O
Onneton
Vieras
Kannattaako sellaisessa suhteessa jatkaa, jossa kokee tyytymättömyyttä usein? Eli lähes päivittäin.
Meillä on ollut todella vaikeita aikoja, jotka kestäneet vuosia. Ja niitä vaikeita aikoja kannamme edelleenkin mukanamme päivittäisessä elämässämme, ne ajat heijastuvat yhä suhteeseemme.
Koen, että mies ei ymmärrä läheskään kaikkea mitä "pitäisi", ei osaa selvittää asioita/olla luottamuksen arvoinen, ja tunnen myös, ettei hän arvosta ja kunnioita minua tarpeeksi. Ei tee töitä suhteemme eteen, "on niin kiire, ettei tässä paljon ehdi mitään tekemään!"
Minä yritän ihan pieninkin elein hemmotella häntä, ja saada suhdettamme paremmaksi. Yksin en siihen pysty. Puhua olen yrittänyt, yleensä tuloksetta. Mietin, olisinko onnellinen yksin ja myöhemmin jonkun toisen kanssa. Mietin, meneekö elämäni tässä suhteessa täysin hukkaan, ja että valuuko vuodet vain tyhjinä ohitseni. En enää edes tiedä rakastanko, tai olenko koskaan oikeasti rakastanutkaan miestä.
Meillä on ollut todella vaikeita aikoja, jotka kestäneet vuosia. Ja niitä vaikeita aikoja kannamme edelleenkin mukanamme päivittäisessä elämässämme, ne ajat heijastuvat yhä suhteeseemme.
Koen, että mies ei ymmärrä läheskään kaikkea mitä "pitäisi", ei osaa selvittää asioita/olla luottamuksen arvoinen, ja tunnen myös, ettei hän arvosta ja kunnioita minua tarpeeksi. Ei tee töitä suhteemme eteen, "on niin kiire, ettei tässä paljon ehdi mitään tekemään!"
Minä yritän ihan pieninkin elein hemmotella häntä, ja saada suhdettamme paremmaksi. Yksin en siihen pysty. Puhua olen yrittänyt, yleensä tuloksetta. Mietin, olisinko onnellinen yksin ja myöhemmin jonkun toisen kanssa. Mietin, meneekö elämäni tässä suhteessa täysin hukkaan, ja että valuuko vuodet vain tyhjinä ohitseni. En enää edes tiedä rakastanko, tai olenko koskaan oikeasti rakastanutkaan miestä.