jos näet juopon kadulla niin halveksitko häntä? vai mitä ajattelet?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Taare
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Taare

Vieras
mitä ajattelet kun tuommoinen laitapuolen kulkija tulee sinua vastaan?

itse ennen en hyväksynyt heitä ollenkaan, mutta kerran eräs viisas ihminen sanoi minulle: ajattele, tuollakin miehellä on äiti joka rakastaa lastaan ja on huolissaan lapsensa elämästä.
se avasi silmät, koskaan kun ei voi olla varma miten elämä omia lapsia heittelee. jos lapsestani tulee alkoholisti niin pitääkö minun alkaa halveksimaan häntä, potkimaan kaduilla pois tieltä ja unohtaa että joskus sekin ihminen on ollut minulle se maailman tärkein ja toivoa että kaikki muutkin ihmiset tuntevat samoin lastani kohtaan
 
Alkuperäinen kirjoittaja Taare:
mitä ajattelet kun tuommoinen laitapuolen kulkija tulee sinua vastaan?

itse ennen en hyväksynyt heitä ollenkaan, mutta kerran eräs viisas ihminen sanoi minulle: ajattele, tuollakin miehellä on äiti joka rakastaa lastaan ja on huolissaan lapsensa elämästä.
se avasi silmät, koskaan kun ei voi olla varma miten elämä omia lapsia heittelee. jos lapsestani tulee alkoholisti niin pitääkö minun alkaa halveksimaan häntä, potkimaan kaduilla pois tieltä ja unohtaa että joskus sekin ihminen on ollut minulle se maailman tärkein ja toivoa että kaikki muutkin ihmiset tuntevat samoin lastani kohtaan

pahalta tuntuu, itse elin alkkisperheessä ja toivon että hänestä edes joku välittää. ettei kukaan ole hylännyt sen juomisen takia. rahallisesti ei tarvitse auttta, mutta pytääjoskusvaikka syömän tai vie ruokapussin. apu sekin
 
välillä kyllä käy sääliksi ku miettii miten se elämä on heitä heitellyt mut sitte taas mietin että mikseivät tee asialle mitään. kuka sen pullon pakottaa aina juomaan. ja omaa poikaa en kyllä ees päästäis siihen tilanteeseen että kadulla asuis.
 
Ajattelen että kauhea kohtalo. Et toivottavasti on edes jonkinlainen koti mihin päänsä kallistaa. Kamala surku on myös oman äidin ja isän alkoholisti veljistä. Jotenkin kamalaa katsoa sivusta kun elämä menee pilalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Serendipity:
välillä kyllä käy sääliksi ku miettii miten se elämä on heitä heitellyt mut sitte taas mietin että mikseivät tee asialle mitään. kuka sen pullon pakottaa aina juomaan. ja omaa poikaa en kyllä ees päästäis siihen tilanteeseen että kadulla asuis.

Alkoholismihan on sairaus... että se sairaus sen pullon pakottaa aina juomaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mangusti:
Alkuperäinen kirjoittaja Serendipity:
välillä kyllä käy sääliksi ku miettii miten se elämä on heitä heitellyt mut sitte taas mietin että mikseivät tee asialle mitään. kuka sen pullon pakottaa aina juomaan. ja omaa poikaa en kyllä ees päästäis siihen tilanteeseen että kadulla asuis.

Alkoholismihan on sairaus... että se sairaus sen pullon pakottaa aina juomaan.

on on mutta kyllä se alunperin on ihan itseaiheutettua ja sen jälkeen riistäytynyt käsistä.
 
En halveksi, juttelenkin heidän kanssa joskus kun kävelen heidän vakipaikkansa ohi.
Ihmisiä nekin on.
Jos taas jotenkin epämääräsesti käyttäytyy niin en jää jutustelemaan vaan menen vinhaa kyytiä eteen päin.
 
Usei tälläsilla "denareilla" on kuin onkin ollut ihan oikea elämä.. Ensi on mennyt firma, päälle velat, sitten on mennyt asunto, vaimo, lapset.. Aina on joku syy (ja seuraus) miksi juo.. Ihmisiä me kaikki vaan ollaan..
 
Sääliksi käy yleensä. Mietin myös, onko perhettä joskus ollut, lapsia, onko nyt ketään, joka huolehtii, miksi on käynyt niin, että viina on vienyt. Epämääräisesti tai aggressiivisesti käyttäytyvät juopuneet koetan ohittaa nopeasti ja mahdollisimman huomaamattomasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Serendipity:
Alkuperäinen kirjoittaja Mangusti:
Alkuperäinen kirjoittaja Serendipity:
välillä kyllä käy sääliksi ku miettii miten se elämä on heitä heitellyt mut sitte taas mietin että mikseivät tee asialle mitään. kuka sen pullon pakottaa aina juomaan. ja omaa poikaa en kyllä ees päästäis siihen tilanteeseen että kadulla asuis.

