivät luistelemassa ja hiihtämässä. Ollaan koitettu ottaa esikoinen oikein extrasti huomioon, ettei koe joutuvansa varsinkaan näin alkuaikoina vauvan varjoon. Hieman on jo miehen puolelta sukulaisia käynyt vauvaa katsomassa ja isosisko on saanut hoitaa pikkusiskon lahjojen avaamisetkin joka on ollut mieluinen homma
Ajateltiin myös, että isosisko saisi ristiäisissä kuivata pikkusiskon pään. Mikäli tämä papille vain sopii.
Tosiaan ristiäispäivä on jo sovittu ja varattu ens kuun alkuun. Mukavasti sattui jo kuolleen äitini nimipäivälle. Hän ei aikoinaan päässyt edes esikoisen ristiäisiin, koska oli jo niin huonona syöpähoidoista. Joten jollain tavalla tuntuu, että hän on nyt mukana. Ajateltiin myös ristiäistarjottavat laittaa äitini suunnitelmien mukaan, hän kun oli suunnitellut tarjottavat esikoisen ristiäisiin, mikä vain jäi silloin toteuttamatta. Onneksi nämä suunnitelmat löytyy ihan paperilta. :kiss:
Isyydentunnustus olisi myös jo varattuna parin viikon päähän.
Oikeastaan kasteeseen kutsukortit olisi vielä tekemättä/hankkimatta... saas nähdä saanko koskaan aikaiseksi, vai kutsutaanko vain kasvotusten ja puhelimitse. Lähisukulaisethan sinne ollaan vain kutsumassa.

Vakuutuksista oli myös puhetta. Sitä ei olla vielä saatu aikaiseksi, mutta otetaan kyllä, niinkuin on muullakin perheellä.

Onko kukaan teistä hurahtanut Kantoliinailuun?
Aiemmassa ketjussahan oli ihan linkkiäkin hyville sivuille josta löytyi paljon erilaisia sidontoja ....ei sen linkin laittaja sattuisi asiaa muistamaan ja laittaisi linkin uudestaan? ..laiskan ei tarvitsisi kaivella sitä tuolta aiemmista keskusteluista :ashamed:
Minä kokeilin tuossa aiemmin rengasliinaa, mutta se ei oikein vieläkään tuntunut omalle, eikä tyttökään siinä oikein viihtynyt. Tänään sitten otin tutumman pitkän trikooliinan ja tyttöhän simahti siihen samantein! =) Täytyy vain vielä kertailla noita sidontoja, nyt ei tuntunut liian löysä paketti häiritsevän muita kuin äitiä itseään

Niin ja lisäänpä vielä tuohon miehen osallistumiseen, että tosiaan kun vauva on vielä ihan täysin rintamaidolla, niin luonnollisesti minä olen siihen enempi sidottuna. Kaikki Yövalvomiset hoidan minä ja vastaavasti sitten päivällä nukun päikkäreitä.
Toki mies vaihtelee vaippoja/kylvettää/ kantelee/paijaa, hoitaa siis sen minkä nyt pystyy. Kotihommat on hän nyt ottanut hoitaakseen ja komentaa minua nukkumaan ja lepäämään jos näyttää siltä että alan höyryämään liikoja
...mutta aina ei ollut näin, vaan esikoisen kanssa isäksi opettelu otti aikansa ja kavereiden kanssa oli päästävä menemään lähes entiseen malliin ja harrastuksiin. Tähän lisäksi työ joka vaati reissaamista ja yöpymisiä poissa kotoa. Joten arki ei aina ole ollut vauvan kanssa ruusuilla tanssimista, mutta niistä kokemuksista on opittu ja mieskin tottui ja otti kokoajan enempi osaa arjen askareisiin. ...onneksi aika kultaa nekin muistot...sen ajan päiväkirjoja en halua aukaista ja palata niihin tuntemuksiin.

Mutta... iloisenpiin aiheisiin. Kävin tänään ensimmäistä kertaa ulkona sitten vauvan syntymän! Teki hyvää
Suihkuun teen nyt lähtöä, ihan jokapäivä en ole kerinnyt kyllä käymään... Kummasti tuntuu, että koko viikko on vain ollut yhtä pitkää päivää kaikkine torkkuineen ja vauvatouhuineen, vuorokaiden rajat on hämärtyny.

