Jos ihminen menee humalassa töihin, onko hänellä muka automaattisesti alkoholiongelma?

No joo. Jos tuon ikäisenä tekee tuollaisia tyhmyyksiä, niin kyllä mulla tulee mieleen, että on jotenkin jälkeenjäänyt, yksinkertainen. Tai sitten on se alkoholi oikeasti ongelma. Muuten en tuollaista ymmärrä. Ei tuo mitenkään normaalin 18-vuotiaan käytöstä ole.

 

Tupakointi sentään on vielä joillain työpaikoilla sallittua

 

[QUOTE="Vieras";29074052]No joo. Jos tuon ikäisenä tekee tuollaisia tyhmyyksiä, niin kyllä mulla tulee mieleen, että on jotenkin jälkeenjäänyt, yksinkertainen. Tai sitten on se alkoholi oikeasti ongelma. Muuten en tuollaista ymmärrä. Ei tuo mitenkään normaalin 18-vuotiaan käytöstä ole.[/QUOTE]




Millä perusteella olen mielestäsi yksinkertainen? Eikö nuoruuteen nimenomaan kuulu ne alkoholikokeilut? Minkä takia MUN alkoholikokeiluni (hillitty alkoholin naukkailu työajalla) ovat epänormaaleja, mutta sitten ne nuoret ovat "normaaleja" jotka tekevät alkoholikokeilunsa baareissa, alaikäisinä kotibileissä, tms ja ryyppäävät niissä sitten paljon ja lähes joka viikonloppu ollaan jossain bilettämässä?

Noihin aikoihin olin tosiaan ilman kavereita ja ajatus baariin menosta tuntui utopialta. Löysin alkoholin siis vasta täysi-ikäisenä ja yksinäni. Yksin omassa huoneessa ei ollut kiehtovaa juoda. Halusin olla humalassa ihmisten ympäröimänä, sosiaalisissa tilanteissa ja mitä muuta kodin ulkopuolista sosiaalista elämää mulla olisi ollut kuin työ? En koskaan ajatellut että toimintani olisi jotenkin kamalan väärin, ajattelin sen olevan verrattavissa ilman lippua matkustamiseen tai ilman pyöräilykypärää pyöräilemiseen. Ja kuten joku yllä sanoi, onhan työpaikalla tupakkataukojakin, päihde ja pahe se on siinä missä alkoholikin.

En myöskään ollut mitenkään kapinallinen, säännöistä piittaamaton enkä ylimielinen huithapeli työntekijä. Päin vastoin olin tunnollinen, ahkera, "kiltti tyttö", mutta hiukan stressaantunut siinä työympäristössä, sisäänpäin kääntynyt ja vähän sellainen haaveilija/idealisti. Halusin osallistua muiden työntekijöiden rupatteluun ja kysellä kaikenlaista ja ajattelin että alkoholin avulla saan siihen varmuutta sillä normaalisti olen tuppisuu.

Olen ajatellut koko tilannetta jälkeenpäin ja OLEN VARMA etten ollut tuolloin alkoholisti enkä alkoholiongelmainen vaikka sellaista diagnoosia tässä ketjussa tunnutaankin mulle tyrkyttävän. Humala oli mulle vaan uusi asia ja nuo humalassa olemiset (töissä/ylipäänsä) tietynlainen vaihe.

Aloituksen tärkein pointti oli se kysymys, että MIKSI ihmisestä oletetaan että hän on alkoholisti jos hän on humalassa töissä? Alkoholismiinhan kuuluu että "sairastunut tuntee pakonomaista tarvetta juoda alkoholia", mutta miksi oletetaan heti näin olevan eikä ajatella että joku on vain huvikseen humalassa? Vai onko oma tapaukseni sitten jotenkin harvinainen?

 

Työharjoittelun aikana olin sitten joka toisen viikon ajan viisi arkipäivää pienessä hiprakassa töissä.