Alkoholismihan on sairaus... että se sairaus sen pullon pakottaa aina juomaan.

on on mutta kyllä se alunperin on ihan itseaiheutettua ja sen jälkeen riistäytynyt käsistä.

Itseaiheutettu, mutta tuskin kukaan silti "huvikseen" alkoholistiksi alkaa.
 
En halveksi,säälittää ja surettaa kun elämä on mennyt siihen pisteeseen. :/
Kunpa olis rohkeutta mennä juttelemaan ja kertomaan heillekin sitä että on olemassa parempaa ja on JOKU joka voi auttaa&vapauttaa alkoholin siteistä kahleista. :)
 
Alkoholismi voi alkaa ihan vain kesäputken päätteeksikin.. ihmistä alkaa masentaa ja masennukseen se juo alkoholia. Alkoholi taas piristää hetkellisesti ja sitten masentaa vielä enemmän, sitten pitääkin juoda lisää ja avot sitä on kierteessä.
 
Liian läheltä on tullut nähtyä se mitä alkoholi saa aikaan, liian läheltä nähtyä se että alkoholismi on todellakin sairaus mikä vaatii suunnatonta ponnistelua jos siitä tahtoo parantua, joten lähinnä mulle tulee vaan surullinen olo.. miksi ihmiset lähtevät sille tielle mikä pilaa elämän.. :| kun se mopo karkaa käsistä niin nopeasti.. :(
 
Ennen suututti, vihastuttikin ..kun ukoilta loppui alkon ovella rahat tilasivat itselleen ambulanssin :kieh:

Mutta ei vihastuta enää, ei edes säälitä. Toivon vain enkeleitä heillekin, että jonakin päivänä löytäisivät pois sairaudestaan. Ja autan tarvittaessa, jollakin tavalla.

Ja todellakin, viina on hyvä lohduttaja ja unohduksen antaja -hetkeksi. Se vaatiikin sitten kaiken muun vastineeksi. Siksi mieluummin rukoilee, kuin tarttuu pulloon.

Ja huom. en ole absolutisti. En vain koskaan tahdo juoda suruun ja yksinäisyyteen. Vain iloon ja rakkauteen.
 
mä "tunnen" erään alkoholistin, juonut koko ikänsä ja on nyt 40v. Hän on todella symppis tapaus ja en voi kuin ottaa osaa. Hänen elämäntarinansa on kaikkea muuta kuin kaunista kuultavaa. =( Äitinsä oli juoppo, synnytti jopa kännissä. Heti laitoksella hylkäsi poikansa, tosin tietysti olisi vauva muutenkin otettu huostaan tällaiselta äidiltä. Vauva on elänyt laitoksissa koko vauva- ja lapsuusajan. Tämä vauva olisi tarvinnut paljon hellyyttä ja syliä varsinkin kun oli arka ja ujo. Mutta hän oli syrjitty, lastenkodissa ruokaili jopa kellarissa kun muut lapset söivät keittiössä. Syliä tai lohtua ei saanut koskaan kun tarvitsi, ainakin sellainen kuva hänelle on jäänyt lapsuudestaan. Paljon muutakin sattunut hänelle. Minä en ainakaan voi syyttää itse tätä alkoholistia juomisesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
mä "tunnen" erään alkoholistin, juonut koko ikänsä ja on nyt 40v. Hän on todella symppis tapaus ja en voi kuin ottaa osaa. Hänen elämäntarinansa on kaikkea muuta kuin kaunista kuultavaa. =( Äitinsä oli juoppo, synnytti jopa kännissä. Heti laitoksella hylkäsi poikansa, tosin tietysti olisi vauva muutenkin otettu huostaan tällaiselta äidiltä. Vauva on elänyt laitoksissa koko vauva- ja lapsuusajan. Tämä vauva olisi tarvinnut paljon hellyyttä ja syliä varsinkin kun oli arka ja ujo. Mutta hän oli syrjitty, lastenkodissa ruokaili jopa kellarissa kun muut lapset söivät keittiössä. Syliä tai lohtua ei saanut koskaan kun tarvitsi, ainakin sellainen kuva hänelle on jäänyt lapsuudestaan. Paljon muutakin sattunut hänelle. Minä en ainakaan voi syyttää itse tätä alkoholistia juomisesta.

Surullista on ollut hänen elämänsä....
:(
 
Varmaan hieman pelkään. Nimittäin, inhoan humalaisia ihmisiä yli kaiken (jos itse olen selvinpäin :whistle: ) He ovat niin arvaamattomia, että senkään takia en juurikaan muuta ajattele kuin sitä, että äkkiä pois lähettyviltä.
 

Yhteistyössä