- Nuusku ja typy

 

mukana täällä myös! meillä tänään vauvan painokontrolli edessä kun paino on tippunu edelleen vaikka eilen tuli tytölle 3 vkoa ikää..syntymäpaino oli 3375g, sairaalasta lähtöpaino 3160g ja perjantaina neuvolassa paino oli 2915g. Imetyksen lisäksi annetaan nyt sit korviketta lisäksi..eli ei onnistunu täysimetys tällä viimeselläkään kerralla ..no mut hyvin nuo kolme aikasempaa on kasvanu korvikkeellakin. ekaa imetin osittain 5 vkoa, toista 6kk ja kolmatta 5vkoa niin saas nähdä päästäänkö nyt ees tohon 5 vkoon tän nelosen kanssa.

Tyttö on nyt huomattavasti tyytyväisempi ton korvikkeen alottamisen jälkeen ja nukkuu ilman että makaan tissi suussa vieressä koko ajan.

Ristiäispäivä on varattu 17.2. ja eilen vihdoin saatiin pähkäiltyä tytölle nimi .

Mies on mukana hyvin vauvankin hoidossa mutta pääasiassa ottaa vastuun noista isommista lapsista sillon kun imetän tai haluan nukkua univelkoja pois. Kotityöt hoituu mieheltä myöskin ja oon todella kiitollinen tuolle miehelle kaikesta avusta ja osallistumisesta :heart:

Oma toipuminenkin on edistynyt hyvin kun sterilisaatiohaava on alkanu sulkeutumaan ja paranemaan hyvin. Päivittäin käyn vielä tk:ssa näytillä ja haavan hoidossa mut kohta puoliin voidaan käyntejä vähentää ja saan alkaa hoitaa ite sitä

Nyt taas mentävä muihin hommiin--->

Minttis ja tyttö 3vkoa 1pvä :heart: :heart:

 

täällä normiarkea pyöritetään. ei tää niin kamalasti muuttunu vaik isäntä isyyslomalla oliki. se kun päivät oli tuol autojen alla hallissa. nyt vaan pitää opetella kahen pienen kans kauppareissut. tähän asti kävin joko yksin tai sit tuon taaperon kans...

meillä poitsu syö nukkuu ja paskoo iltaisin on sellanen parin tunnin hereilläolo-jakso. mut helppo vauva, niinku nuo muutki. ny ei enää D-vitamiinikaan aiheuta mahanpuruja kun on jo tottunu.

ja mulla ONNEKS jälkivuotoki alkaa loppua,onhan tuo jo 5 viikkoo tuhruttanukki |O

ristiäiset on 15.2 ja nimi päätetty. kummit vielä vähä hakuses :headwall:

 

Meillä hoidan suurimman osan vauvan jutuista ja kodista, mies kyllä tekee kun pyydetään ja leikittää esikoista. Musta vaan on luontevaa hoitaa koti ja vauva kun kerran sitä varten kotona olen. Toki myös päivisin esikoisen hoito lankeaa mulle kunmies ontöissä, huomenna toki taas alkaa päiväkoti. En koe tätä stressaavaksi kun saan nukuttua riittävästi enkä ole töissä. Silloin kun kävin töissä meillä tosiaan kävi siivojat mun jaksamisen takia.

Viime yö meni yhdelläyösyötöllä ja olo on sen mukainen. Toivottavsti hyvä kehitys jatkuu.

 

Kantoliinailusta:

En niitä täällä esillä olleita sivuja löytänyt (meandmama muistaakseni, olivat suljettu). Tässä kuitenkin jotain ohjeita:
Kantoliinakanavan kotisivut

Meillä tyttö on paljon kantoliinassa, tuollaisessa trikoisessa mikä on helppo sitoa. Rengasliina löytyy ja sitä olen kaikille kokeillut muttei tunnu "omalta". Käytännössä pikkuvauvaa olen pitänyt trikooliinassa ja isompaa vuorotellen pitkässä kudotussa liinassa ja ergossa. Jos on tarkoitus että vauva on kokoreissun tms liinassa kudottu on kätevä. Jos taas otetaan välillä pois niin ergo on helppo. Jos tällä hetkellä olisin kantoreppua hommaamassa päätyisin manducaan.

