Jos miehen kanssa yrittää keskustella jostain vakavemmasta

[Nclglg]

ottaa leikillä koko asian ja jotenkin aina vaihtaa puheenaihetta. Jos mua harmittaa joku juttu, niin täytyy tarkkaan miettiä että miten otan asian esille, ei voi vain sanoa että se asia harmittaa ja voitaiski jutella tää nyt selväks.

Tälleen, tuttua jollekkin muullekkin?

No, sit jos mä mietiskelen tätä asiaa itsekseni ja olen muissa maailmoissa niin mies huomaa sen ja kysyy, että mikä mulla on. No vastaan tietenkin että ei mikään, koska asiasta ei tulis ees kukkaruukkua jos sen sanoisin.

No, keskustellaan vihdoin jostain ja se loppuu jälleen kuin seinään ja taas mies ihmettelee et mikä mulla on

Huoh

 

["mies"]

Jos suosii miestä, joka osaa keskustella eikä vain olla hauska, tuota ongelmaa tuskin olisi.

 

["vieras"]

Sanalla keskustelu on jo niin tympeä kaiku, että mieluusti siinä heittää lekkeriksi. Valitusta sieltä kuitenkin tulee ja haukkuja. Juttele mielluummin!

 

["mies"]

[QUOTE="vieras";26035331]Sanalla keskustelu on jo niin tympeä kaiku, että mieluusti siinä heittää lekkeriksi. Valitusta sieltä kuitenkin tulee ja haukkuja. Juttele mielluummin![/QUOTE]

Eivät kai kaikki naiset valita ja hauku kun keskustelevat? Miehen täytyy kestää naisen "metapuhetta" eli nalkutusta, mutta jos kaikki viestintä on sitä, vaihtaisin naista.

 

["A.p"]

Ja mä en ole ikinä nalkuttanut. Kysynyt jotain asiaa nätisti. Tää koskee niin hyviä kuin "huonoja" asioita.

Aikoinaan kun otin puheeksi yhteenmuuttamisen, sitä jahkailtiin monta kuukautta. Aina mies vaihtoi puheenaihetta. Lopulta selvisi, että haluaa kyllä muuttaa kanssani saman katon alle, mutta se juttu oli se kun puhuin ett jos hän muuttaisi minun kaupunkiini, huoh.. Ei sitten voinut suoraan sanoa ettei halua toiselle paikkakunnalle ja sen takia vaihtelee puheenaihetta.

No minä muutin hänen paikkakunnalleen ja samantien kun kerroin että se on ok, alkoi hän innoissaan puhua muuttamisesta, etsi asuntoja yms