vierailija
Luukkaa jouluevankeljum
Soaapru ja Enkkuva mummo ja uki murtieel
Siihe aikoaa anto keisarj Aukustus käsky jot koko valtakunnas olj loaajittava verokirjat. Teää verolpano olj ihka ensimäine ja tapahtu ko Kyrenius olj Syyrija käskyhaltijan. Kaik männiit kirjottautummoaa veroluettelluoo, jokahine ommoaa omituisiee kaupunkihhiees. Nii läks Juosep ja Kalileast, Nasareti kaupungist ja mänj Juuttoaa Peetlehemmii, Toaaveti kaupunkii; heää neäät kuulu kuningas Toaaveti sukkuu. Heää läks sin yhess morseimiees Mari kans, joka olj pienii päi.
Ko hyö olliit siel ni Mari synnyttämise aika tulj ja heää synnytti poja, esikoisees. Heää kapaloits lapse ja panj sen soimiee, ko heil ei olt tilloaa korttieeris.
Sil seuvul olj paimenii yöl vartioimas laumajoaas. Yhtäkkii heijä iesseääs seiso Herra enkelj, ja Herra kirkkaus olj heijä ympärilleää. Paimenet pölästyit siint, mut enkelj sano heil: "Älkää pelätkö. Mie ilmota teill ilosanoma, suure ilo koko kansal. Tänäpäin o teill Toaaveti kaupungis syntynt Vappauttaja, Ristus, Herra. Mie anna teil osviita: työ löyvättä lapse, joka makkoaap soimes kapaloissoaa."
Ja sill hetkel olj enkeli ympäril suur taivoaalline sotajoukko, joka ylisti Jumaloaa näinikkeä: "Jumalan o kunnia korkeuvessa, moaan peääl rauha ihmisil joita heää rakastoaap."
Ko enkelit olliit männieet takasi taivoasiee, paimenet hoaastoit toisilliee: "A vot nyt Peetlehemmii! Siel myö nähhää, mitä o tapahtunt, se minkä Herra meil ilmotti."
Ja hyö läksiit järkineää ja löysiit toeperreää Mari ja Juosepi ja lapse joka makas soimes. Teäänkö hyö näkkiit ni hyö kertoit mitä vakahisest olj heil hoaastettu.
Kaik jotka kuuliit paimenie sanat, olliit ihmeisseää. Mut Marj kätki syvämmehhiees kaik mitä olj tapahtunt ja tutkistelj sitä mielesseää.
Paimenet palasiit toimieesa, ja hyö kiittiit ja ylistiit Jumaloaa siint mitä olliit kuullieet ja nähnieet. Kaik ol just sil viisii ko heil olj hoaastettu.
http://tenkaset.fi/galleria/kirjoituksia/muut/jouluevankeliumi.htm
Soaapru ja Enkkuva mummo ja uki murtieel
Siihe aikoaa anto keisarj Aukustus käsky jot koko valtakunnas olj loaajittava verokirjat. Teää verolpano olj ihka ensimäine ja tapahtu ko Kyrenius olj Syyrija käskyhaltijan. Kaik männiit kirjottautummoaa veroluettelluoo, jokahine ommoaa omituisiee kaupunkihhiees. Nii läks Juosep ja Kalileast, Nasareti kaupungist ja mänj Juuttoaa Peetlehemmii, Toaaveti kaupunkii; heää neäät kuulu kuningas Toaaveti sukkuu. Heää läks sin yhess morseimiees Mari kans, joka olj pienii päi.
Ko hyö olliit siel ni Mari synnyttämise aika tulj ja heää synnytti poja, esikoisees. Heää kapaloits lapse ja panj sen soimiee, ko heil ei olt tilloaa korttieeris.
Sil seuvul olj paimenii yöl vartioimas laumajoaas. Yhtäkkii heijä iesseääs seiso Herra enkelj, ja Herra kirkkaus olj heijä ympärilleää. Paimenet pölästyit siint, mut enkelj sano heil: "Älkää pelätkö. Mie ilmota teill ilosanoma, suure ilo koko kansal. Tänäpäin o teill Toaaveti kaupungis syntynt Vappauttaja, Ristus, Herra. Mie anna teil osviita: työ löyvättä lapse, joka makkoaap soimes kapaloissoaa."
Ja sill hetkel olj enkeli ympäril suur taivoaalline sotajoukko, joka ylisti Jumaloaa näinikkeä: "Jumalan o kunnia korkeuvessa, moaan peääl rauha ihmisil joita heää rakastoaap."
Ko enkelit olliit männieet takasi taivoasiee, paimenet hoaastoit toisilliee: "A vot nyt Peetlehemmii! Siel myö nähhää, mitä o tapahtunt, se minkä Herra meil ilmotti."
Ja hyö läksiit järkineää ja löysiit toeperreää Mari ja Juosepi ja lapse joka makas soimes. Teäänkö hyö näkkiit ni hyö kertoit mitä vakahisest olj heil hoaastettu.
Kaik jotka kuuliit paimenie sanat, olliit ihmeisseää. Mut Marj kätki syvämmehhiees kaik mitä olj tapahtunt ja tutkistelj sitä mielesseää.
Paimenet palasiit toimieesa, ja hyö kiittiit ja ylistiit Jumaloaa siint mitä olliit kuullieet ja nähnieet. Kaik ol just sil viisii ko heil olj hoaastettu.
http://tenkaset.fi/galleria/kirjoituksia/muut/jouluevankeliumi.htm
sneaky: )