 

Me ollaan molemmat kotona, joten mies ei voi vedota siihen, että käy töissä ja mun on kotona olevana hoidettava kaikki Kotitöitä ollaankin jaettu. Mulla pyykit, ruoka ja vessanpesu, miehellä imurointi ja tiskikone. Sitten, kun mies on taas töissä, otan tietysti loputkin kotityöt itselleni, jos vaan ehdin ja jaksan.

Meillä on riesana vatsavaivat. Ei kuitenkaan onneksi koliikkia. Vauva pieree kovasti ja selvästi vatsassa vääntää. On kokeiltu rela-tipat, cuplaton ja nyt kokeillaan disflatylia. Disflatyl on ehkä sen verran auttanut, että ollaan saatu taas parempia yöunia. Viikon verran meni yöt ihan harakoille. Mies valvoi ensin yhteen-kahteen asti vauvan kanssa, sitten tuli nukkumaan, mä nousin ylös ja valvoin vielä kolmeen-neljään hieromassa, taputtelemassa ja hytkyttelemässä. Sitten nousinkin taas kuuden ja kahdeksan välillä syöttämään... Nyt on pari yötä mennyt jo paremmin, toissayönä tuli yksi syöttö. Viime yönä kaksi. Saatiin kuitenkin hyvät unet välillä 22.30-3.30. Siitä eteenpäin oli taas katkonaisempaa, mutta riitti, että vauvaa taputteli ja silitteli sängyssä. Voisi olla vaikeampaakin, jos tuo huutaisi kaiket yöt, joten en kyllä valita.

Jälkivuoto mulla kesti nelisen viikkoa. Tosi niukkana alusta asti, mutta meinasi tosissaan turhauttaa, kun ei se vaan loppunut! Mietin jo kohtutulehdustakin, mutta ei ollut oireita Nyt on kolmas päivä, kun ei ole enää tuhrutellutkaan. Ja tyttö täyttää keskiviikkona 5 viikkoa. Oma vointi on kyllä koko ajan ollut hyvä, ettei tosiaan luulisi mitään kohtutulehdusta olevan, mutta kaikki käy mielessä... Lenkilläkin jaksaa jo painella melkein vanhaan tahtiin niin, että tulee hiki. Eilen oli ihanan raukea olo illalla, kun pitkästä aikaa pääsi heittämään normaalit kaksi reipasta lenkkiä. Tänäänkin on vielä lenkille päästävä, vaikka aamusta jo käytiinkin vaunuilemassa

 

Täällä isä osallistuu enemmän noihin kototöihin kuin vauvan hoitoon. Kaikki on tosiaan miehelle uutta kun on eka lapsi ja oonkin ajatellu, että saa ihan oman halunsa mukaan tytön hoitoon osallistua enkä rupea hältä ihmeitä vaatimaan. Oli kotona ekat reilut pari viikkoa ja viettettiin yhdessä melkolailla koko aika Kivaa oli ja hiukka haikeeta kun taas tänään aikasin lähti töihin ja tulee vasta muutaman tunnin päästä kotiin. Jää yhdessä oloajat vähäseks, mutta onneks on viikonloput vapaalla.

Nimeä on viime päivät mietitty ja nyt vois jo melki sanoo, että on pari nimi vaihtoehtoa ekaks nimeks, kaks seuraavaa nimeä onkin sitten jo valmiina. Tarvii nyt vielä päättää, että kumpiko noista vaihtoehdoista on sitten se parempi

Viime yö meillä meni tosi huonosti tai ei koko yö, mutta nukahtaminen oli tytölle tosi hankalaa. Kitisi ja väänsi itseään eli kaippa oli sitten mahanpuruja. Lopulta siirryin sitte tytön kanssa olkkariin nukkumaan, että sai mies nukkua rauhassa. Tyttö nukku sitte lopulta yli 4tuntia putkeen ja jatko syömisen jälkeen aamuyöstä uniaan vielä saman verran. Nyt tuossa isoveikan kanssa kattelee lelujaan ja ollu jopa tunnin putkeen hereillä

 

Moikkamoi, tuunpas korkkaamaan tämänkin pinon täällä Hitsi ku ehtis vaan enemmän täällä käymään. Puolet viesteistä ja kirjotteluista menny ihan ohi!

