Jos lastasi kiusataan, puututko siihen?

["Jenis"]

Tiedän kyllä sen itsekin ja aikuiselta eniten olisinkin odottanut rohkaisua siihen. Porukan sisälle ottamiseen on kovin vaikea muita pakottaa. Jos jää kaikkien ryhmien ulkopuolelle pitää toki miettiä syitä mitkä siihen johtaa. Systemaattiseen kiusaamiseen, takanapäin puhumiseen yms. toki puutuisin myös muilla keinoilla.

Mun mielestä se just on ongelman ydin, että aikuiset ei oo hereillä näissä asioissa. Tilanteet päästetään liian pitkälle, ja sitten se joku lapsiparka onkin leimattu loppuelämäkseen. Rakas ystäväni päätyi itsemurhaan tällaisen taustan vuoksi :-I

Joskus sen näkee ulkopuolinenkin, miksi jotain lasta syrjitään, mutta aina ei. Ja ne asiat kertautuu, lapsesta tulee arempi ja pelokkaampi, ja se ryhmien sisälle pyrkiminen käy aina vaan vaikeammaksi. Siispä asioille on tehtävä jotain heti, eikä odottaa että ne jotenkin ratkeavat itsestään kun lapset kasvavat.

 

[Blue]

[QUOTE="vieras";28864955]Ei työelämässäkään voi valita työkavereita. Kaikista ei tarvitse tykätä ja kaikkien ei tarvitse miellyttää koulussakaan.

Syrjiminen on rikos, joten sitä ei pidä hyväksyä.[/QUOTE]

En sanonut että se pitäisi hyväksyä. Ihmettelin vain että onko kovin mielekästä kenellekään pakottaa ketään kutsumaan syntymäpäiville tai pistää kävelemään koulusta kotiin yhdessä tms. Koulussa toki pitää osata kaikkien kanssa tehdä hommia.

 

["vieras"]

Puutun. Lyön vaikka kiusaajan vanhempia turpaan jos on tarvis.

Vanhempien huono itsetunto tarttuu lapsiin. Lapsi joka ei pienestä pitäen oppii taistelemaan omat taistelunsa on tuleva velliperse.

 

[Blue]

En sanonut että se pitäisi hyväksyä. Ihmettelin vain että onko kovin mielekästä kenellekään pakottaa ketään kutsumaan syntymäpäiville tai pistää kävelemään koulusta kotiin yhdessä tms. Koulussa toki pitää osata kaikkien kanssa tehdä hommia.

Mielekkäämpää mielestäni on opettaa lapsi pistämään kiusaajansa vastuuseen ja sitä kautta ansaita arvovaltaa.

 

["Jenis"]

Olen, omaa lastani pydettiin koulun puolelta vertaisovittelijaksi ja meidän koulussa tämä pyörii aktiivisesti.

Kyllä, koulussa on kaikki otettava mukaan, tietenkin. Lasta rikkova kiusaaminen onkin sitä mikä tapahtuu koulumatkoilla, vapaalla ja muualla aikuisen silmän ulottumattomissa.

Näitä tilanteita varten lapsen itsetunto on kasvatettava tarpeeksi lujaksi. Jos joku nälväisee, saa nälväistä takaisin. Itseään saa ja pitää puolustaa. Omista oikeuksista on pidettävä kiinni.

Lapsen omaa aktiivista "aseiden käyttöä" on myös se että jos tuntuu että ei pärjää niin hakee välittömästi aikuisen apuun selvittämään tilannetta eikä vain heittäydy uhriksi.

Lapsen ei siis TARVITSE selvitä yksin vaan kyse on siitä että lapselle opetetaan mitä hän tekee missäkin tilanteessa jos/kun häntä kiusataan (hakee vaikka sitten sen aikuisen paikalle). Siten hän näyttää kiusaajilleen että hän ei anna periksi eikä hän suostu uhriksi vaan aktiivisesti puolustaa itseään. Siten kiusaajat oppivat että tuota ei voi kiusata ilman seuraamuksia.

Jep, juuri näin ajattelen itsekin. Ymmärsin väärin sen sun ekan kommentin.

 

["vieras"]

En sanonut että se pitäisi hyväksyä. Ihmettelin vain että onko kovin mielekästä kenellekään pakottaa ketään kutsumaan syntymäpäiville tai pistää kävelemään koulusta kotiin yhdessä tms. Koulussa toki pitää osata kaikkien kanssa tehdä hommia.

No kumpi on vähemmän mielekkäämpää; ottaa se epäsuosittu, ehkä kiusattu lapsi mukaan porukkaan vai jättää tämä lapsi yksin ja lisätä hänen kärsimystään?

