Jos korkeakoulutettu ihminen päätyy kaupan kassalle ja ei saa oman alan töitä, vika on itsessä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "huhhuh"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"huhhuh"

Vieras
Mä en jumaliste ymmärrä ihmisiä, jotka eivät korkeakoulututkinnolla saa oman alan töitä. Silloin pitää katsoa peiliin.
Kyllähän moni maisteri aloittaa perustehtävistä ja sosionomi lähihoitajan tehtävistä. Ymmärrän, että jostain on aloitettava.
Osaavalle, alastaan kiinnostuneelle on aina kova kysyntä ja palkkaus sen mukaan.
Ihmisiä pääsee suoraan yo-papereilla yliopistoihin ja ammattikorkeisiin. Sillä lukiosta opitulla lukutoukkatekniikalla saadaan paperit ulos, mutta työelämässä ei pärjätä.
Soveltuvuuskokeita pitäisi ehdottomasti painottaa enemmän.
Esim. liiketalous/kauppatieteet vaatii aikamoista kovuutta, neuvottelutaitoa, kielitaitoa, sanavalmiutta ja kiinnostusta talouteen myös vapaa-ajalla. Ei ihme, että joku heli-hissukka ei saa oman alansa töitä, koska ei vaan osaa markkinoita itseään.
On se jumaliste kumma, kun tampereella on jatkuvasti erään alan paikkoja auki ja sama paikka viikosta toiseen jne, mutta yksi ko. alan koulutuksen saanut kaveri on aina vaan työttömänä. Muut alan ihmiset porskuttaa jo ties kuinka pitkällä.
Työhaastetteluun tulee meidänkin firmaan kaikenlaisia ihmisiä. Sen näkee usein jo ovella kuka ei pääse. Ihmiset, etenkin nuoret eivät vaan osaa myydä itseään!!

Kauppatieteilijöissä ja tradenomeissa on etenkin paljon näitä "KU MÄ VALMISTUN SAAN HETI MERSUN JA RAHAA KÖYTÄ KYYKKYYN" tyyppejä, jotka tulee takki auki työhaastatteluun. Toinen pää näiden alojen opiskelijoissa on kiltit koulupojat ja koulutytöt, jotka ovat aina pärjänneet. Työhaastattelussa ovat täysiä nysviä.
Sosiaalialalla on taas näitä "anteeksi hei kun oon olemassa ja en varmaankaan saa tätä työtä mutta ku" tyyppejä jne..
 
Totta. Älykkyys pitää näkyä työhaastattelussa. Meilläkin 95% haastatteluun tulevista on joku nynnyjä, liian innokkaita ja epärealistisia tai "emmä oikee osaa sanoa" tyyppejä.
 
mulla ei ainakaan ole oman alan työtä. menisin vaikka kaupan kassalle, mutta kun ei niitäkään paikkoja täällä ole.

tämäkään asia ei ehkä ole niin yksi oikoinen. jos asuu maalla työpaikkoja on vähemmän ja useammat työpaikat menevät suhteilla. Tällä hetkellä on tässä meidän läänissä kaksi alani työpaikkaa auki ja oikeastaan jo tiedänkin ketkä kyseiset paikat saavat.

ihan kaikkia aloja ei voi verrata toisiinsa. jos olisin valmistunut vaikka sairaanhoitajaksi niin silloin töitä olisi juuri niin paljon kuin vaan jaksaa tehdä. mutta omalla alallani puolet valmistuu yrittäjiksi ja toisella puolikkaalla on armoton kilpailu työpaikoista.
 
Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että työelämässäkin toimii pyramidisääntö. Alemmilla tasoilla on paljon työntekijöitä ja mitä ylemmäksi pyramidissa pyrkii, sen vähemmän on paikkoja tarjolla ja pätevyyttä vaaditaan yhä enemmän. Tämä pätee myös hyvinkoulutettuihin. Lisäksi on vielä näitä koulutusaloja, jotka ovat "kivoja", mutta joissa ei yksinkertaisesti ole työpaikkoja tarjolla, koska niitä aloja ei yhteiskunta yksinkertaisesti tarvitse. Nämä ovat juuri nyt media- ja taidealoja. Niissä on ymmärrettävä lähteä yrittäjäksi ja yrittää tulla toimeen omilla kyvyillään. Loppujen lopuksi näidenkin alojen tukeminen verovaroilla pitää lopettaa ja huolehtia peruspalveluista.
 
