"juup"
No tämä.Alkuperäinen kirjoittaja Myös vastoinkäymisiä kokenut;29634138:Perusnegatiivinen luonteesi taitaa olla suurin esteesi eikä raha tai mikään muukaan.
No tämä.Alkuperäinen kirjoittaja Myös vastoinkäymisiä kokenut;29634138:Perusnegatiivinen luonteesi taitaa olla suurin esteesi eikä raha tai mikään muukaan.
Onhan sillä se väli, että käytännössä myönnät feikkaavasi jompaa kumpaa johonkin suuntaan.Onko sillä jotain väliä?
No en mä live-elämässä ole tällainen kuin täällä vaan olen erilainen. Ja kyllä mulle passaisi käydä työväenopiston kursseilla ja se olisi mielestäni hauskaa mutta en saa miestä suostuteltua siihen että otettaisiin lapselle hoitaja kotiin. Hän kyllä luottaa päiväkodin hoitajiin mutta ei kehenkään vieraaseen.Onhan sillä se väli, että käytännössä myönnät feikkaavasi jompaa kumpaa johonkin suuntaan.
Siinä tapauksessa mies tulee kerran viikossa ajoissa töistä kotiin ja hoitaa lapsen itse. Menee vaikka lauantaina tai sunnuntaina pariksi tunniksi töihin, jos ei muuten voi yhtenä päivänä tulla ajoissa. Jos ei kelpaa, mies hoitaa lapsenvahdin palkkaamisen. Ei pitäisi olla vaikeaa hyvässä ja tasapainoisessa parisuhteessa. Sellainenhan sinulla kuitenkin on?No en mä live-elämässä ole tällainen kuin täällä vaan olen erilainen. Ja kyllä mulle passaisi käydä työväenopiston kursseilla ja se olisi mielestäni hauskaa mutta en saa miestä suostuteltua siihen että otettaisiin lapselle hoitaja kotiin. Hän kyllä luottaa päiväkodin hoitajiin mutta ei kehenkään vieraaseen.
Hienoa, että olet yrittänyt opiskella! Miltä se tuntui, piditkö opiskelusta? Kirjoitit, ettet pärjännyt, osaatko sanoa, mistä se johtui? Saitko tarvittavaa apua? Esimerkiksi selkokielisiä materiaaleja?Joo olen se toinen ammattivalittaja. Mulla on oppimisvaikeuksia ja koulufobia diagnosoitu ja olen kyllä nyt aikuisena yrittänyt opiskella sitä merkonomin tutkintoa ja ylioppilaaksikin mutta en ole pärjännyt. Ja kyllä mulle ihan kahvittelukin kävisi jos vain olisi joku ystävä. Mä toivoin tietenkin nuorempana ja vielä nytkin ihan tavallista elämää siis ammattia,työtä ja perhettä ja noista vain tuon perheen sain. Olisi minulle sekin käynyt että olisin sinkku jos olisin ammatin ja työn saanut, ne on mun mielestäni elämän tärkeimpiä asioita.
Kyllä mä pidin opiskelusta ja tein kovasti töitä sen eteen että olisin siinä pärjännyt. Kävin kursseja kahteen kertaan,otin tukiopetusta,tein lisätehtäviä yms en vaan pärjää matemaattisissa asioissa, matematiikka vielä menee mutta kirjanpito aivan liian vaikeaa plus sitten monet tietokonejutut yms En asu lapsuuden paikkakunnalla, en ole siellä asunut yli 20v enkä ole kotiäiti. Poika on osa-aika hoidossa n 12pv/kk klo 9-15. Harvoja äitejä on kotona joilla kohta 6v lapsi yleensä lapset ovat pienempiä.Olen käynyt useastikkin työkkärissä ja sieltä joskus näitä työkokeiluja tehtiin esim siivoojan yms töihin mutta ne olivat liian raskaita ja kun en pärjää opiskeluissa enkä voi tehdä fyysistä työtä niin eivätpä oikein osanneet auttaa.Hienoa, että olet yrittänyt opiskella! Miltä se tuntui, piditkö opiskelusta? Kirjoitit, ettet pärjännyt, osaatko sanoa, mistä se johtui? Saitko tarvittavaa apua? Esimerkiksi selkokielisiä materiaaleja?
Asutko lapsuuden paikkakunnallasi vai muualla? Eikö siellä ole muita kotiäitejä?
Tottakai ammatti ja työ ovat iso osa elämää, mutta onhan kotiäitiyskin elämäntyö! Ei ammatti tai koulutus määritä sinua ihmisenä. Oletko käynyt TE-keskuksessa juttelemassa työllistymistoiveistasi?
Toivon, että kaikki järjestyy, saat elämään toivomaasi sisältöä ja että voisit olla onnelllinen!
Ystäviä saa olemalla itse ystävä.Olisihan se kiva jos olisi ystäviä.
Mua kiinnostais tietää, mitä fyysisiä sairauksia? Tämähän on anonyymipalsta, joten voit kait kertoa?Mulla on monenlaisia fyysisiä sairauksia siksi ei fyysinen työ käy. Mies on yrittäjä ja sen asiakaskunta on täällä.
Eikö se ukkos voi katsoa lapsen perään kertaa viikossa?No en mä live-elämässä ole tällainen kuin täällä vaan olen erilainen. Ja kyllä mulle passaisi käydä työväenopiston kursseilla ja se olisi mielestäni hauskaa mutta en saa miestä suostuteltua siihen että otettaisiin lapselle hoitaja kotiin. Hän kyllä luottaa päiväkodin hoitajiin mutta ei kehenkään vieraaseen.
No kyllä se varmaan voi. Se vaan kun on yrittäjä joka kiertää pitkin tätä paikkakuntaa niin ei koskaan tiedä loppuuko päivä klo 15-19.Eikö se ukkos voi katsoa lapsen perään kertaa viikossa?
Tuo onkin hienoa jos pystyy opiskelemaan sitä kautta sitten saavuttaa helpommat työt.Kyllä sitä muillakin on vaikeaa ollut. Ja pakko on selvitä.
Tässä juuri mietin yhtä ajanjaksoa elämässäni kun kaikki kaatui päälle, silloin jouduin suljetulle itsetuhoisuuden vuoksi ja todella ihmettelen että selvisin hengissä siitä kaikesta.
Mutta tässä ollaan, vahvempana kuin koskaan. Valittamalla ja katkeruudella et saavuta mitään. Se on fakta.
Itsellä on fyysisiä vammoja ja tuleva töihinmeno ei ole helppoa. Siksi päätin miettiä alan joka kiinnostaa, opiskella ja sitä kautta päästä töihin vielä joskus.
Ennen ärsytti kun minulle sanottiin näin mutta tämä on täysin totta, eli kaikki on omasta asenteesta kiinni. Kaikkiin ongelmiin ei voi vaikuttaa mutta siihen voit miten suhtaudut asioihin.
Joskus annan itseni vaipua pieneksi hetkeksi itsesääliin ja synkkyyteen mutta siihen ei pidä jäädä vellomaan
Kyllä siihen pystyy kuka vaan jos viitsii.Tuo onkin hienoa jos pystyy opiskelemaan sitä kautta sitten saavuttaa helpommat työt.