Riippuvuudesta en tiedä, mutta voisin kuvitella ,että kouluissa jo kerrotaan miten työharjoittelussa toimitaan. 18-vuotias ei ole mikään lapsi enää ehkä lapsellinen voi olla, mutta kyllä tuohon ikään mennessä pitäisi olla jo jonkunlaiset käyttäytymis säännöt elämässä selvillä.
Kun kysyit, että mikä ero on nuorilla alkoholistiksi leimatessa jotka juo baarissa, bileissä tai niillä jotka juovat työpaikoilla kuten sinä.
Ero on kuule ihan se, että bileissä, baarissa pidetään hauskaa ja työpaikalla taas tehdään töitä tai työharjoittelijana opetellaan tekemään töitä ja työelämään EI KUULU ALKOHOLI.
Jos sä oikeasti tosissasi kysyit tuota niin sun kasvatuksessa on kyllä mennyt joku pahasti vikaan

 

[QUOTE="Aloittaja";29075052]Millä perusteella olen mielestäsi yksinkertainen? Eikö nuoruuteen nimenomaan kuulu ne alkoholikokeilut? Minkä takia MUN alkoholikokeiluni (hillitty alkoholin naukkailu työajalla) ovat epänormaaleja, mutta sitten ne nuoret ovat "normaaleja" jotka tekevät alkoholikokeilunsa baareissa, alaikäisinä kotibileissä, tms ja ryyppäävät niissä sitten paljon ja lähes joka viikonloppu ollaan jossain bilettämässä?

Noihin aikoihin olin tosiaan ilman kavereita ja ajatus baariin menosta tuntui utopialta. Löysin alkoholin siis vasta täysi-ikäisenä ja yksinäni. Yksin omassa huoneessa ei ollut kiehtovaa juoda. Halusin olla humalassa ihmisten ympäröimänä, sosiaalisissa tilanteissa ja mitä muuta kodin ulkopuolista sosiaalista elämää mulla olisi ollut kuin työ? En koskaan ajatellut että toimintani olisi jotenkin kamalan väärin, ajattelin sen olevan verrattavissa ilman lippua matkustamiseen tai ilman pyöräilykypärää pyöräilemiseen. Ja kuten joku yllä sanoi, onhan työpaikalla tupakkataukojakin, päihde ja pahe se on siinä missä alkoholikin.

En myöskään ollut mitenkään kapinallinen, säännöistä piittaamaton enkä ylimielinen huithapeli työntekijä. Päin vastoin olin tunnollinen, ahkera, "kiltti tyttö", mutta hiukan stressaantunut siinä työympäristössä, sisäänpäin kääntynyt ja vähän sellainen haaveilija/idealisti. Halusin osallistua muiden työntekijöiden rupatteluun ja kysellä kaikenlaista ja ajattelin että alkoholin avulla saan siihen varmuutta sillä normaalisti olen tuppisuu.

Olen ajatellut koko tilannetta jälkeenpäin ja OLEN VARMA etten ollut tuolloin alkoholisti enkä alkoholiongelmainen vaikka sellaista diagnoosia tässä ketjussa tunnutaankin mulle tyrkyttävän. Humala oli mulle vaan uusi asia ja nuo humalassa olemiset (töissä/ylipäänsä) tietynlainen vaihe.

Aloituksen tärkein pointti oli se kysymys, että MIKSI ihmisestä oletetaan että hän on alkoholisti jos hän on humalassa töissä? Alkoholismiinhan kuuluu että "sairastunut tuntee pakonomaista tarvetta juoda alkoholia", mutta miksi oletetaan heti näin olevan eikä ajatella että joku on vain huvikseen humalassa? Vai onko oma tapaukseni sitten jotenkin harvinainen?[/QUOTE]

No kyllä tuo hieman oudolta kuulostaa. Miksi ihmeessä halusit ylipäätään juoda? Yleensähän nuorilla (ja aikuisillakin) se menee niin päin, että se juominen tuo vaihtelua siihen yhdessäolon tilanteeseen, eikä niin päin, että yhdessäolon tilanne (työ) tuo vaihtelua juomiseen.

Eli kumpi oli ensin muna vai kana? Yleensä ensin on se sosiaalisuus ja siihen liitetään alkoholi, mutta sinun tilanteessasi oli ensin se alkoholi, johon halusit liittää sosiaalisuuden.

 

Sanotaanko näin: Et olisi juonut jos työ olisi ollut vastuullista tai kovapalkkaista. Et olisi ottanut riskiä. Joten olit vain pienessä tuiterissa ja työ oli ns paskaduunia. Ei haittaa, kunhan et jatka enää.

 

Minä sain esimieheltä luennon alkoholinkäytöstä ja AA-kerhosta vain siksi, että olin syönyt edellisenä päivänä valkosipulia :O Yritin sanoa että en ole juonut mutta turhaan, esimies oli päättänyt että mulla on alkoholiongelma.

