jos mä nyt kysyisin teiänkin mielipidettä, vaikkei pitäs...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sisar puoliQ
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

sisar puoliQ

Aktiivinen jäsen
04.02.2007
3 930
5
36
eli tossa pari päivää sitten tänne avauduinkin kun ukko otti ja lähti ja jätti mut mahani kera eikä kuulemma halunnut enää meistä kuulla.nyt ruinaa takasin.
meillä siis todellakin värikästä yhteiseloa takana kohta neljävuotta.jotenkin ei vaan hitto vie enään jaksais.
tunnustan toki, että itsekkään en ole pelkkä pulmunen vuosien varrella ollut, mutta nyt olen kyllä parhaani tehnyt ja yrittänyt, että saisimme suhteemme toimimaan.silti paskaa tulee vaan niskaan tasasin väliajoin. :snotty:
ainoo syy oikeestaan miks voisin edes harkita yhteen paluuta, on tämä tuleva lapsi.tosin se on myös syy miksi mietin onko enään mitään järkeä jatkaa.hitto, auttakaa nyt siskoa pulassa ja kertokaa viisaampina mitä tehä :/

ps.niitä moraali saarnoja en nyt tarvii enkä kaipaa, tarpeeks paska olo muutenkin.ladelkaa niitä sit vaik parin päivän päästä kun oon itteeni vähän kasannut
 
Älä ainakaan lapsen takia ota sotkuista parisuhdetta enää uusintakierrokselle. Ei se lapsen etu ole, jos asiat ei ole vimpan päälle kunnossa.

Mihin sä sitä miestä tarviit?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Perhoinen84:
mikä ukollasi oli todellinen syy että otti ja "lähti"

hän vain häippäs yöllä, tuli aamuyöstä kännissä takasin.kun aamulla kyselin tempauksen syytä, tuli sieltä tekstiä miten mä oon niin vaikea ihminen hän ei kestä eikä jaksa mua eikä halua koskaan meistä mitään enään kuulla.ja siis mitään riitaa meillä ei ennen tätä ollut, että ihan puun takaa iski tämäkin.
 
No en tiedä teidän jutusta sen tarkemmin, mutta mä olen asioiden selvittämisen kannalla. Eli parisuhdeterapiaa ym. Kummankin täytyy ymmärtää että noin ei voi elää ja asioiden ja ihmisten on muututtava. Ja ihminenhän voi muuttua jos haluaa! Vaikea se on sanoa mitään toisen elämästä, mutta kaikkensa aina kannattaa yrittää ennenkuin luovuttaa. Tsemppiä :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja sisar puoliQ:
Alkuperäinen kirjoittaja Perhoinen84:
mikä ukollasi oli todellinen syy että otti ja "lähti"

hän vain häippäs yöllä, tuli aamuyöstä kännissä takasin.kun aamulla kyselin tempauksen syytä, tuli sieltä tekstiä miten mä oon niin vaikea ihminen hän ei kestä eikä jaksa mua eikä halua koskaan meistä mitään enään kuulla.ja siis mitään riitaa meillä ei ennen tätä ollut, että ihan puun takaa iski tämäkin.
Voiskohan olla joku pelko iskenyt, kun tulee isäksi..?
Kyllähän se saattaa hermostuttaa...

Toisaalta taas, jos asiat olleet solmussa jo pitkään, aina vaan riitoja, toinen ei halua puhua niistä, katoamisia, juomista jne. niin lapsen kanssa kaksin pärjäät paljon paremmin
:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kökkönen:
No en tiedä teidän jutusta sen tarkemmin, mutta mä olen asioiden selvittämisen kannalla. Eli parisuhdeterapiaa ym. Kummankin täytyy ymmärtää että noin ei voi elää ja asioiden ja ihmisten on muututtava. Ja ihminenhän voi muuttua jos haluaa! Vaikea se on sanoa mitään toisen elämästä, mutta kaikkensa aina kannattaa yrittää ennenkuin luovuttaa. Tsemppiä :hug:

mäkin uskon ihmisen kykyyn muuttua, kun olen itsekkin siitä hyvä esimerkki.
pariterapiassa käytiin jo aikanaan, ja onhan mies nyt sen verran muuttunut ettei ole johonkin aikaan enään päälle käynyt, mutta ei tuo henkinenkään väkivalta, joksi hänen tempauksiaan kutsun, hyvää tee.mä todella olen halunnut häneen luottaa ja antaa anteeksi kerta toisensa perään.en vain tiedä kauanko enään jaksan.usko on nyt koetuksella.
 
Minusta liian mustavalkoisia neuvoja tyyliin ota tai jätä.

Jos minä olisin sinä, miettisin tulevaisuutta vähän pidemmälle. Miten teidän kemiat pelaa yhteen, voiko hänestä tulla hyvä isä, jaksatko itse siinä parisuhteessa? Voiko elämä muuttua paremmaksi? Mitä se edellyttää, että olisit tyytyvinen?

Sinulla on nyt erittäin hyvä tilaisuus näyttää miehelle minkä arvoinen olet. Asettaa sellaiset parisuhteen säännöt, jotka passaavat sinulle. Jos olet oikeudenmukainen, huomioit niissä myös miehesi.