 

[Blue]

[QUOTE="vieras";28865008]No kumpi on vähemmän mielekkäämpää; ottaa se epäsuosittu, ehkä kiusattu lapsi mukaan porukkaan vai jättää tämä lapsi yksin ja lisätä hänen kärsimystään?[/QUOTE]

Niin, onko mukavampi olla porukan keskellä yksin vai oikeasti yksin...? Vaikea kysymys.

 

["vieras"]

Mielekkäämpää mielestäni on opettaa lapsi pistämään kiusaajansa vastuuseen ja sitä kautta ansaita arvovaltaa.

Ehdottomasti jos se onnistuu, mutta kaikki lapset eivät ole ulospäinsuuntautuneita ja rohkeita. Kiusaaminen varmasti satuttaa lasta ja tämä ei uskalla puolustaa itseään :/ Kiusaamisessahan uhri on usein puolustuskyvyttömässä asemassa ja ei ole suosittu.
Siksi ei voi olettaa että LAPSI osaa selvittää ja pystyy lopettamaan sen! Kohtuuton ajatus edes.

 

["vieras"]

Niin, onko mukavampi olla porukan keskellä yksin vai oikeasti yksin...? Vaikea kysymys.

Jos ujolle, aralle ja epävarmalle lapselle ei anneta mahdollisuutta leikkiä ja olla lasten kanssa, miten hän voi osoittaa olevansa hyvä ja kiva ystävä? Tai erilaiselle ja omanlaatuiselle lapselle, eli kiusatulle.

 

["Jepjep"]

Ennen kuin mä vastaan niin esitän vastakysymyksen. Miten sä vänhempana puutut (eli pakotat) toiset lapset ottamaan sen syrjityn mukaan hommiin? Saako se lapsi oikeaa hyväksyntää ja kaveruutta itselleen sillä että hän saapuu synttäreille minne hänet on pakolla kutsuttu?

Asiaan puuttuminen voisi todellakin auttaa! Minulla on sellainen tapaus, jossa yksi luokan tytöistä päätti vaan ilmeisesti kateuksissaan kääntää kaikki muut luokan tytöt tätä yhtä tyttöä vastaan ilman mitään syytä. Kiusaaja tyttö ilmeisesti levitteli valheita ja ties miten kiristi muita heikompia, että jos leikkivät tämän yhden kanssa, niin joutuvat hekin syrjityiksi. Mikäli näihin tapauksiin puututtaisiin, niin ne voisivat todellakin aueta. On älyttömän ikävää, että luokan täytyy kärsiä yhden oppilaan kieroilun johdosta. Ketään ei saa jättää yksin! Olet kenties juuri tällainen kiusaaja?

 

[Blue]

[QUOTE="vieras";28865037]Ehdottomasti jos se onnistuu, mutta kaikki lapset eivät ole ulospäinsuuntautuneita ja rohkeita. Kiusaaminen varmasti satuttaa lasta ja tämä ei uskalla puolustaa itseään :/ Kiusaamisessahan uhri on usein puolustuskyvyttömässä asemassa ja ei ole suosittu.
Siksi ei voi olettaa että LAPSI osaa selvittää ja pystyy lopettamaan sen! Kohtuuton ajatus edes.[/QUOTE]

Lapsen ei sitä tarvitse edelleenkään tehdä yksin. Lapselle on vain opetettava että yhtäkään kiusaamistapahtumaa ei pidä hyväksyä vaan jokaisesta kiusaamisesta on tultava kiusaajalle seuraamus kiusatun alullepanemana.

 

["vieras"]

Lapsen ei sitä tarvitse edelleenkään tehdä yksin. Lapselle on vain opetettava että yhtäkään kiusaamistapahtumaa ei pidä hyväksyä vaan jokaisesta kiusaamisesta on tultava kiusaajalle seuraamus kiusatun alullepanemana.

No kylläpäs nyt on toinen ääni kellossa hehe Sulla siis onkin empatiakykyä?

 

[Blue]

[QUOTE="vieras";28865045]Jos ujolle, aralle ja epävarmalle lapselle ei anneta mahdollisuutta leikkiä ja olla lasten kanssa, miten hän voi osoittaa olevansa hyvä ja kiva ystävä? Tai erilaiselle ja omanlaatuiselle lapselle, eli kiusatulle.[/QUOTE]

Tiedätkö montakin tapausta missä lasten pakotetusta ystävyydestä on tullut hyvä ystävyys?

Kaksi esimerkkiä; Opettaja sanoo että nyt koko luokka leikkii yhdessä keskenään kolme päivää vrt. Opettaja sanoo Tuulalle ja Marille että nyt teidän on otettava Jaana leikkiin mukaan.

Kummassa on suurempi todennäköisyys että muut huomaavat että Jaana onkin ihan jees tyyppi??