 

[QUOTE="Aloittaja";29075052]Millä perusteella olen mielestäsi yksinkertainen? Eikö nuoruuteen nimenomaan kuulu ne alkoholikokeilut? Minkä takia MUN alkoholikokeiluni (hillitty alkoholin naukkailu työajalla) ovat epänormaaleja, mutta sitten ne nuoret ovat "normaaleja" jotka tekevät alkoholikokeilunsa baareissa, alaikäisinä kotibileissä, tms ja ryyppäävät niissä sitten paljon ja lähes joka viikonloppu ollaan jossain bilettämässä?

Noihin aikoihin olin tosiaan ilman kavereita ja ajatus baariin menosta tuntui utopialta. Löysin alkoholin siis vasta täysi-ikäisenä ja yksinäni. Yksin omassa huoneessa ei ollut kiehtovaa juoda. Halusin olla humalassa ihmisten ympäröimänä, sosiaalisissa tilanteissa ja mitä muuta kodin ulkopuolista sosiaalista elämää mulla olisi ollut kuin työ? En koskaan ajatellut että toimintani olisi jotenkin kamalan väärin, ajattelin sen olevan verrattavissa ilman lippua matkustamiseen tai ilman pyöräilykypärää pyöräilemiseen. Ja kuten joku yllä sanoi, onhan työpaikalla tupakkataukojakin, päihde ja pahe se on siinä missä alkoholikin.

En myöskään ollut mitenkään kapinallinen, säännöistä piittaamaton enkä ylimielinen huithapeli työntekijä. Päin vastoin olin tunnollinen, ahkera, "kiltti tyttö", mutta hiukan stressaantunut siinä työympäristössä, sisäänpäin kääntynyt ja vähän sellainen haaveilija/idealisti. Halusin osallistua muiden työntekijöiden rupatteluun ja kysellä kaikenlaista ja ajattelin että alkoholin avulla saan siihen varmuutta sillä normaalisti olen tuppisuu.

Olen ajatellut koko tilannetta jälkeenpäin ja OLEN VARMA etten ollut tuolloin alkoholisti enkä alkoholiongelmainen vaikka sellaista diagnoosia tässä ketjussa tunnutaankin mulle tyrkyttävän. Humala oli mulle vaan uusi asia ja nuo humalassa olemiset (töissä/ylipäänsä) tietynlainen vaihe.

Aloituksen tärkein pointti oli se kysymys, että MIKSI ihmisestä oletetaan että hän on alkoholisti jos hän on humalassa töissä? Alkoholismiinhan kuuluu että "sairastunut tuntee pakonomaista tarvetta juoda alkoholia", mutta miksi oletetaan heti näin olevan eikä ajatella että joku on vain huvikseen humalassa? Vai onko oma tapaukseni sitten jotenkin harvinainen?[/QUOTE]

Jos töihin pitää mennä kännissä / naukkailla töissä, on varmasti joku ongelma. Olkoon sitten päihderiippuvuus tai joku muu sosiaalistentilanteiden pelko, jota viinalla taltuttaa. Et tainnut kertaakaan miettiä ( tuskin tuli nuorena mieleesi), että esimies vastaa mitä töissä tapahtuu ja työntekijöiden työkunnosta myös. Eli jos sinulle olisi sattunut työtapaturma ja olisi huomattu, ettet ole selvinpäin, ei vakuutusyhtiö olisi korvannut tapaturmaa ja pahimmassa tapauksessa esimies olisi saanut syytteen. Tässä kohtaa ei ole oleellista se, onko alkoholi aiheuttanut tapaturman vai ei.
Eli ei siis ole pikku juttu olla hiprakassa työssä. Meillä saisit hoitoonohjauksen ja varoituksen, toisesta kerrasta sitten tulisi kenkää. 18 vuotiaat voivat kokeilla kännissä oloa vapaa-ajalla, töihin mennään selvänä.

 

[QUOTE="Aloittaja";29075052]

Aloituksen tärkein pointti oli se kysymys, että MIKSI ihmisestä oletetaan että hän on alkoholisti jos hän on humalassa töissä? Alkoholismiinhan kuuluu että "sairastunut tuntee pakonomaista tarvetta juoda alkoholia", mutta miksi oletetaan heti näin olevan eikä ajatella että joku on vain huvikseen humalassa? Vai onko oma tapaukseni sitten jotenkin harvinainen?[/QUOTE]

Yleensä töissä kännissä olevat ovat jo alkoholiriippuvaisia/alkoholisteja. Krapuloissaan töihin jatkuvasti tulo on se ensimmäinen vaihe.
Sinun tapauksesi ON erilainen ja harvinainen, harva nuorikaan on noin tyhmä -huvikseen humalassa töissä??? Toivottavasti olet viisastunut.