Itse ole tradenomi. Monet opiskelukaverini valmistuttuaan halusivat kirjaimellisesti oman alan töitä ja oman alan palkan. Eivät ottaneet vastaa merkonomitason töitä, vaikka olisivat saaneet. Olivat vaan käsi pitkällä ja suu auki, että pian joku hakee heidät kotoa oman alan töihin.
Itse otin merkonomin työn vastaan. Olin toimistossa laskuttajana aluksi ja sain noin 2000e kuukausipalkkaa. Opiskelukaverit suoraan sanoen nauroivat mulle.
Kas kummaa: parin vuoden jälkeen mun esimieheni paikka vapautui, kun tämä jäi eläkkeelle. Se olinkin MINÄ, joka siihen valittiin. Merkonomin työ muuttui tradenomin työksi parissa vuodessa ja palkka nousi 3400 euroon heti.
Osa opiskelukavereista on edelleenkin jossakin DNA-kaupassa tms töissä ja odottavat sitä oman alan duunia. Ne jotka aloittivat matalemmalta ovat nyt jopa todella todella korkeassa asemassa.
Veljeni velipuoli (ei siis mulle sukua tuo velipuoli:D) on aloittanut tradenomina uransa myös ihan merkonomin hommista. Tällä hetkellä on kuitenkin isossa yrityksessä iso johtaja ja tienaa ihan huikeita.
Moni maisterituttukin on lähtenyt todella matalammalta.

Korkeissa viroissa vaaditaan työkokemusta alalta. Sitä työkokemusta nyt ei vaan saan, ellei aloita jostakin.
 
[QUOTE="vieras";25615334]Miksi sitten kouluttaudutte niille??? Mihin me oikeasti humanisteja tarvitsemmekaan niin isoa joukkoa kuin niitä koulutetaan. Joutavaa joukkoa suurin osa.[/QUOTE]


Joo kouluttaudutaan kaikki sairaanhoitajiksi. Kyllä ehta duunari on paras.
Joopa joo.
 
Monet työtä hakevat, etenki nuorempi ikäpolvi, on todela ylimielistä sakkia. He tulevat sillä asenteella, että aloittavat nyt tästä meidän yrityksestä, mutta eivät todellakaan aio jäädä tänne. Emme me sellaisia palkkaa.
Osa työnhakijoista on myös niin tyhmiä, että sanovat suoraan haastattelussa "niin mun unelmaduunis olis kyllä xxxxx xxxxx xxxx, mutta tää nyt on tällänen, että ajattelin hakee. Voihan sitä sit hakee muuallekin" . Emme halua ensisijaisesti palkata ihmistä, jolla ei ole aikomustakaan jäädä pidemmäksi aikaa.
Sitten tulee se porukka, jotka ovat kovin epävarmoja itsestään ja heistä näkee jo kauas, ettei itsekään usko saavansa työtä.
Takki auki porukka on taas oma luokkansa, jotka ärsyttää mua suunnattomasti.

Oikeasti sopivaa, osaavaa ja monipuolista henkilöä on vaikea saada. Me otamme firmaamme mielellämme kesätöihin opiskelijoita liiketalouden ja tekniikan aloilta. Niin yliopisto- kuin ammattikorkeakouluopiskelijoitakin. Moni kesätyöntekijä kuluttaa kesänsä nettisurffailuun. Lisäksi kesätyöntekijät pyytelevät jatkuvasti vapaapäiviä festareita, mökkireissua, kummin kaiman bileitä varten jne. Emme me tällaisia halua. Kesätöissä on oltava sitkeä ja kovaa tahtoa löydyttävä. Ymmärrän toki opiskelijoidenkin halun pitää lomaa yms. Tottakai vapaapäivän saa vaikkapa siskon häihin. Festarit eivät ole hyvä syy vapaapäivään. Karua se on, mutta totta että tuollainen tuo huonon kuvan.
Eikä kestöitä kannata lössiksi lyödä periaattella "emmä tänne enää tuu". Sana kulkee, työnantajat soittelevat toisilleen jne.
 