Tarkoitan siis, että älä päästä miestäsi liian helpolla takaisin elämääsi. Pidä ihmisarvosi ja kerro hänelle mitä elämältä haluat. Ja kulje kultaista keskitietä. Elä ole liian kiltti, mutta elä ole liian ilkeäkään. Tee selvät pelisäännöt ja noudata niitä. Kerro ne miehelle ja älä anna enää manipuloida sinua. Jos tämä ei kelpaa miehelle ja lähtee lätkimään, niin oletpahan yrittänyt. Parhaassa tapauksessa mies saattaa kuitenkin muuttua...
 
Ei kukaan voi sanoa sun puolesta. Jos te jatkaisitte, niin teidän pitäs alkaa tekemään jotain teidän liiton eteen. Jos molemmat on siihen valmiita, niin silloin kannattaa jatkaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minusta liian mustavalkoisia neuvoja tyyliin ota tai jätä.

Jos minä olisin sinä, miettisin tulevaisuutta vähän pidemmälle. Miten teidän kemiat pelaa yhteen, voiko hänestä tulla hyvä isä, jaksatko itse siinä parisuhteessa? Voiko elämä muuttua paremmaksi? Mitä se edellyttää, että olisit tyytyvinen?

Sinulla on nyt erittäin hyvä tilaisuus näyttää miehelle minkä arvoinen olet. Asettaa sellaiset parisuhteen säännöt, jotka passaavat sinulle. Jos olet oikeudenmukainen, huomioit niissä myös miehesi.

Tarkoitan siis, että älä päästä miestäsi liian helpolla takaisin elämääsi. Pidä ihmisarvosi ja kerro hänelle mitä elämältä haluat. Ja kulje kultaista keskitietä. Elä ole liian kiltti, mutta elä ole liian ilkeäkään. Tee selvät pelisäännöt ja noudata niitä. Kerro ne miehelle ja älä anna enää manipuloida sinua. Jos tämä ei kelpaa miehelle ja lähtee lätkimään, niin oletpahan yrittänyt. Parhaassa tapauksessa mies saattaa kuitenkin muuttua...


tunteita on, meillä on myös hauskaa yhdessä ja hyviä hetkiä ja muistoja löytyy.en mä ole ketään miestä näin paljon koskaan rakastanut ja tällä hetkellä tuntuu että tuskin tulen rakastamaankaan.
mieshän olisi taas vaihteeks valmis tekemään vaikka mitä että takasin pääsis, mutta niin on ollut ennenkin.ja niinkuin sanoin, on hän kehittynytkin esim. päälle käyminen jäänyt.mutta mä siis alan olla niin hajalla tän suhteen kanssa.eniten mä pelkään muuttuvani katkeraksi, lakkaamasta enää ikinä uskomasta mihinkään hyvään. :(
 
Sen vuoksi sun pitääkin olla päästämättä häntä liian helpolla takaisin elämääsi. Näytä arvosi. Olet tärkeä. Mies ei saa yksinkertaisesti lähteä lähteä lätkimään ilman seuraamuksia. Itse tuossa tapauksessa pitäisin etäällä. Sanoisin, että mun pitää miettiä. Antaa ajan kulua. Lisäksi voisit olla esim. seksilakossa tai jotain. Alkais mies ymmärtämään, että olet tosissasi. Apaattisuuskin on aika tehokasta... Siis ainakin meillä. Jotenkin vain osoitettava, että sinua on satutettu.

Parisuhteessa mitään ei mielestäni pidä katsoa sormien läpi. Liian ankarakaan ei saa olla. Toivottavasti saatte asianne hoitumaan.

Itse olen ollut mieheni kanssa 13 vuotta ja 3 pientä mukulaakin löytyy. Elämä on tätänykyä auvoisaa - parisuhde tasa-arvoista. Alku oli hankalaa, mutta nyt arvostamme toinen toistamme. Toivottavasti teilläkin asiat luttaantuu ja löydätte onnen :) Lapsen onni on kaksi toisiaan rakastavaa vanhempaa! Viha taas epäonni...Kannattaa siis pohdiskella!
 
Alkuperäinen kirjoittaja sisar puoliQ:
Alkuperäinen kirjoittaja Perhoinen84:
mikä ukollasi oli todellinen syy että otti ja "lähti"

hän vain häippäs yöllä, tuli aamuyöstä kännissä takasin.kun aamulla kyselin tempauksen syytä, tuli sieltä tekstiä miten mä oon niin vaikea ihminen hän ei kestä eikä jaksa mua eikä halua koskaan meistä mitään enään kuulla.ja siis mitään riitaa meillä ei ennen tätä ollut, että ihan puun takaa iski tämäkin.

Mulle riittäis jo ihan tämäkin syyksi ukon ulos laitoon. Enempää en tarvis vihjeitä. Vaikka mies olikin kännissä, ei silti noin voi sanoa ihan vaan "huvikseen".
 
"on hän kehittynytkin, esim.päällekäyminen jäänyt" Mulle tuo pahoinpitely olisi jo riittänyt lähteiseen. Mistäs muka tiedät, ettei uusi tekojansa vaikka välillä olisi rauhallisemmin?
 

Yhteistyössä