Jos joku ihastuu sinuun...

[Darwinin leski]

...sillä tavalla että sen kyllä huomaa perssilmälläkin, niin kykenetkö olemaan tämän ihmisen seurassa luonteva??

Minä olen jotenkin kummallinen, kun alkaa "inhottaa". Tiuskin kyseiselle ihmiselle, vastailen kysymyksiin hyvin lyhyesti, ja olen tympeä ämmä. En osaa käyttäytyä neutraalisti

Oon tyrmistynyt, kyllä mä olen yleensä osannut halutessani käyttäytyä normaalisti :headwall: :headwall:
Voisi kai sitä nyt pyhä Sylvi sentään olla normaali, ja jos tommonen kiinnostuminen menee turhan pitkälle, ja heppu hakeutuu turhan hanakasti seuraan jatkuvasti, niin ilmoittaa kauniisti että kiitos mutta ei kiitos.
Mutta ei, ei onnistu Ei pääse itseensä ainakaan kyllästymään, kun näin aikuisiällä huomaa että ei osaa edes käyttäytyä neutraalisti vaikka pinnistelisi :headwall:

 

[Peikkopojan Kylkiluu]

Hmmh, kyllä mä varmaan aika vaivautunut olisin. Se miten tarkemmin reagoisin riippuisi varmaan kuitenkin siitä että missä yhteydessä tämän ihmisen kanssa joutuisi olemaan tekemisissä. Siis että olisko kyseessä työkaveri, naapuri, ystävä.. Parhaani mukaan varmaan välttelisin ja olisin varoivainen hänen seurassaan ettei hän saisi mitään väärinkäsityksiä, siis että luulisi ette tunne olisi molemmin puolinen.

Mutta tuskimpa meikäläiselle ihan heti tulee tuollaista vastaan, kun tässä lähinnä kotona tällä hetkellä nyhrää vauvan kanssa.

 

[vieras]

työkaveri sanoi joskus että olis yrittäny iskeä mua llen ois seurustellu.... kyllä se muutti meijän välejä noin puoleksi vuodeksi. olin kanssa aika töykeä hälle, en ajatellut ollenkaan hänestä silllä tavalla... mutta nyt ollaan taas vaan työkavereita ja mukavia sellasia. vapaallakin saatamme viestiä laittaa, mutta ihan kaveripohjalta molemmat.

 

[ss]

...sillä tavalla että sen kyllä huomaa perssilmälläkin, niin kykenetkö olemaan tämän ihmisen seurassa luonteva??

Minä olen jotenkin kummallinen, kun alkaa "inhottaa". Tiuskin kyseiselle ihmiselle, vastailen kysymyksiin hyvin lyhyesti, ja olen tympeä ämmä. En osaa käyttäytyä neutraalisti

Oon tyrmistynyt, kyllä mä olen yleensä osannut halutessani käyttäytyä normaalisti :headwall: :headwall:
Voisi kai sitä nyt pyhä Sylvi sentään olla normaali, ja jos tommonen kiinnostuminen menee turhan pitkälle, ja heppu hakeutuu turhan hanakasti seuraan jatkuvasti, niin ilmoittaa kauniisti että kiitos mutta ei kiitos.
Mutta ei, ei onnistu Ei pääse itseensä ainakaan kyllästymään, kun näin aikuisiällä huomaa että ei osaa edes käyttäytyä neutraalisti vaikka pinnistelisi :headwall:

en pysyt,olen joutunut 2 kertaa laittamaan tälläisen ihmisen takia välit kokonaan poikki soittelua,txt koko ajan ylivuoden ajan

 

[Darwinin leski]

Kiitos. Mä luulin oikeasti että mulla vippaa jossain nyt. Tai siis kun... no, tuntuu vaan tyhmältä. Joskus oisin ollut mielissäni huomiosta, kun ei ole kyse mistään vainoamisesta, vaan semmosesta ylenpalttisesta kyselystä ja seuraan lyöttäytymisestä ja semmosesta palvovasta koiranpentuasenteesta lähinnä. Mutta kuitenkin siinä määrin ettei jää epäselvyyksiä... :/
Kyllä mä olen ennen kyennyt olemaan normaali. Käyttäytymään kohteliaasti ja sanomaan kiitos, mutta ei kiitos -neutraalisti, kohteliaasti...