Lisäksi kesätyöntekijät pyytelevät jatkuvasti vapaapäiviä festareita, mökkireissua, kummin kaiman bileitä varten jne. Emme me tällaisia halua. Kesätöissä on oltava sitkeä ja kovaa tahtoa löydyttävä. Ymmärrän toki opiskelijoidenkin halun pitää lomaa yms. Tottakai vapaapäivän saa vaikkapa siskon häihin. Festarit eivät ole hyvä syy vapaapäivään. Karua se on, mutta totta että tuollainen tuo huonon kuvan.

Monessa paikassa voi käyttää työaikajoustoja noihin.
 
No tässä on epäilemättä paljon totta. Olen yliopistokoulutettu (viittä vaille maisteri), ja sivuaineissa ym. olen kyllä joutunut huomaamaan tuon asenteen kauppatieteiden opiskelijoiden keskuudessa.

Tosin en tiedä, ketä siitä voi syyttää, sillä minusta vaikuttaa, että opettajat välittävät sen "teistä tulee kaikista pomoja ja johtajia!" -asenteen niille nuorille.

Kun ei tule. Mutta sellasella asenteella ja uskolla ne opiskelee, elää, suhtautuu, suunnittelee ja suuntaa työelämään. Olen sivusta seurannut monia karvaita pettymyksiä, kun ei isot hommat aukeakaan sillä asenteella, että "mä nyt tulin teille tänne kovapalkkasiin hommiin, oon ammattilainen".
 
Sen lisäksi että on paperit, pitää olla hillitön himo talloa toiset jalkoihinsa ja uhrata kaikki vapaa-aika työlle. Nythän me keksitään mitä turhempia virkoja koulutetuille ja tuodaan orjia paskaduuneihin. Hienoo olla suomalainen.
 
[QUOTE="no niin";25615483]Eli vika onkin ehkä eniten työnhakutaidoissa?

Niitä ei korkeakoulussa opeteta.[/QUOTE]

Tääkin on totta ja hemmetin iso puute. Joitain vapaa-ehtoisia päivän luentoja löytyy, mutta niihin nyt ei kaikki pääse eikä madhu.
 
[QUOTE="vieras";25615334]Miksi sitten kouluttaudutte niille??? Mihin me oikeasti humanisteja tarvitsemmekaan niin isoa joukkoa kuin niitä koulutetaan. Joutavaa joukkoa suurin osa.[/QUOTE]

No tota mä en ollu ihan kauhean työelämävalveutunut lukion jälkeen 19-vuotiaana. Sitä paitsi kaikki oppaat kyllä uskottelee oikein vakuuttavasti, että "meiltä valmistuneet työllistyvät erinomaisesti" jne.

Tilanne on myös muuttunut niin, että silloin kun nyt (yo:sta) valmistuvat aloittivat, tekijöitä vielä tarvittiin eri tavalla. Nää elää aika pienilläkin sykleillä nää jutut, vaikka se vähän uskomattomalta tuntuukin.
 
Joo, varmaankin totta. Toinenkin puoli on kuitenkin olemassa; itse olisin saanut omalta alatani esimiestehtävän, johoin koulutukseni toki antaa valmiuden. Itse en kuitenkaan halua esimiestehtäviin mistään hinnasta. Valitsinkin sitten vaihtaa kokonaan alaa, alempaan koulutusasteeseen. Olen ihan tyytyväinen "duunarina".
 
Auttaisiko palsta minua ongelmassa?

Olen töissä, mutta työ ei millään tapaa vastaa osaamistasoani, olen siis huomattavasti työtehtäviäni taitavampi. En voi itse vaikuttaa siihen, millaista työtä tai miten sitä teen. Firman sisällä ei ole etenemismahdollisuuksia, pitäisi vaihtaa sitten täysin tehtäväkenttää eikä minulla ole siitä aiheesta kokemusta.

Uutta työtä en saa, koska nykyinen ei mm. työkalujen puutteen vuoksi anna tarvittavaa työkokemusta. Eihän kukaan ota minua edes haastatteluun, kun en voi hakemuksessa kehua osaavani vaadittuja asioita.

Miten päästä ulos tästä tilanteesta, kykyjä vastaavaan työhön? Toisen alan työtäkään en saa koska sen alan koulutettuja on ihan varmasti tarjolla.
 

Yhteistyössä