Täälläkin isä osallistuu vauvanhoitoon ja noh, kotitöihinkin jonkin verran Ihan yhtä paljon ollaan hoidettu vauvaa kun mies oli kotona 5 viikkoa. Tuli muuten tarpeeseen toi isyysloma näin esikoisen saaneena, en tiiä miten oisin jaksanut kaiken yksin. Nyt tietty alkaa jo helpottaa kun vauva on 5 viikkoa.

Täällä ei imetys oo onnistunut niinku pitää, harmittaa tosi kovasti Jotenkin sitä on aina ajatellu et ite pystyn vauvani ruokkimaan, mut ei se sit ihan niin helposti mennykään. Kaikki meni pieleen mitä vaan voi mennä... Vauvan paino laski hurjasti alussa ja sit se nukahteli tissille, kirjaimellisesti sitä ei saanu hereille mitenkään, vaikka kylmällä vedellä kostutettiin päätä, riisuttiin alasti tms. Sit tuli myöhemmin kuvioihin semmoset rintaraivarit et yritettiin tissille miehen kanssa yhdessä kolmekin tuntia, mutta EI! Ja sitten omistan vielä semmoset pienet nännit jotka ei tuu yhtään ulos ettei onnistu imettäminen mitenkään ilman rintakumia ja ei oikein senkään kanssa ja vauva ei saa kunnon otetta ja mua saattuu todella paljon. Maito ei kunnolla ehtinyt nousemaan ja väheni vähenemistään kun tosta ei mitään tullut, rinnanpäät verillä ja hirvee huoli ja stressi saako vauva tarpeeksi maitoa. Että semmosta tänne.

Vatsavaivoja täällä on ollut aika pahojakin. Kerran huusi jopa 10h putkeen. Kokeiltu on: jalkojen pumppaus, masullaan olo, kuplastop, cuplaton, d-tipat missä maitohappobakteerit, anti-colic pullot, 3 eri maitomerkkiä, kunnon röyhtäytykset, mallasuute ja vyöhyketerapia, mitähän muuta viel... ja siis kakka tulee vaan kerran viikossa, rupee olee ummetuksen oireita, ku näyttää tekevän kipeetäki... voi olla et senkin takia on masuvaivoja ku ei toi suoli näytä toimivan.

Siinäpä purkaus. Mutta siis aivan ihanaa on silti ollut vauvan kanssa pienistä kommelluksista ja vaivoista huolimatta. Päivääkään en vaihtais pois<3

Mä haluaisin kans kovasti koittaa tota kantoliinailua. Mut veikkaan ettei meiän vauveli viihdy semmosessa. Se on tosi kova pyörittelee päätä ja suoristelee vartaloa jatkuvasti ja muutenkin kun nää päivät on masuvaivojen takia menny enemmän tai vähemmän itkien, niin sillon se ei kyllä semmoseen rauhottuis. Mut ois kyl ihana kanniskella ympäri kämpää tommosessa liinassa.

Enny ja poikavauva 5vko 1pvä

 

Vakuutuksesta: Me varattiin jo rakenneultran jälkeen vakuutus vauvalle ja kait kohta pitäisi käydä vakuutusyhtiössä laittamassa se voimaan. En nyt muista miten se nyt menikään, pitäisi varmaan tutkia ne laput, jotka tulivat sieltä vakuutusyhtiöstä.

Jälkivuodosta: Minulla on vielä vähän jälkivuotoa. Odotan kyllä sitä, että pääsen noista siteistä eroon, inhottaa käyttää niitä näin kauan. Olen kyllä vaihtanut jo päiväsiteisiin, niin eivät ole niin hautovia kui normaalit, mutta haluaisin silti päästä tästä jo eroon.