Mutta nyt musta on tullut v-mäinen. Tyly. Tympeä. Haahka :xmas: Hieman tyrmistynyt omista reagointitavoistani
Päätin jo kertaalleen että koitan olla ihan normaali. Mutta silti tiuskin ja välttelen katseita, käännän selkää. Käyttäydyn kuin mikäkin.
Käytöskouluun pitäis laittaa :snotty: meikäläinen meinaan.

 

[auryn]

Muhun oli joskus työpaikkani vartija ihastunut, olin ainoo kelle se töihin tullessa jaaritteli pitkät tovit... Mä yritin vältellä sitä, ujona en kehdannu tympeäks alkaa. Ahdisti välillä kun ovet aukeni ilman kulkuluvan lukemista kun tää vartija niitä auko jos mut näki jossain ruudussansa...
Onneks oli vaan tuollanen työpaikan puolituttu, ei ahistanu niin kovasti kun vaan välillä siihen törmäs

 

[Darwinin leski]

Muhun oli joskus työpaikkani vartija ihastunut, olin ainoo kelle se töihin tullessa jaaritteli pitkät tovit... Mä yritin vältellä sitä, ujona en kehdannu tympeäks alkaa. Ahdisti välillä kun ovet aukeni ilman kulkuluvan lukemista kun tää vartija niitä auko jos mut näki jossain ruudussansa...
Onneks oli vaan tuollanen työpaikan puolituttu, ei ahistanu niin kovasti kun vaan välillä siihen törmäs

Sori...
Kuulostaa vaan melko hupaisalta

Mä näen tätä tapausta joka armaan päivä, välillä joudun istumaan parikin tuntia samassa huoneessa.
Jotenkin nolottaa... En mä tiedä :ashamed:

 

[miukumaisa]

Eipä ole tässäkään äidissä luonnetta sanoa suoraan...olen yleensä pakoillut,vältellyt yms. Ihmeellisintä on mielestäni se, että vaikka olisi kuinka tyly rahansa..ei vain jotenkin mene jakeluun. En tajua kuinka pitkät ne piuhat oikein on..

 

[auryn]

Tavallaan se hauskaa olikin, helpotti mun liikkumista talossa kummasti Välillä vaan tuli etsittyä valvontakameroita, jos vaikka piti pikkareita kaivaa persvaosta. Siis että sekin saatto olla valvottua hommaa vaikka kellarissa :snotty:

 

[Darwinin leski]

Eipä ole tässäkään äidissä luonnetta sanoa suoraan...olen yleensä pakoillut,vältellyt yms. Ihmeellisintä on mielestäni se, että vaikka olisi kuinka tyly rahansa..ei vain jotenkin mene jakeluun. En tajua kuinka pitkät ne piuhat oikein on..[/quote]

Mä olen törmännyt samaan ilmiöön tosi usein (aikanani, eipä noita äijiä ole hetkeen pyörinyt ympärillä kun olen kotona vaan ollut ennen koulun aloitusta), eikä voi kuin ihmetellä...
Mulle ei pitäisi montaa poikkipuolista vihjettä antaa että ymmärtäisin jättää asian sikseen.

 

[Darwinin leski]

Tavallaan se hauskaa olikin, helpotti mun liikkumista talossa kummasti Välillä vaan tuli etsittyä valvontakameroita, jos vaikka piti pikkareita kaivaa persvaosta. Siis että sekin saatto olla valvottua hommaa vaikka kellarissa :snotty:

Okei, sen täytyi olla jo hieman ahdistavaa :snotty: