Jouluevankeliumi Karjalan murteella

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Luukkaa jouluevankeljum
Soaapru ja Enkkuva mummo ja uki murtieel

Siihe aikoaa anto keisarj Aukustus käsky jot koko valtakunnas olj loaajittava verokirjat. Teää verolpano olj ihka ensimäine ja tapahtu ko Kyrenius olj Syyrija käskyhaltijan. Kaik männiit kirjottautummoaa veroluettelluoo, jokahine ommoaa omituisiee kaupunkihhiees. Nii läks Juosep ja Kalileast, Nasareti kaupungist ja mänj Juuttoaa Peetlehemmii, Toaaveti kaupunkii; heää neäät kuulu kuningas Toaaveti sukkuu. Heää läks sin yhess morseimiees Mari kans, joka olj pienii päi.

Ko hyö olliit siel ni Mari synnyttämise aika tulj ja heää synnytti poja, esikoisees. Heää kapaloits lapse ja panj sen soimiee, ko heil ei olt tilloaa korttieeris.

Sil seuvul olj paimenii yöl vartioimas laumajoaas. Yhtäkkii heijä iesseääs seiso Herra enkelj, ja Herra kirkkaus olj heijä ympärilleää. Paimenet pölästyit siint, mut enkelj sano heil: "Älkää pelätkö. Mie ilmota teill ilosanoma, suure ilo koko kansal. Tänäpäin o teill Toaaveti kaupungis syntynt Vappauttaja, Ristus, Herra. Mie anna teil osviita: työ löyvättä lapse, joka makkoaap soimes kapaloissoaa."

Ja sill hetkel olj enkeli ympäril suur taivoaalline sotajoukko, joka ylisti Jumaloaa näinikkeä: "Jumalan o kunnia korkeuvessa, moaan peääl rauha ihmisil joita heää rakastoaap."

Ko enkelit olliit männieet takasi taivoasiee, paimenet hoaastoit toisilliee: "A vot nyt Peetlehemmii! Siel myö nähhää, mitä o tapahtunt, se minkä Herra meil ilmotti."

Ja hyö läksiit järkineää ja löysiit toeperreää Mari ja Juosepi ja lapse joka makas soimes. Teäänkö hyö näkkiit ni hyö kertoit mitä vakahisest olj heil hoaastettu.

Kaik jotka kuuliit paimenie sanat, olliit ihmeisseää. Mut Marj kätki syvämmehhiees kaik mitä olj tapahtunt ja tutkistelj sitä mielesseää.

Paimenet palasiit toimieesa, ja hyö kiittiit ja ylistiit Jumaloaa siint mitä olliit kuullieet ja nähnieet. Kaik ol just sil viisii ko heil olj hoaastettu.

http://tenkaset.fi/galleria/kirjoituksia/muut/jouluevankeliumi.htm
 
vierailija
Ihana, mun suku on menetetystä Karjalasta. En tiennyt millainen murre siellä on, mielenkiintoista.
Lainaan 1548 painettua tekstiä joulun tapahtumista uuden verotuskäytännön alun aikaan. Lisään rivivälin aina kauttaviivan jälkeen, jos sen on tarkoitus olla kohta, jossa voi vetää henkeä - siis ilmaa keuhkoihin - onnistuu paremmin?

"P. Lucan Euangelium.
Toinen Lucu.


Luuk 2:1 Se tapactui sijs nijnä Peiuine/

Ette Yxi Käsky wloskeui Keisarild Augustuselda/

ette caiki Mailma piti * Werolisexi laskettaman.



Luuk 2:2 Ja teme weron Laskema oli ensimeine'/

ia silloin tapactui coska Kyrenius oli Waldamies Ylitze Syrian maan.



Luuk 2:3 Ja menit itzecukin Caupungihins andaman heidens arwatta.



Luuk 2:4 Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupu'gist ylesmeni Judeaa' Dauidin Caupu'gin ioca cutzuta' Bethlehem/

Sille ette hen oli Dauidin Honest ia perehest/

ette hene' piteis mös itzens aruauttaman



Luuk 2:5 Maria' hene' kihilatun Eme'dens ca'sa ioca oli rascas.



Luuk 2:6 Nin tapactui heide' sielle ollesans/

ette synnyttemise' peiuet tulit teutetyxi.