 

Kommentoin vielä kysymykseesi, onko kännissä töissä oleva aina alkoholisti. No ei ole aina, voi olla, että kerran menee juhlat pitkäksi ja käry käy. Mutta sitä voi sitten siellä A-klinikalla pohtia. Tämä on harvinaista, mutta tätä useammin olen törmännyt ihmiseen joka sanoo olevansa absolutisti ja lopulta tunnustaa olevansa alkoholisti. Eli kaikki vaan "katkaisun" ensi tapaamiselle ja siellä pohditaan todellinen tilanne. Ja en nyt tarkoittanut, että kaikki abolutisti huijaisi, mutta kokemukseni mukaan alko-ongelmaiset väittävät, etteivät juo yhtään...

 

[QUOTE="vieras";29075323]Minä sain esimieheltä luennon alkoholinkäytöstä ja AA-kerhosta vain siksi, että olin syönyt edellisenä päivänä valkosipulia :O Yritin sanoa että en ole juonut mutta turhaan, esimies oli päättänyt että mulla on alkoholiongelma.[/QUOTE]


Miten tuo voi olla mahdollista? :O

 

[QUOTE="Aloittaja";29075052]Millä perusteella olen mielestäsi yksinkertainen? Eikö nuoruuteen nimenomaan kuulu ne alkoholikokeilut? Minkä takia MUN alkoholikokeiluni (hillitty alkoholin naukkailu työajalla) ovat epänormaaleja, mutta sitten ne nuoret ovat "normaaleja" jotka tekevät alkoholikokeilunsa baareissa, alaikäisinä kotibileissä, tms ja ryyppäävät niissä sitten paljon ja lähes joka viikonloppu ollaan jossain bilettämässä?

Noihin aikoihin olin tosiaan ilman kavereita ja ajatus baariin menosta tuntui utopialta. Löysin alkoholin siis vasta täysi-ikäisenä ja yksinäni. Yksin omassa huoneessa ei ollut kiehtovaa juoda. Halusin olla humalassa ihmisten ympäröimänä, sosiaalisissa tilanteissa ja mitä muuta kodin ulkopuolista sosiaalista elämää mulla olisi ollut kuin työ? En koskaan ajatellut että toimintani olisi jotenkin kamalan väärin, ajattelin sen olevan verrattavissa ilman lippua matkustamiseen tai ilman pyöräilykypärää pyöräilemiseen. Ja kuten joku yllä sanoi, onhan työpaikalla tupakkataukojakin, päihde ja pahe se on siinä missä alkoholikin.

En myöskään ollut mitenkään kapinallinen, säännöistä piittaamaton enkä ylimielinen huithapeli työntekijä. Päin vastoin olin tunnollinen, ahkera, "kiltti tyttö", mutta hiukan stressaantunut siinä työympäristössä, sisäänpäin kääntynyt ja vähän sellainen haaveilija/idealisti. Halusin osallistua muiden työntekijöiden rupatteluun ja kysellä kaikenlaista ja ajattelin että alkoholin avulla saan siihen varmuutta sillä normaalisti olen tuppisuu.

Olen ajatellut koko tilannetta jälkeenpäin ja OLEN VARMA etten ollut tuolloin alkoholisti enkä alkoholiongelmainen vaikka sellaista diagnoosia tässä ketjussa tunnutaankin mulle tyrkyttävän. Humala oli mulle vaan uusi asia ja nuo humalassa olemiset (töissä/ylipäänsä) tietynlainen vaihe.

Aloituksen tärkein pointti oli se kysymys, että MIKSI ihmisestä oletetaan että hän on alkoholisti jos hän on humalassa töissä? Alkoholismiinhan kuuluu että "sairastunut tuntee pakonomaista tarvetta juoda alkoholia", mutta miksi oletetaan heti näin olevan eikä ajatella että joku on vain huvikseen humalassa? Vai onko oma tapaukseni sitten jotenkin harvinainen?[/QUOTE]

Siis tärkein pointti on, että hoidon tarpeessa olit silloin, ja taidat olla edelleen. Et varmaan päihdevieroituksen, mutta kyllähän sulla aivan ilmeisesti selkeitä psyykeongelmia on.

