Jos on raskaana, niin miksi ei voi tehdä enää mitään normaalia???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaalimäen Eukko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Nyt siskolla viikko 25 menossa vissiin, ja sillä on selässä joku ongelma; joku hermo jää puristuksiin tai jotain. Ei pysty kunnolla kävelemään jos on joutunut selkäänsä päivällä rasittamaan. Onneksi on muutenkin jo kotona, hoitovapaalla, muuten joutuisi ottamaan saikkua.

Hmm...hoitovapaalla ollessakaan se elo ei mitään rentoa ole, eli mun mielestä hyvin pärjää sitten töissäkin, jos pärjää kotonakin lasta/lapsia hoitamassa. Riippuen tietysti, että millaista työtä tekee.

Mutta tosiaan AINA ne vaivat ei ole mitään keksittyjä. Sitten, kun itse on kokenut vaikean raskauden, tietää varmasti millaista se voi pahimmillaan olla.

 
Alkuperäinen kirjoittaja GreY:
Puhe oli sellaisista raskaana olevista, jotka aloittaa sen marmattamisen ja elämän hankaluuden heti plussauksen jälkeen!

Joillekkin alkuraskaus voi olla rankin osa raskaudesta. Eräs ystäväni joutui sairaalaan tiputukseen, koska hänellä vain oli niin voimakas pahoinvointi alkuraskauden aikana. Kertaakaan ei tullut mieleen väittää, että hän valittaisi turhasta vaikka raskaus olikin vasta alussa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lentää:
Alkuperäinen kirjoittaja GreY:
Puhe oli sellaisista raskaana olevista, jotka aloittaa sen marmattamisen ja elämän hankaluuden heti plussauksen jälkeen!

Joillekkin alkuraskaus voi olla rankin osa raskaudesta. Eräs ystäväni joutui sairaalaan tiputukseen, koska hänellä vain oli niin voimakas pahoinvointi alkuraskauden aikana. Kertaakaan ei tullut mieleen väittää, että hän valittaisi turhasta vaikka raskaus olikin vasta alussa.

äitini oksensi 4 lapsesta loppuun asti... että niin ne raskaudet vaan on erilaisia...
 
Mua oikeasti suututtaa lukea tätä ketjua. Mulla on ollut melkein alusta saakka supistuksia, outoja kipuja, verenvuotoa ja ties mitä. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin jo kahdeksannelta viikolta lähtien kävely on ollut välillä vaikeaa ja istuminenkin. Aina välillä olen tehnyt sen virheen, että olen mennyt kantamaan jotain pientäkin ja sitten olen taas saanut kärsiä monta tuntia kivuista. Ja saanut selitellä näitä lääkäreille vähän väliä ja kuulla epäilyitä oireistani. Vaikka lääkäri on nähnyt, etten ole meinannut kyetä edes istumaan.

Olkaa nyt hemmetti onnellisia, jos voitte olla loppuun saakka jokseenkin normaalisti. Ette usko kuinka olen haaveillut, että voisin vain lähteä käymään lenkillä, kavereilla, kaupassa ja tekemään työni normaalisti. Antaisin melkein mitä tahansa, jos ei tarvitsisi miettiä kahta kertaa joka ikistä tavaran nostamista tai kauppaan lähtemistä. Jos tänään edes ajan kauppaan, vaikken kantaisi mitään, niin tiedän, ettei sen jälkeen voida lähteä esim. ulos syömään tai kavereilla käväisemään.

Ja on näitä ollut ennenkin. Äidilläni yksi raskauksista oli ihan vastaava. Sitkeästi yritti tehdä kaikkea ihan normaalisti vaikka kuinka oli hankalaa, kunnes joutuikin sitten kerrasta sairaalaan kuukaudeksi vuodelepoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja raskaana:
juu en kans ymmärrä"yli"raskaana olevia. itse kolmatta odottelen enkä elä mitenkää erilailla ku en raskaana ollessa, paitsi viinakset on tosin jääny pois nyt, mutta kaikkee teen niin kuin ennenki.kaikissa raskauksissa tein myös kaikki mitä muutenkin. ekaa odottaessa olin töissäki ihan loppuun asti, päivääkää en hakenu sairaslomaa. nyt tosin lääkäti"pakotti"sairaslomalle vaikka sanoin että ei kirjota, mutta nyt on iso riski tulla ihan liian aikasin, ainakin lääkärin sanojen mukaan, mutta kotona ollessa oon tehny kaikkee mitä yleensäkki ja myös ylimäärästäki vaikka käskettiin vaan ottaa iisisti, juup, mut toiv se ei kostaudu nyt sit.