Luuk 2:7 Ja hen synnytti Poian henen Esikoisens/

ia kiäri henen capalohin/

ia laski henen Seimen/

sille ettei ollut heille sija maiasa.



Luuk 2:8 Ja Paimenet olit samas Paicakunnas walwadhen Pellola laumans Ylitze/

iotca wartioitzit öölle heiden Carians.



Luuk 2:9 Ja catzo/

HERRAN Engeli seisoi heiden tykenens/

ia HERRAN kircaus heite ymberinswalghisti/

ia he peliestyit swrella pelgolla.



Luuk 2:10 Ja sanoi heille Engeli/

Elkette te pelietkö/

Sille catzo mine ilmotan teile swren ilon/

ioca tuleua on caikelle Canssalle



Luuk 2:11 Sille ette teille ombi tenepene syndynyt Wapactaija/

ioca ombi HERRA Christus Dauidin Caupungis.



Luuk 2:12 Ja teme on teille mercki. Te leudhet Lapsen Capalohin kiärityn/

panduna seimeen.



Luuk 2:13 Ja cocta oli Engelin cansa swri Taiualisen sotawägen ioucko/

iotca kijtit Jumalata ia sanoit/



Luuk 2:14 Cunnia olcon Jumala' corkiuxijs Ja maasa Rauha/

Ja inhimisis hyue Tacto.



Luuk 2:15 Ja se tapactui/

ette Engelit heiste poislexit Taiuasen/

Nin puhuit ne Paimenet keskenens/

Kieukemme haman Bethleheman/

ia catzokam site asia ioca tapactui/

ionga Herra ilmoitti meille.



Luuk 2:16 Ja he tulit kijruchtadhen/

ia Leudhit Marian. Ja Joseph/

ynne lapsen cansa ioca macas seimes.



Luuk 2:17 Coska he sijs sen nähnyet olit/

iulghistit he sen Sanoman/

ioca heille sanottu oli teste Lapsesta.



Luuk 2:18 Ja caiki/

iotca sen cwlit/

imechtelit nijte puheita quin heille sanottu oli Paimenilda.



Luuk 2:19 Mutta Maria ketki caiki nämet sanat/

tutkistellen hene' sydhemesens



Luuk 2:20 ia Paimenet palasit/

ylisteijn ia cunniottaijn Jumalata/

caikista quin he cwlluet ia nähnyet olit/

ninquin heille sanottu oli.



Luuk 2:21 Ja sijttequin Cahdexan peiue olit culunet/

ette Lapsi piteis ymberinsleicattaman/

cutzuttijn henen Nimens JESUS. ioca oli Engelilde io ennen cutzuttu/

quin hen cohdusa sikisi.



Luuk 2:22 Ja sijttequin heiden Puhdistus peiuet olit teutetydh Mosesen Lain ielken/

weidh he henen Jerusalemin/

ette he seisotaisit henen HERRAN eteen/



Luuk 2:23 ninquin Kirioitettu on HERRAN Lais/

Caiki miehenpoli/

ioca ensin auapi Eitins cohdhun/

pite cutzuttama' HERRALLE pyhexi.



Luuk 2:24 Ja ette heiden pideis andaman wffrin sen ielken quin sanottu ombi HERRAN lais/
pari mettisi eli caxi Kyhckylesen poica.



Luuk 2:25 Ja catzo/
Yxi Mies oli Jerusalemis/

ionga nimi oli Simeon/

Ja teme mies oli Hurskas ia Jumalalinen odhottadhen Israelin lohdutosta.
Ja Pyhe Hengi oli henes.



Luuk 2:26 Ja henelle oli wastaus annettu Pyhelde Hengelde/

ettei henen pitenyt colemata näkemen/
ennen quin hen näkis HERRa' Christusen.



Luuk 2:27 Ja hen tuli hengen cautta Templijn.

Luuk 2:28 Ja quin ne Wanhemat Piltin Jesusen Templin siselletoid/

ette heiden piti tekemen henen edestens Lain tauan ielken/

nin se otti mös henen sylijns/

ia kijtti Jumalata ia sanoi.



Luuk 2:29 Laske nyt HERRA sinun Paluelias * Rauhan menemen/

sinun sanas ielken.



Luuk 2:30 Sille minun Silmeni ouat nähnet sinun Terueydhes.