Imetys: Täällä taas tökkii välillä ihan täysin tuo imettäminen. Parina päivänä en ole saanut enää niin paljoa pumppaamalla kuin aikaisemmin, vaikkakin joudun pumppaamaan jo aika pian imettämisen jälkeen, kun pikkuinen ei ole enää niin hyvin päiväunia nukkunut. Huolestuttaa, että kuinka kauan voin imettää enää edes osa-aikaisesti. Annan kyllä lapsen olla niin paljon rinnalla kuin jaksan ja yritän pitää hereillä. Vaatteiden riisuminenhan pitäisi virkistää vauvaa, mutta mie en oikein uskalla häntä täällä kotona riisua, kun tämä asunto tuntuu välillä niin viileältä. No, viime yö ja tämä aamu meni ihan mukavasti kyllä myös imettämisen suhteen, mutta päivällä en saa lasta tyytyväiseksi. Tälläkin hetkellä pikkuinen nukkuu, nukahti taas kesken imemisen, joten saa nähä kuinka saan hänet sitten yöllä nukkumaan. Pitää varmaan taas ennen nukkumaan laittoa antaa korviketta, niin nukkuu paremmin jonku tunnin.

Viime yönä tuli kyllä nukuttua ihmeen paljon. Ennen kahtatoista lapsi sai vielä korviketta, vaikka piti sitten antaa vielä rintaa ennen nukahtamista. Jossain vaiheessa yön aikana piti taas imettää, joka onnistui ihmeen hyvin, kun minun ei tarvinnut vaihtaa edes asentoa, jotta lapsi saisi rinnasta kiinni. Nukahdin siinä sitten taas, kuulin kyllä, että lapselle tuli kakat vaippaan, mutta en sitten jaksanut lähteä vaihtamaan, kun pikkuinen olisi sitten saattanut herätä liikaa. Pelkäsin kyllä, että se voi tulla vaipasta yli, mutta meillä on vauvan alle sängyssä pyyhe, joten ainoastaan se olisi mennyt likaiseksi. Seuraavan kerran heräsin sitten seiskan aikoihin, jolloin kävin vaihtamassa vaipan ja vaihdoin samalla sängyssä paikkaa, että lapsi pääsi toiselle rinnalle ja taas nukahdettiin. Yhdeksän jälkeen heräsin seuraavan kerran ja sitten kerkesin syödäkin aamupalan ennen vauvan heräämistä.

Vatsavaivat: Täälläkin vauva piereskelee aika paljon ja välillä selvästi itkee vatsan takia. En ole vielä kokeillut muuta kuin vatsan hieromista ja se on onneksi auttanut pahimpaan. Olen välillä miettinyt noita lääkkeitäkin, mutta täytyy katsoa ensin mihin suuntaan nuo vatsavaivat menevät.

 

nyt ois hyvä hetki ittekki mennä maate ku molemmat pienet nukkuu,mut EI... halavatun kone piti vielä ottaa käsiin |O

masuvaivoista kärsiville. kannattaa muutes kattoo mitä syö. esim. mausteiset ruoat voi tehä mahanpuruja vauvalle. kaali on sellanen mitä mä valitettavasti joudun välttämään. mun herkkua kaalikeitto ja hernekeitto. mut sitte ku poika on vähä isompi,nii keitän kyllä ison kattilallisen :kieh:

 

Mahtavaa, vauvapalsta paikannettu. Kiitos Sofi

Kuulumisia:
Se mun kuume ei onneksi uusinut, eli kyseessä taisi olla vaan tiehyttukos, onneksi. Sain rinnat tyhjennettyä ja nyt ei ole pahemmin oireillut, mutta täytyy tarkkailla tuota maidon pakkautumista. Toisessa rinnassa tuntuu vielä pieni pahkura, jota yritin hieroa kuumalla suihkulla pois, mutta sinnittelee vielä siellä.

Lisämaito, mitä annettiin lähinnä öisin 20-30ml annoksina teki näköjään tehtävänsä, koska pojan paino nousi sitten 3:ssa päivässä melkein 300g... Vähän pisti kyllä miettimään, että olikohan tässä joku eri vaaoista johtuva heitto, kun vaikea uskoa että pienen paino olisi noussut liki 100g per päivä, oh well.. Pääasia, että nyt on syntymäpaino ylitetty 3385 - 3650g. Keskiviikkona taas punnitaan neuvolassa, ja yritän nyt jättää korvikkeen pois niin sittenhän näkee kasvaako samaa tahtia rintamaidolla.

