Jokohan kohta uskaltaisi sanoa olevansa "selvillä vesillä"

Viikko sitten lopetin tupakoinnin.Poltin 12 vuotta askin päivässä.Fyysisiä vieroitusoireita ei ole juurikaan ollut,mut henkisiä sitäkin enemmän...:snotty:
Oiskohan nyt jo pahin ohi,vai tuleeko tässä vielä vaikeita päiviä?

 

varmaan niitä tule aina, mutta hyvinhän se on mennyt, onnea :flower:

 

Ensinnä onnittelut hyvästä päätöksestä.Itse olen viimisen tupakan vetänyt 21 vuotta sitten.
Ystäväni, joka lopetti tupakanpolton monen vuoden jälkeen kärsi vieroitusoireista pari-kolme viikkoa.En muista tuliko oireet viiveellä vai kokolailla heti.

 

Nyt vaan sisäistät sen ettet ikinä enää voi edes maistaa tupakkaa, etkä maistakaan, niin olet irti.

Itsellä yksi lopetus kesti kuukauden. Nyt kun tiesin ettei kärsi edes maistaa niin ilman jo 2 v.

 

Varmaan tulee eteen "tiukkoja paikkoja" vielä mutta onneksi olkoon hyvästä päätöksestä:flower:

 

Onnittelut aloittajalle.
Itse tuskailin lopettamisen kanssa vuosia. Poltin siis yli 20 vuotta, ja vähintään askin päivässä. Kaikki keinot yritin lopettamisen suhteen, mutta ei vain onnistunut, sillä en ollut valmis.

Helmikuun lopussa tänä vuonna tuli tunne, että nyt lopetan. Siihen se loppui kertaheitolla. Mitään korvausta en käyttänyt. Huhti-toukokuuhun asti tuli välillä aaltoina himotuskohtauksia, etenkin stressitilanteissa ym. Kesälläkin vielä pari kertaa tuli se "fiilis" mennä polttamaan, kunnes muistin etten polta enää. Nyt syksymmällä näitäkään ei ole tullut.

Olen saanut useilta kuulla, että vielä kymmenien vuosien päästäkin sitä unissaan polttaa tupakkaa, ja mielitekojakin saattaa tulla. Itselleni tupakka ei ole vielä tullut uniin...

Toivottavasti sinulle viikko on se käänteen tekevä vaihe. Minulla se oli ehkä kuukauden päästä, mutta todellakin - niitä mielitekoja tuli pitkin matkaa, mutta onneksi niistä ei kaikista tarvitse päästä kerralla yli vaan aina yhdestä kerrallaan Tsemppiä ja onnea matkaan!

 

Kiitos. Mulla on kyllä niin voittaja-olo,en oo tarvinnu turvautua korvaushoitoihin vaan tumppasin kerrasta poikki.
Sellaiset sosiaaliset tupakointitilanteet on ollu kaikista vaikeimpia,tunnen oloni välillä suorastaan typeräksi sellaisissa tilanteissa missä yleensä olen polttanut.Esim koulussa kahvitauolla,silloin kun muut menee tupakalle,minä jään tumput suorana seisomaan aulaan.Pitäis keksiä jotain tekemistä muutamaksi minuutiksi millä korvais sen tupakan..

 

Kiitos. Mulla on kyllä niin voittaja-olo,en oo tarvinnu turvautua korvaushoitoihin vaan tumppasin kerrasta poikki.
Sellaiset sosiaaliset tupakointitilanteet on ollu kaikista vaikeimpia,tunnen oloni välillä suorastaan typeräksi sellaisissa tilanteissa missä yleensä olen polttanut.Esim koulussa kahvitauolla,silloin kun muut menee tupakalle,minä jään tumput suorana seisomaan aulaan.Pitäis keksiä jotain tekemistä muutamaksi minuutiksi millä korvais sen tupakan..

Hienoa!

Ja nuo sosiaaliset tilanteet on mun mielestä myös ne vaikeimmat. Ne parhaat juorut kuulee siellä tupakkaringissä. Usein menenkin mukaan, vaikka en itse enää polta. Talvella illanistujaisissa tulee kyllä niitä tyhjiä hetkiä, kun kaikki on pihalla pakkasessa ja mä istun yksinäni sohvalla..

Ja että on nykyisin alkanut harmittamaan, kun se tupakka pitää aina sytyttää. Siis siihen tuhrautuu aikaa. Ensin vedetään sauhut ja sitten hypätään autoon -> ollaan perillä, vedetään sauhut ennen kun mennään esim. kauppaan -> tullaan kaupasta, vedetään sauhut -> tullaan kotiin, vedetään sauhut. Huoh, ja mä istun autossa ja odotan. =)

Vaikka ei mua oikeesti häiritse jos toiset polttaa. Itse en vaan halua elämääni enempää pilata. Poltin 20 vuotta ja nyt ollut 4 vuotta ilman!

 

mulla pahimmat oireet tais kestää pari viikkoa, sit helpotti. toukokuussa lopetin ja juhannuksena huomasin ettei oikeasti tee edes mieli.
Tsemiä!