Luuk 2:31 Jonga sine walmistit caikein Canssain caswon ethen.



Luuk 2:32 Yhdexi walkeuxi walghistaman Pacanita/

Ja sinun Canssas Israelin Cunniaxi.



Luuk 2:33 Ja henen Isens ia Eitins olit imechteleueiset nijste quin heneste sanottin.



Luuk 2:34 Ja Simeon hyuestisiugnasi heite/

ia sanoi Marialle henen Eitillens/

Catzo teme ombi pandu langemisexi/

ia Ylesnousemisexi monen Israelis/

ia sixi merckixi/ cuta wastan sanottan.



Luuk 2:35 Ja sinungin mös sielus läpitze mieckan pite kieumen/

senpälle ette monen sydhenden aijatoxet pite ilmoitettaman.



Luuk 2:36 Ja oli Anna Prophetissa Phanuelin Tyter Aserin sughusta teme oli ioutunudh pitkelle ijelle/
ia oli elenyt miehens cansa seitzemen wootha hene' Neitzydeste's/



Luuk 2:37 Ja oli Lesken lähes Cadexan kymende ia nelie vootta/

Ja ei poislechtenyt Templist paluelemast Jumala/

Paastoisa ia Rucouxisa ööte ia peiue.



Luuk 2:38 Ja mös teme sama sille hetkelle siehen tuli/

ia cu'nioitzi HERRA/ ia puhui heneste caikille/

iotca Wapadhutta Jerusalemis odhotit.



Luuk 2:39 Ja sijttequin he olit caiki teuttenyet HERRAn lain ielken/

palasit he Galileaan heiden Caupu'gijns Nazarettin.



Luuk 2:40 Mutta Pilti ylescaswoi ia wahwistui Henges/

ia teutettin wijsaudhella/

ia JUMALAN armo oli henen cansans.



Luuk 2:41 Ja henen Wanhemans waelsit ioca wosi päsieis iuhlalle Jerusalemin/



Luuk 2:42 ia quin hen io oli caxitoistakymenen woothinen ylesmenit he Jerusalemin iuhla peiuen tauan ielken/



Luuk 2:43 ia quin peiuet olit teutetyt/

palasit he cotians/

nin Pilti JESUS ieij Jerusalemin/

ia eike homanet henen wanhemans.
Waan he lwlit henen oleuan seuras.



Luuk 2:44 Ja edheskeuit yhden peiuekunnan/

ia etzit hende Langoins ia Tuttawains sekan.



Luuk 2:45 Ja quin ei he hende leuteneet/

palasit he Jerusalemin ia etzit hende.



Luuk 2:46 Ja se tapachtui/

colmanen peiuen peräst/

leudhit he henen Templis istuuan Opettaijadhen keskelle/

cwldeleuan heite/

ia kysyuen heille.



Luuk 2:47 Ja caiki iotca henen cwlit hemmestuit ylitze henen ymmerdhyxens ia wastauxens.



Luuk 2:48 Ja quin he henen neit ihmettelit he/

Ja sanoi henen Eitins henelle/

Poican/ Mixi sine meille neijn teit?
Catzo/

sinun Ises ia mine olem murehtien etzinyet sinua.



Luuk 2:49 Ja hen sanoi heiden tyge's/

Mite se on ette te etzitte minua?
Ettekö te tietenyet ette minun pite nijse oleman/

iotca minun Iseni ouat?



Luuk 2:50 Ja eiuet he ymmertenyet site Sana ionga hen heille puhui.



Luuk 2:51 Ja hen alasmeni heiden cansans/

ia tuli Nazarettin/

ia oli heille alamaine'.
Mutta henen Eitins ketki caiki nämet sanat sydhemehens.



Luuk 2:52 Ja JESUS menestui wisaudhes/

ia ijes/

ia Armos JUMALAN ia Inhimisten edes."
 
vierailija
Lainaan 1548 painettua tekstiä joulun tapahtumista

ia silloin tapactui coska Kyrenius oli Waldamies Ylitze Syrian maan.

Sille ette hen oli Dauidin Honest ia perehest/

Luuk 2:8 Ja Paimenet olit samas Paicakunnas walwadhen Pellola laumans Ylitze/iotca wartioitzit öölle heiden Carians.

