T
Taare
Vieras
tehtiin maaliskuussa uusi sopimus tapaamisista ja elareista. ex halusi väen vänkään sopparin jossa tapaamiset on 2 ja 2 viikkoa, suostuin tuohon sillä isä on todella tärkeä pojalle ja toivoin että isäkin tajuaisi tämän ja viettäisi aikaa lapsensa kanssa. elatusmaksuksi pyysin tämän takia 50? kuussa ja sovittiin että osallistuu suurempiin hankintoihin kuten toppavaatteisiin, pyörään ym...
tilanne on 23 viikon jälkeen se että elareita olen hakenut elatustukitst:n kautta josta äijä säikähti ja maksoi 2 kk. tänään tuli toinen 2 kk kun tuli taas soittoa tuolta toimistosta hänelle.
lastaan on yhteensä pitänyt luonaan 7 viikkoa, senkin 7 pätkässä josta pisin on 10 päivää ja lyhyin on 2 päivää :kieh:
lastenvalvojalle soittelin ja sieltä tuli ohjeistukseksi mene oikeusaputoimistoon ja uusi sopimus käräjien kautta, mutta arvaatte varmaan mikä riemu tästä asiasta nousee tuolla toisessa torpassa. jo pelkkien elareiden hakemisen takia olin lapsellinen paska jne... uuden akan ja ex:n mielestä.
huomenna olisi mahdollisuus mennä tuonne keskustelemaan asiasta ja sopimaan jatkosta, mutta onko se lopullinen välien menettämisen arvoinen asia vai nielenko vain paskaa hiljaa itsekseni ja pidän kulissi-välit yllä antaen äijän tehdä mitä haluaa? ei vain jaksaisi alkaa tappelemaan asiasta jonka luulisi olevan itsestään selvä aikuiselle ihmiselle ja jonka hän itse vaatimalla vaati saada paperille
tilanne on 23 viikon jälkeen se että elareita olen hakenut elatustukitst:n kautta josta äijä säikähti ja maksoi 2 kk. tänään tuli toinen 2 kk kun tuli taas soittoa tuolta toimistosta hänelle.
lastaan on yhteensä pitänyt luonaan 7 viikkoa, senkin 7 pätkässä josta pisin on 10 päivää ja lyhyin on 2 päivää :kieh:
lastenvalvojalle soittelin ja sieltä tuli ohjeistukseksi mene oikeusaputoimistoon ja uusi sopimus käräjien kautta, mutta arvaatte varmaan mikä riemu tästä asiasta nousee tuolla toisessa torpassa. jo pelkkien elareiden hakemisen takia olin lapsellinen paska jne... uuden akan ja ex:n mielestä.
huomenna olisi mahdollisuus mennä tuonne keskustelemaan asiasta ja sopimaan jatkosta, mutta onko se lopullinen välien menettämisen arvoinen asia vai nielenko vain paskaa hiljaa itsekseni ja pidän kulissi-välit yllä antaen äijän tehdä mitä haluaa? ei vain jaksaisi alkaa tappelemaan asiasta jonka luulisi olevan itsestään selvä aikuiselle ihmiselle ja jonka hän itse vaatimalla vaati saada paperille