Vaaditaan siis pelisilmää eikä pakottamista.

 

["Jenis"]

Niin, onko mukavampi olla porukan keskellä yksin vai oikeasti yksin...? Vaikea kysymys.

No eihän oikeasti ole. Siihen porukkaan pääsee loppujen lopuksi sisälle aika moni, kun muut huomaavat - pakotetaan huomaamaan - että kaikkien kanssa todellakin voi leikkiä eikä se ole keneltäkään pois.

 

[Blue]

[QUOTE="Jepjep";28865048]Asiaan puuttuminen voisi todellakin auttaa! Minulla on sellainen tapaus, jossa yksi luokan tytöistä päätti vaan ilmeisesti kateuksissaan kääntää kaikki muut luokan tytöt tätä yhtä tyttöä vastaan ilman mitään syytä. Kiusaaja tyttö ilmeisesti levitteli valheita ja ties miten kiristi muita heikompia, että jos leikkivät tämän yhden kanssa, niin joutuvat hekin syrjityiksi. Mikäli näihin tapauksiin puututtaisiin, niin ne voisivat todellakin aueta. On älyttömän ikävää, että luokan täytyy kärsiä yhden oppilaan kieroilun johdosta. Ketään ei saa jättää yksin! Olet kenties juuri tällainen kiusaaja?[/QUOTE]

Huomasitkin varmasti että avasin tätä ajattelutapaani jo hieman enemmän seuraavissa kommenteissa.

 

[Blue]

[QUOTE="Jenis";28865088]No eihän oikeasti ole. Siihen porukkaan pääsee loppujen lopuksi sisälle aika moni, kun muut huomaavat - pakotetaan huomaamaan - että kaikkien kanssa todellakin voi leikkiä eikä se ole keneltäkään pois.[/QUOTE]

Niinhän se ideaalimaailmassa menisi... Miksi sitten on niin paljon kiusattuja jos se pienellä pakottamisella sitten loppuu niin helposti?

 

["vieras"]

Tiedätkö montakin tapausta missä lasten pakotetusta ystävyydestä on tullut hyvä ystävyys?

Kaksi esimerkkiä; Opettaja sanoo että nyt koko luokka leikkii yhdessä keskenään kolme päivää vrt. Opettaja sanoo Tuulalle ja Marille että nyt teidän on otettava Jaana leikkiin mukaan.

Kummassa on suurempi todennäköisyys että muut huomaavat että Jaana onkin ihan jees tyyppi??

Vaaditaan siis pelisilmää eikä pakottamista.

Ei se ole pakottamista, että aikuinen huolehtii heikoimmista ja opettaa lapsille että kiusaamisella ei pitkälle pötkitä. Se on kasvatusta ja käytöstapoja, thats it.

On aivan sama miten sen ilmaisee, että ketään ei jätetä ulkopuolelle välituntileikeissä/ryhmätyössä/luokassa. Mikäli opettaja tai aikuinen toimisi toisin ja antaisi kiusaamisen olla ja luoda pelon ilmapiiriä, mitä seurauksia sillä olisi?

 

[Blue]

[QUOTE="vieras";28865102]Ei se ole pakottamista, että aikuinen huolehtii heikoimmista ja opettaa lapsille että kiusaamisella ei pitkälle pötkitä. Se on kasvatusta ja käytöstapoja, thats it.

On aivan sama miten sen ilmaisee, että ketään ei jätetä ulkopuolelle välituntileikeissä/ryhmätyössä/luokassa. Mikäli opettaja tai aikuinen toimisi toisin ja antaisi kiusaamisen olla ja luoda pelon ilmapiiriä, mitä seurauksia sillä olisi?[/QUOTE]

Mun ajattelutapani ei missään nimessä sulje pois tätä. Lukekaa ajatuksella ensin nuo kommenttini että oikeasti ymmärrätte mitä tarkoitan.

 

["Jenis"]

Niinhän se ideaalimaailmassa menisi... Miksi sitten on niin paljon kiusattuja jos se pienellä pakottamisella sitten loppuu niin helposti?

Yksi syy on se, ettei vaivauduta pakottamaan. Katsotaan sormien läpi, ei puututa. Toinen on ns. rakenteellinen - ryhmäytymistä ei auteta alkuun kunnolla. Annetaan klikkien muodostua. Kolmas syy on ns. lapsilähtöinen, toisille se porukkaan pääseminen vaan on vähän vaikeampaa, syystä tai toisesta, ja niitä aseita puuttuu tai ei osata käyttää. Oli miten oli, en suostu lähtemään tälle linjalle että jotkut nyt vaan tippuu kyydistä jo päiväkodissa ja voi voi...