Luuk 2:10 Ja sanoi heille Engeli/

Elkette te pelietkö/

Sille catzo mine ilmotan teile swren ilon/

ioca tuleua on caikelle Canssalle

Luuk 2:13 Ja cocta oli Engelin cansa swri Taiualisen sotawägen ioucko/

iotca kijtit Jumalata ia sanoit/

Luuk 2:14 Cunnia olcon Jumala' corkiuxijs Ja maasa Rauha/

Ja inhimisis hyue Tacto.

Luuk 2:15 Ja se tapactui/

ette Engelit heiste poislexit Taiuasen/

Nin puhuit ne Paimenet keskenens/

Kieukemme haman Bethleheman/

ia catzokam site asia ioca tapactui/

ionga Herra ilmoitti meille.


Luuk 2:18 Ja caiki/

iotca sen cwlit/

imechtelit nijte puheita quin heille sanottu oli Paimenilda.


Luuk 2:19 Mutta Maria ketki caiki nämet sanat/

tutkistellen hene' sydhemesens

Luuk 2:20 ia Paimenet palasit/

ylisteijn ia cunniottaijn Jumalata/

caikista quin he cwlluet ia nähnyet olit/

ninquin heille sanottu oli.

Luuk 2:28 Ja quin ne Wanhemat Piltin Jesusen Templin siselletoid/

ette heiden piti tekemen henen edestens Lain tauan ielken/

ia sanoi Marialle henen Eitillens/

Catzo teme ombi pandu langemisexi/

ia Ylesnousemisexi monen Israelis/

ia sixi merckixi/ cuta wastan sanottan.

Luuk 2:36 Ja oli Anna Prophetissa Phanuelin Tyter Aserin sughusta teme oli ioutunudh pitkelle ijelle/
ia oli elenyt miehens cansa seitzemen wootha hene' Neitzydeste's/

Luuk 2:37 Ja oli Lesken lähes Cadexan kymende ia nelie vootta/

Ja ei poislechtenyt Templist paluelemast Jumala/

Paastoisa ia Rucouxisa ööte ia peiue.



Luuk 2:38 Ja mös teme sama sille hetkelle siehen tuli/

ia cu'nioitzi HERRA/ ia puhui heneste caikille/

iotca Wapadhutta Jerusalemis odhotit.



Luuk 2:39 Ja sijttequin he olit caiki teuttenyet HERRAn lain ielken/

palasit he Galileaan heiden Caupu'gijns Nazarettin.



Luuk 2:40 Mutta Pilti ylescaswoi ia wahwistui Henges/

ia teutettin wijsaudhella/

ia JUMALAN armo oli henen cansans.



Luuk 2:41 Ja henen Wanhemans waelsit ioca wosi päsieis iuhlalle Jerusalemin/

Luuk 2:42 ia quin hen io oli caxitoistakymenen woothinen ylesmenit he Jerusalemin iuhla peiuen tauan ielken/

Luuk 2:43 ia quin peiuet olit teutetyt/

palasit he cotians/

nin Pilti JESUS ieij Jerusalemin/

ia eike homanet henen wanhemans.
Waan he lwlit henen oleuan seuras.



Luuk 2:44 Ja edheskeuit yhden peiuekunnan/

ia etzit hende Langoins ia Tuttawains sekan.



Luuk 2:45 Ja quin ei he hende leuteneet/

palasit he Jerusalemin ia etzit hende.



Luuk 2:46 Ja se tapachtui/

colmanen peiuen peräst/

leudhit he henen Templis istuuan Opettaijadhen keskelle/

cwldeleuan heite/

ia kysyuen heille.



Luuk 2:47 Ja caiki iotca henen cwlit hemmestuit ylitze henen ymmerdhyxens ia wastauxens.



Luuk 2:48 Ja quin he henen neit ihmettelit he/

Ja sanoi henen Eitins henelle/

Poican/ Mixi sine meille neijn teit?
Catzo/

sinun Ises ia mine olem murehtien etzinyet sinua.



Luuk 2:49 Ja hen sanoi heiden tyge's/

Mite se on ette te etzitte minua?
Ettekö te tietenyet ette minun pite nijse oleman/

iotca minun Iseni ouat?



Luuk 2:50 Ja eiuet he ymmertenyet site Sana ionga hen heille puhui.