 

Riippuu vähän missä on töissä

 

"Siis tärkein pointti on, että hoidon tarpeessa olit silloin, ja taidat olla edelleen. Et varmaan päihdevieroituksen, mutta kyllähän sulla aivan ilmeisesti selkeitä psyykeongelmia on."


Haluaisitko kertoa vähän että millaisia psyykeongelmia?

 

[QUOTE="Aloittaja";29092259]


Haluaisitko kertoa vähän että millaisia psyykeongelmia? [/QUOTE]

No sepä tuo että et havaitse outouttasi siinä missä muut. Syytä olisi asiasta asiantuntijan kanssa keskustella.

 

No sepä tuo että et havaitse outouttasi siinä missä muut. Syytä olisi asiasta asiantuntijan kanssa keskustella.

Ei, en havaitse mitään outoutta. Alkoholikokeilut kuuluvat nuoruuteen ja jokainen kokee ne eri tavalla, eri ikäisenä ja eri olosuhteissa.

Ovatko ne nuoret sitten mua normaalempia, jotka tosiaan aloittavat alkoholikokeilut rippikouluikäisinä kotibileissä, myöhemmin juhlivat joka viikonloppu baareissa ja opiskelijabileissä, oksentelevat pusikoihin ja juovat niin paljon että muisti menee? Ns "bilehileet"?

 

Minä olen ollut työpaikassa, jossa ihan työaikana tarjottiin alkoholia baarista eikä sen juomiseen kukaan puuttunut. Ja jonkinlainen humalahan siitä varmasti tuli, kun niitä juomia joi ihan janoon jne. Mutta siis kuitenkin ihan työkunnossa oltiin eikä tullut mitään valituksia ym.

 

Haluaisin vastauksia ja mielipiteitä vielä tuohon edellisen viestini kysymykseen!

 

[QUOTE="Aloittaja";29092497]Haluaisin vastauksia ja mielipiteitä vielä tuohon edellisen viestini kysymykseen![/QUOTE]

Jotkut bilettävät enemmän, jotkut vähemmän. Jotkut sitten liikaakin.

Mutta. Yleisesti ottaen 18v, aikuinen ihminen, ymmärtää ettei töihin tulla humalassa. Ei, vaikka viikonloppuvapailla sitten otettaisiin kuinka paljon hyvänsä.

En sano mielenterveysongelmista, mutta pitäisin humalassa töihin tulevaa nuorta (mikäli tämän alkoholinkäyttö ei ole niin suurta että kielisi alkoholiongelmasta) joko poikkeuksellisen typeränä tai sitten vaan niin pilallehemmoteltuna pentuna jolle kukaan ei ole koskaan saanut sanoa ei.

Tosin, se että töihinmennessä hakee alkoholista apua pystyäkseen hoitamaan työn vaatimat sosiaaliset kanssakäymiset kuulostaa huolestuttavalta.

Normaali 18v ei tule töihin humalassa, vaikka muuten alkoholia kokeilisikin. Normaali tuon ikäinen ymmärtää ettei työpäivä ole sopiva tilanne alkoholinkokeilulle.

 

Kiitos vastauksista

Rupesin miettimään asiaa siltä kannalta, että kun puolustelen tuota tempaustani sillä että olin alaikäisenä "kiltti tyttö" ja löysin alkoholin vasta täysi-ikäisenä ja tein sen sitten tuolla tavalla... olisinko ollut 18-vuotiaana viisaampi alkoholin kanssa jos olisin aloittanut päihdekokeilut jo yläasteella? Eli onko sittenkin parempi että kännisekoilut tehdään alaikäisenä niin että täysi-ikäisenä homma ei lähde käsistä ja ollaan tavallaan jo viisaita alkoholin kanssa? Äh, en tiedä selitinkö tän hyvin, mutta mitä tuumitte tästä?

 

Alkoholiongelma on paljon laajempi käsite kuin alkoholismi ja alkoholiriippuvuus, jotka molemmat ovat sairauksia. Jos ei hallitse alkoholinkäyttöään, tai itseään alkoholin vaikutuksen alaisena, on jonkinlainen alkoholiongelma. Jos menee kännissä töihin, on alkoholiongelma. Siinä tilanteessa on syytäkin jonkun puuttua ja itse miettiä omaa alkoholinkäyttöänsä.

 

en muista milloin olisin viimeksi ollut selvinpäin töissä

taisi olla viime syyskuun lopulla

t. telineasentaja