 

[Blue]

[QUOTE="Jenis";28865119]Yksi syy on se, ettei vaivauduta pakottamaan. Katsotaan sormien läpi, ei puututa. Toinen on ns. rakenteellinen - ryhmäytymistä ei auteta alkuun kunnolla. Annetaan klikkien muodostua. Kolmas syy on ns. lapsilähtöinen, toisille se porukkaan pääseminen vaan on vähän vaikeampaa, syystä tai toisesta, ja niitä aseita puuttuu tai ei osata käyttää. Oli miten oli, en suostu lähtemään tälle linjalle että jotkut nyt vaan tippuu kyydistä jo päiväkodissa ja voi voi...[/QUOTE]

Niin, ja minähän tätä juurikin tarkoitin...

 

["vieras"]

Mun ajattelutapani ei missään nimessä sulje pois tätä. Lukekaa ajatuksella ensin nuo kommenttini että oikeasti ymmärrätte mitä tarkoitan.

Niin eli olet sitä mieltä että lapsen on reagoitava, yritettävä puolustautua ja tultava sanomaan aikuisille? Samaa mieltä. Tietenkin. Mutta kiusaamistilanne (myös työpaikkakiusaamisessa) on asetelma, että kiusattu on heikommassa ja sosiaalisesti huonommassa asemassa kun kiusaajat. Siksi jos kyse on aidosti kiusaamisesta, se on uhrille vaikeaa olla vahva ja puolustautua. Et voi siten ajatella että annetaan lapsille kunnon eväät ja vahva itsetunto ja he pärjää!

 

[ttwwq]

[QUOTE="vieras";28865102]Ei se ole pakottamista, että aikuinen huolehtii heikoimmista ja opettaa lapsille että kiusaamisella ei pitkälle pötkitä. Se on kasvatusta ja käytöstapoja, thats it.

On aivan sama miten sen ilmaisee, että ketään ei jätetä ulkopuolelle välituntileikeissä/ryhmätyössä/luokassa. Mikäli opettaja tai aikuinen toimisi toisin ja antaisi kiusaamisen olla ja luoda pelon ilmapiiriä, mitä seurauksia sillä olisi?[/QUOTE]

Miten konkreettisesti minä opetan päiväkodissa lastani kiusaavalle vieraalle lapselle että kiusaamisella ei pitkälle pötkitä?

Tietysti kerron huomaamistani asioista päiväkodissa ja toivon toki hoitajien kertovan vastaavasti minulle. Omalle lapselleni tietysti kerron että kiusaaminen on tyhmää, kaikista asioista ei kannata kiusaantua, joskus on osattva puollustaa itseään ja joskus kysyttävä neuvoa aikuiselta miten tilanne ratkaistaan.

 

["Jenis"]

Niin, ja minähän tätä juurikin tarkoitin...

No siltä se kuulosti, pahoittelen jos ymmärsin taas väärin. Mutta esim. tänä kesänä selvittelin tuollaista syrjimistapausta ihan omassa pihapiirissä, ja aika monen vanhemman vastaus oli että hehheh, semmosta se nyt lasten kans on. Ja vatut on, mutta jos vanhempien asenne on että kaikki käy kunhan se ei oo MUN kullannuppu jota kiusataan, niin kyllähän ne asenteet näkyy myös niissä lapsissa... hiljainen hyväksyntä.

 

["vieras"]

Miten konkreettisesti minä opetan päiväkodissa lastani kiusaavalle vieraalle lapselle että kiusaamisella ei pitkälle pötkitä?

Tietysti kerron huomaamistani asioista päiväkodissa ja toivon toki hoitajien kertovan vastaavasti minulle. Omalle lapselleni tietysti kerron että kiusaaminen on tyhmää, kaikista asioista ei kannata kiusaantua, joskus on osattva puollustaa itseään ja joskus kysyttävä neuvoa aikuiselta miten tilanne ratkaistaan.

No ei terve Sitä helpompaa se on kun lapsi on pieni. Kiellet ja estät ja perustelet. Kerrot että soo soo, ei saa kiusata/viedä lapiota/töniä/nimitellä, se on väärin ja kiellettyä. Aikuisena sun kuuluu kasvattaa lapsesi ja opettaa mikä on oikein - ja mikä väärin.

 

[ttwwq]

[QUOTE="vieras";28865195]No ei terve Sitä helpompaa se on kun lapsi on pieni. Kiellet ja estät ja perustelet. Kerrot että soo soo, ei saa kiusata/viedä lapiota/töniä/nimitellä, se on väärin ja kiellettyä. Aikuisena sun kuuluu kasvattaa lapsesi ja opettaa mikä on oikein - ja mikä väärin. [/QUOTE]

Päiväkodissa/koulussa? En ole töissä kummassakaan.