Parina yönä on ollut meillä karseet rintaraivarit. En tiedä johtuuko vatsanväänteistä, maidon hitaasta herumisesta vai mistä, mutta raskasta se on kun toinen karjuu punaisena rinnalle. Pelottaa hitosti, että alkaa hylkiä rintaa, kun sai muutaman päivän pullosta. Viime yönä taisi muutenkin tehdä maitotilausta, kun imi klo 2-7 ja sit mä en enää jaksanut vaan kaadoin Nania kurkusta alas niin johan sammui ja sain nukuttua kokonaiset 3h |O unirytmit on täysin päälaellaan täällä, eli nukkuu melko rauhallisesti päivät 1-4h pätkissä ja sit yöt menee syödessä ja kakkiessa...

Mies on kyllä ollut ihana :heart: jaksaa kantaa mulle kokoajan syötävää ja juotavaa, kun imetän, auttaa vaipanvaihdossa, hoitaa vähän kotiaskareita ja välillä vaan paijailee ja lohduttaa. Ja silloin mua rupee aina itkettää. Jotenkin sitä yrittää olla niin vahva kokoajan vauvan kanssa niin sitten kun saa itse hellyyttä, niin hormonit tekee tehtävänsä:'(

Tällä viikolla jos sää vaan sallii niin aloitan vaunuharjoitukset. Varmasti mieli ja kunto kohenee kun pääsee kunnolla ulkoilemaan, eikä vain vähän nuuhkimaan ilmaa.

Sympatahalaukset muille yökukkujille ja imetyksen kanssa painijoille :hug:

BoB ja aikaeroinen vaavi 2vk 3pv

 

Kiitos sofille ketjusta! Ja jabadaballe facebookin ryhmästä. Pakko vielä varmistella, et eihän ne facebookis kirjottelemat jutut näy mun kavereille? Oon ehkä vähä vainoharhanen, mut en haluu et kaikki puoltutut tietää meidän asioita...

Neuvolassa tänään käyty. Pojalla ikää 1vko ja 6 päivää. Painoa 3670g (3225) ja pituutta 53,5cm (52). Ja muutenkin kaikki ok. Kysyttiin niistä nykinöistä terkkarilta, niin oli ihan pihalla. Oli kyllä melko nuori ja ilmeisesti ei kovinkaan paljon työkokemusta... Lupasi kuitenkin ilmoittaa asiasta lääkärille ja soittaa sitten mulle, et mitä mieltä lääkäri on... En vaan tiedä milloin. Mutta jos jatkuu, niin täytyy varmaan viedä yksityiselle tutkimuksiin. Meillä on siis vakuutus otettu myös vauvalle rakenneultran jälkeen.

Nyt poika heräs, eiku syöttöpuuhiin, jatkan joskus paremmalla ajalla.

 

Mä voisin itsekin tänne tulla.

Mies lähti tänään armeijan harmaisiin, mutta autteli ennen sinne menoa parhaansa mukaan, autteli yösyötöissä(nousi tyttöä hakemaan, vei..), vaihteli vaippaa, teki mulle aamupaloja, hoiti kotiaskareita. Kaikkea mahdollista.

Tyttö on selvästi perinyt unenlahjat isältään, koska mulla ei noin hyviä unilahjoja ole. Mun seuraksi tuli tänne meille hyvä ystävä, jonka poikaystävä lähti samaiseen armeijaan tänään. Tuetaan toisiamme ja ystävä auttelee tytön kanssa.

Ristiäiset mä oon oikeesti nyt jo ristiäisiä miettinyt. Ois toisaalta kivaa saada ristiäiset pian pidettyä, mutta ongelmana on just toi miehen armeija. Kun koskaan ei tiedä onko kiinni just sinä viikonloppuna, kun suunnittelis et pitäis.. Nimi on jo valmiina. hmm.

Syöttämään -->

Susanna#1 & Tyttö 5pvä <3

 

Minäkin löysin perille tänne, tosin olen alusta asti lukenut teidän viestejä, mutta en ole ehtinyt tai oikeastaan jaksanut kirjoittaa.

