Ensimmäisessä raskaudessani minulle iski hyvin varhaisessa vaiheessa pesänrakennusvietti. Asuimme tuolloin miehen kanssa yksiössä ja odottelimme uutta asuntoa, mutta soitelessani hakemuksen perään minulle aina jankutettiin kuinka on vielä niin paljon aikaa ennen kuin lapsi syntyy ja ehdimme vielä hyvin saamaan isomman asunnon ennen lapsen syntymää. Pesänrakennusviettini oli todella voimakas ja olin todella turhautunut joutuessani toppuuttelemaan sitä.
Kävi sitten niin, että lapsi syntyikin jo viikolla 30. Ei ollut paljoakaan mitään hankittuna, muutama vaate, jotka aivain liian isoja noin pienelle. Muutot ja muut siinä sairaalarumban keskellä.
Haluan vain sanoa, että kuunnelkaa itseänne ja tuntemuksianne. Jos teistä tuntuu, että ei tee mieli hankkia mitään ennen kuin lapsi syntyy niin se varmasti on oikea ratkaisu juuri teille. Mutta jos alkaa kovasti tuntumaan, että haluaa hankkia vaatetta yms. jo nyt niin kuunnelkaa ihmeessä sitä tuntemustanne. Jos mies suuttuu jostakin toppahaalarin hankinnasta, niin omapa on miehen ongelma.
Itse olen nyt toista kertaa raskaana viikolla 18. Olen aloittanut hankinnat lasta varten jo viikolla 9. Ostelen jos vastaan tulee hyvää ja tarvittavaa, myös yhden talvihaalarin olen jo ostanut, taisi olla viikolla 16.
Tapoja on erilaisia, tärkeää on löytää juuri se itselle sopivin.
[/QUOTE]