Luuk 2:51 Ja hen alasmeni heiden cansans/

ia tuli Nazarettin/

ia oli heille alamaine'.
Mutta henen Eitins ketki caiki nämet sanat sydhemehens.



Luuk 2:52 Ja JESUS menestui wisaudhes/

ia ijes/

ia Armos JUMALAN ia Inhimisten edes."
Ihan selvästi siellä on yritetty opiskella kuunkierron toistuvan aina 19 vuoden välein. Mutta iso osa tuosta on jätetty kertomatta. Eikä tuolloin kuin ei nykyäänkään parikymppistä lapsukaista tarvi vanhempien etsiä...
http://archive.is/EbW1M
 
vierailija
http://hemportalen.fi/juhwestm/A kuukirja/E-LIIKE.htm
Halusivat siis tuolloin mennä mäelle katsomaan, miten se näkyy, onko samanlainen kuin 19 vuotta sitten on ollut?
"Kuun näennäisen vaellukseen perustuva kuukalenteri on perustana kaikille kalentereille. Ongelmana on tietysti että Kuu ei suorita täsmällisen määrän vaihekierrosta vuodessa, sekä siinä ettei vaihekierros ole edes ilmaistavissa tasalukuisin päivin. Kalenterit jäävät aina kompromisseiksi, eteenkin kun babylonialaisten peruja olevat seitsenpäiväiset viikot otetaan mukaan ruljanssiin.

Babylonialaiset huomasivat kuitenkin että 235 kuun vaihekierrosta, 6939,7 vrk, vastaa melko tarkkaan 19 aurinkovuotta, 6939,6 vrk. Yhdeksäntoista vuoden jälkeen tietty kuunvaihe palautuu samaan vuodenpäivään, virhe jää alle vuorokaudeksi kahdessasadassa vuodessa. Tietenkin vuodenpäivät on silloin numeroitava vuoden alusta!

Ateenalainen Meton toi tiedon länsimaihin, jonka jälkeen kuun vaiheiden synkronointi aurinkovuoden kanssa kutsutaan metoniseksi kierroksi. Meton halusi v. 432 e.Kr uudistaa ateenalaisten kalenterin periaatteelle että 19 vuoden jaksossa olisi 12 vuotta jossa 12 kuukautta ja 7 vuotta jossa 13 kuukautta. :)sneaky: )
Tämä johtaisi kalenteriin jossa täydetkuut palautuisivat ja juhlatC jumalten kunniaksi voitaisiin pitää edes muutama kerta ihmisiässä oikeassa paikassaan. Kalenteri, jota ateenalaiset ottivat käyttöön, ei tarkoin seurannut Metonin ideaa, mutta se levisi Aleksanteri Suuren ansiosta ja jäi voimaan aina Julius Caesarin reformiin asti. Käyttämämme gregoriaaninen kalenteri on vain juliaanisen kalenterin tarkennus.

Kristittyjen pääsiäinen lasketaan kevättasauspäivän jälkeisen ensinmäisen täysikuun mukaan, joskaan ei taivaallisen vaan metonisen, "kirjanpidollisen" kuun mukaan.

Heprealaiset ja islamilaiset kalenterit ovat puhtaita kuukalentereita, ja varsinkin Ramadan-kuukauden alussa ja lopussa islamilainen maailma odottaa jännittyneenä milloin uudenkuun sirppi ensin havaitaan, koska kuukausi alkaa ja loppuu kun taivaan merkki sen ilmoittaa."
:sneaky: x-Sadussa haltijattaria oli 13, mutta vain 12 oli kutsuttu juhliin(y)
 
vierailija
"Haltiattaria oli kuninkaan valtakunnassa kolmetoista, mutta koska hänellä oli ainoastaan kaksitoista kultaista lautasta, joilta heidän piti saada syödä, oli yksi jätettävä kutsumatta".
- Maailman satuaarteet, Ruususesta-
 
vierailija
"Jo Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 jKr. päätettiin, että pääsiäispäivä oli
21. p:nä maaliskuuta tapahtuvaa
kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Kristinuskon kannalta tärkeä tapahtuma haluttiin sitoa perjantaista sunnuntaihin kestävään viikonloppuun täydenkuun ajan lähellä. Tämä takasi tärkeän juhlan viettämisen samaan aikaan silloisen kristityn maailman eri osissa. "
 

Yhteistyössä