Meillä on vauva jo kohta 7 viikkoa, johon on mahtunut paljon mukavaa, mutta myös huolta. Meidän vauva on jo ehtinyt sairastaa flunssaa, jonka takia oltiin 6 yötä vauvan kanssa sairaalassa. Oli se kamalaa, kun noin pieni on kipeänä. Huoli oli suuri, vaikka oireet ei olleet edes pahoja. Normaalista poikkeava itkuisuus ja normaalia vaimeampi, valittava itku oli suurimmat merkit siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Jossain vaiheessa oli myös huono syöminen, ei jaksanut rinnalta syödä eikä sitten pullostakaan. Pulloruokinnalla mentiin vuorokausi, että vauva saa kerättyä voimia. Saikin kerättyä eikä tarvinnut missään vaiheessa nenä-mahaletkua. Sairaalassa helpotettiin oireita imettiin limaa ja hengitettiin höyryä ja avaavaa lääkettä.

Meillä on myös vauvalla paljon mahavaivoja. Kätisee paljon, piereskelee, puklailee ja myös puklu nousee nieluun. Puklua tulee luonnollisesti syömisen jälkeen, mutta monesti myös noin tunti syömisestä, tällöin pulku on piimämäistä kokkaretta. Ennen puklua on aina paljon itkua, sen verran paljon se sattuu masuun. Puklailu on nyt parina päivänä ehkä hiukan helpottanut. Vauva kakkaa koko ajan, joka vaipassa on kakka ja se on väriltää aina vihreää. Samoin se polttaa pyllyn ihon rikki herkästi. Sinkkivoiteella (apteekin, ei kaupan versio) ollaan saatu nyt iho paremmaksi. Näiden oireiden perusteella mietittiinkin neuvolantätin kanssa, että voisko olla maitoallergiaa, kun esikoisellakin on. No huomenna on lääkäri, joten siellä keskustellaan lisää asiasta.

Lisämaitoa olen joutunut pari kertaa antamaan aivan pakon edessä. No sairaalassa tietysti, mutta se olikin poikkeustilanne. Ennen sairastumista olin välillä huolissani maidon riittävyydestä (esikoisen kanssa oli maidon tulon kanssa ongelmia), kun vauva oli tissillä koko ajan ja olin aivan puhki. Äitini sitten vaati, että nyt on korviketta annettava, muuten minä en jaksa. Se olikin ehkä oikea ratkaisu, että sain edes muutaman tunnin yöllä nukuttua. Nyt ei ole tarvinnut korviketta antaa, sillä pakkasessa on vähän omaa maitoa, josta olen jonkun kerran antanut.

Vauva syö koko ajan. 1-3 h välein. Nuo kolmen tunnin syöttövälit osuu päivään ja yöll ä vauva on rinnalla koko ajan. Luulen, että suurin osa on vain sitä, että vauva hakee lohtua tissistä mahavaivoihin. Nyt olen yrittänyt vähän rajoittaa syömistä, kun liika syöminen selkeästi aiheuttaa mahavaivoja. Vaikeaa on arvioida milloin vauvalla on nälkä ja milloin mahavaivaa, etenkin kun olen yksin. Mun sylissä harvoin rauhottuu ilman tissiä, haistaa ilmeisesti maidon tuoksun. Muiden sylissä saattaa sitten rauhottua 0,5-1 h sylittelyn jälkeen.

Meillä isä ei ole pitänyt isyyslomaa vielä, mutta oltiin mummolassa lasten kanssa, jossa sain apuja isovanhemmilta. Lisäksi isä teki mummolasta käsin töitä silloin kun oltiin vauvan kanssa sairaalassa. Yksin en kahden lapsen kanssa vieläkään selviäisi, joten onneksi esikoinen on vielä täysipäiväisesti hoidossa. Helmikuun alusta sitten vähennetään hoitopäiviä. Mä olen ihan zombi päivisin, kun olen väsynyt öistä. Onneksi päivisin saan levättyä, kun vauva nukkuu päivällä paremmin kuin yöllä.

Isä osallistuu kotitöihin ja lasten hoitoon niin paljon kuin töiltään ehtii. On jo tottunut esikoisen hoitoon ja kodinhoitoon mun vaikeasta raskausajasta johtuen. Yöt minä hoidan pääasiassa vauvaa, isä ottaa vauvan hoitoonsa yleensä aamusta (klo 5 tai klo 6 aikaan) ja hoitaa vauvaa illalla pidempään. Lisäksi hän nukkuu esikoisen (joka ei nuku vieläkään täysiä öitä) kanssa.

.kaapo