Tää on kans sit toinen ääripää:
Mähän teen töitä ja vielä enemmän mitä sais enkä piittaa lääkärin varoituksista!!!

Pitää kuitenkin ottaa huomioon että tosiaan on raskaana eikä esittää jotain yli-ihmistä joka pystyy vaikkka mihin ja enempäänkin vaikka on raskaana!!!

Kyllä mäkin olin töissä ekan ja tokan eikä paljon vaivoja ollut mutta kolmas taas oli niin kamala etten enää halua raskaaksi. Ja olin todella vaivainen, väsynyt ja syötyä en saanut paljoa mitään.
 
Juurikin näin, olen pitkälti samaa mieltä. Normaali raskaus ei rajoita elämää, voi liikkua, hölkätä, kantaa kauppakassit, siivota jne. Mutta viime raskaudessa olin äitipolin ja osaston vakiasiakas ja raskausaika oli kaikkea muuta kuin normaalia elämää vauvan terveyden vuoksi. Jokainen raskaus on erilainen, ja joissain on ihan lääketieteellisistä syistä rajoitettu esim. liikkuminen minimiin.
 
Jos mä tästä raskaudun, aion tasan tarkkaan noudattaa neuvolan suosituksia ja kieltoja. Raskaus ei ole sairaus, mutta jos noiden neuvojen noudattaminen estää mielestäsi normaalin elämän, minä en sitten varmaan tule elämään "normaalia elämää".

Mulla on takana keskenmeno ja yksi enkelivauva. Seuraavan mahdollisen raskauden eteen teen kaiken mahdollisen, mikä saattaisi edesauttaa vauvan selviämistä loppuun saakka.
 
Kyll mä ainakin tänään henkilökohtaisesti mietin tuolla puupinoa kootessani, että järkevintä olisi jättää noi hemmetin halot tohon pihaan vaan ja antautua vuodelepoon.. Otti selkään ihan pirusti se kyykistely ja nostelu. Tai sitt vaan kuvittelen. :saint: Mummo ois senkin hoitanut ihan suitsait sukkelaan sen kummempia valittelematta. :xmas:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Miksei saa hössöttää? Mun mielestä hössöttäminen on hyvästä. Se vaan kertoo siitä että tuleva äiti on innoissaan. Miksi se on paha asia?

No kun se ärsyttää niitä kaikenkokeneita ja -tietäviä-

=)
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Kyll mä ainakin tänään henkilökohtaisesti mietin tuolla puupinoa kootessani, että järkevintä olisi jättää noi hemmetin halot tohon pihaan vaan ja antautua vuodelepoon.. Otti selkään ihan pirusti se kyykistely ja nostelu. Tai sitt vaan kuvittelen. :saint: Mummo ois senkin hoitanut ihan suitsait sukkelaan sen kummempia valittelematta. :xmas:

heh.. mun äiti kerto mun raskausaikana tarinan omasta isoäidistään.. Tämän kaikki synnytykset olivat todella helppoja. Kuopuksen syntyessä mummu oli ollut tiskaamassa. Kesken tiskauksen todennut "no nyt se syntyy" mennyt saunaan ja kymmenen minuutin päästä tullut takaisin vauva kapaloituna. Mummu laittoi vauvan kehtoon ja jatkoi tiskaamista. :D

Vaikka mummu olikin kuin luotu synnyttämää, minä silti pyysin ja sain epiduraalin ja taisinpa vähän valittaakkin synnytyksen aikana :laugh:

mummot on ollu ihan rautaa sillon aikoinaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mimmi:
No en mä kaikkee ihan ymmärrä.Just vaikka se että rv 10 alkaa ju "supistamaan" ´ähkitään,puhkutaan ja vaaputaan ja silloin. Mitään maitopurkkia painavampaa et voi nostaa,et kyykkiä tai nostaa maasta mitään ja sitte kohta otatki jo saikkua ja sitte ähkit ja puhkut kotona kun on niin tylsää.Juoksutat miestäs kun pientä eläintä kun ite et tietenkään mitään voi tehdä kun oot niiiin raskaana...

nim.neljä raskautta takana

Että neljän raskauden pätevöittämänä tiedät sitten nuinkin tarkkaan toisten ihmisten raskauden kulun ja ongelmat feikkaamiseksi ?!? Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää että joskus asiat vaan ei mene ihan yhtä onnellisesti kun sun oman napas raskaudet on sattunu menemään...Muutaman toimeliaan ja reippaan raskauden jälkeen kun joutuu yllättäin 12 rv:lta vuodelepoon eikä mitään saa nostella...niin siinä saa ukkokin juosta kuin pieni elukka ,että arki rullaa.
 

Yhteistyössä